JESAJA
1461
tää silmänsä näkemästä pahaa:
16. Hän on korkeudessa asuva,
ja kalliot ovat hänen linnansa ja
tukeensa: hänelle annetaan hä-
nen leipänsä, eikä hän ole epäi-
levä vedestänsä.
17. Sinun silmäs näkevät kunin-
kaan kunniassansa: ne näkevät
maan levitettynä.
18. Sinun sydämes ihmettelee,
(ja sanoo:) kussa nyt ovat kir-
janoppineet? kussa ovat neuvon-
antajat? kussa tämän maailman
tutkia on?
19. Etkä myös sinä ole näkevä
sitä väkevää kansaa, sitä syvä-
kielistä kansaa, jota ei ymmärre-
tä, ja oudosta kielestä, jota ei
taideta ymmärtää.
20. Katso Zionia*, juhlakaupunki-
amme; sinun silmäs on näkevä
Jerusalemin kauniin asumuksen,
majan, jota ei viedä pois, jonka
paanuja ei ikänä pidä temmat-
taman ylös, ja jonka köysiä ei
ikänä pidä katkottaman.
21. Sillä Herra on siellä oleva
väkevä meidän tykönämme, ja
siellä pitää oleman leviät virrat
ja ojat; ei venheellä taideta
mennä sieltä ylitse, eikä laiva
taida sinne purjehtia;
22. Sillä Herra on meidän tuo-
marimme, Herra on meidän
opettajamme; Herra on meidän
kuninkaamme, hän auttaa meitä.
23. Anna heidän pingoittaa köy-
tensä, ei ne pidä kuitenkaan pi-
tämän, niin ei pidä myös heidän
hajoittaman lippua pielten päälle;
sillä paljo kalliimpi saalis pitää
jaettaman, niin että ontuvat
myös ryöstävät.
24. Ja ei yhdenkään asuvaisen
pidä sanoman: minä olen heikko;
että kansalla, joka siellä asuu,
pitää oleman syntein päästö.
34. Luku.
I. Ennustetaan kaikkia pakanoita
vastaan. II. Erinomattain Edomi-
laisia vastaan; joiden palkka pi-
tää oleman helvetti, joka tässä
maalataan vertauksilla.
I. Tulkaat, te pakanat, ja kuul-
kaat, kansat ottakaat vaari; maa
kuulkaan ja mitä siinä on, maan
piiri ja kaikki, mitä siinä syntyy.
2. Sillä Herra on vihainen kaikille
pakanoille, ja on närkästynyt
kaikille heidän joukoillensa; hän
on heitä kiroova, ja antaa teu-
