JEREMIA
1585
raunioksi tuleman, ja templin
vuori metsän kukkulaksi.
19. Antoiko Hiskia, Juudan ku-
ningas, ja koko Juudan kansa
hänen tappaa? eikö he peljän-
neet Herraa ja rukoilleet Herran
edessä? ja Herra katui sitä pa-
haa, minkä hän oli puhunut hei-
tä vastaan; sentähden me
teemme aivan pahoin meidän
sielujamme vastaan.
20. III. Oli myös yksi mies, joka
ennusti Herran nimeen, Uria Se-
majan poika Kirjatjearimista; hän
ennusti tätä kaupunkia vastaan
ja tätä maakuntaa vastaan, niin-
kuin Jeremiakin.
21. Mutta kuin kuningas Jojakim
ja kaikki hänen voimallisensa ja
valtamiehensä kuulivat hänen
sanansa, tahtoi kuningas antaa
hänen tappaa. Kuin Uria ymmär-
si sen, pelkäsi hän ja pakeni ja
meni Egyptiin.
22. Mutta kuningas Jojakim lä-
hetti miehet Egyptiin, Elnatanin
Akborin pojan, ja muita hänen
kanssansa, (jotka menivät) Egyp-
tiin.
23. Ja ne toivat Urian Egyptistä
ja veivät kuningas Jojakimin
eteen, ja hän antoi hänen tap-
paa miekalla, ja heittää hänen
ruumiinsa yhteisen kansan hau-
toihin.
24. Kuitenkin oli Ahikamin
Saphanin* pojan käsi Jeremian
kanssa+, ettei hän tullut kansan
käsiin tapettaa.
27. Luku.
I. Propheta käsketään, ijesten ja
juhtain lähettämisellä, neuvoa
monikahtoja kuninkaita, antau-
tumaan Nebukadnetsarin alle, II.
Erinomattain varoittaa hän Zede-
kiaa, pappeja ja Juudan kansaa
sitä tekemään, kavahtain itsiänsä
vääräin prophetain valheista.
I. Jojakimin Josian pojan, Juu-
dan kuninkaan, valtakunnan
alussa tapahtui tämä sana Her-
ralta Jeremialle ja sanoi:
2. Näin sanoo Herra minulle: tee
sinulles siteet ja ikeet ja pane
kaulaas,
3. Ja lähetä ne Edomin kunin-
kaalle, Moabin kuninkaalle, Am-
monin lasten kuninkaalle, Tyron
kuninkaalle ja Sidonin kuninkaal-
le, niiden sanansaattajain kans-
sa, jotka olivat tulleet Zedekian,
