JESAJA
1470
totuudessa ja vaalla sydämellä
vaeltanut, ja olen tehnyt mitä
sinulle on ollut otollinen! ja His-
kia itki katkerasti.
4. Ja Herran sana tuli Jesaian
tykö ja sanoi:
5. Mene ja sano Hiskialle: näin
sanoo Herra sinun isäs Davidin
Jumala: Minä olen kuullut sinun
rukoukses ja nähnyt sinun kyy-
nelees; katso, minä lisään vielä
nyt sinun päiviis viisitoistakym-
mentä vuotta,
6. Ja minä vapahdan sinun ja
tämän kaupungin Assyrian ku-
ninkaan kädestä, ja tahdon hyvin
varjella tämän kaupungin.
7. Ja tämä olkoon sinulle mer-
kiksi Herralta, että Herra on tä-
män tekevä niinkuin hän on sa-
nonut:
8. Katso, minä tahdon vetää var-
jon takaperin Ahaksen Säijäristä,
kymmenen juonta, kuin hän on
juossut ylitse; ja niin aurinko kä-
vi takaperin kymmenen juonta,
jotka hän Säijärissä oli juossut
ylitse.
9. II. Tämä on Hiskian Juudan
kuninkaan kirjoitus, kuin hän sai-
rastanut oli, ja taudistansa ter-
veeksi tullut:
10. Minä sanoin minun päiviäni
lyhennettäissä: nyt minun täytyy
mennä haudan ovelle, ja vuoteni
lopettaa.
11. Minä sanoin: en minä enää
Herraa näe, Herraa eläväin
maassa; en minä enään ihmisiä
näe niiden seassa, jotka maail-
massa asuvat.
12. Minun aikani kului ja on mi-
nulta otettu pois, niinkuin pai-
menen maja; ja minä leikkasin
poikki elämäni niinkuin kankuri*.
Hän katkaisi minun niinkuin hie-
non langan, sinä lopetat minun
huomenesta ehtoosen asti+.
13. Minä asetin itseni niinkuin
jalopeura aamuun asti; kuitenkin
särki hän kaikki minun luuni; si-
nä lopetat minun huomenesta
ehtoosen asti.
14. Minä kuikutin niinkuin kurki
ja pääskynen, ja vaikeroitsin
niinkuin mettinen*; minun silmäni
rupesivat puhkeemaan; Herra,
minä kärsin tuskaa, huojenna se
minulta.
15. Mitä minun pitää puhuman,
että hän sen minulle lupasi, ja
teki myös sen? Sentähden minä
tahdon kaikkena elinaikanani
tämän minun sieluni murheen
