JESAJA
1457
31. Sillä Assurin pitää peljästy-
män Herran ääntä, joka häntä
lyö vitsalla.
32. Sillä vitsan pitää kyllä sat-
tuman ja koskeman, kuin Herra
sen vie heidän ylitsensä rum-
muilla ja kanteleilla, ja joka pai-
kassa sotii heitä vastaan.
33. Sillä kuoppa on jo entisestä
valmistettu, ja se on myös ku-
ninkaalle valmistettu, kyllä syvä
ja leviä. Siellä on asumus, tuli ja
paljo puita; Herran Henki on sen
sytyttävä niinkuin jonkun tulikivi-
sen virran.
31. Luku.
I. Nuhdellaan Egyptiläisiltä apua
etsiväisiä Juudalaisia. II. Vakuute-
taan kääntyväisiä Herran avusta.
I. Voi niitä, jotka menevät alas
Egyptiin apua kerjäämään, ja
luottavat hevosiin, ja turvaavat
vaunuihin, että niitä on monta,
ja ratsasmiehiin, että he juuri
väkevät ovat, eivätkä turvaa Is-
raelin Pyhään, eikä kysy Herraa.
2. Mutta hän on viisas ja antaa
tulla onnettomuuden, ja ei muu-
ta sanojansa; vaan asettaa it-
sensä pahain huonetta vastaan,
ja pahantekiäin apua vastaan.
3. Sillä Egypti on ihminen ja ei
Jumala, ja heidän hevosensa
ovat liha ja ei henki. Ja Herra
on kokottava kätensä, niin että
auttajan pitää hoiperteleman, ja
sen, jota autetaan, pitää lan-
keeman, ja ynnä molemmat toi-
nen toisensa kanssa hukkuman.
4. II. Sillä näin sanoo Herra mi-
nulle: niinkuin jalopeura ja nuori
jalopeura kiljuu saaliinsa päällä,
kuin paimenten joukko on ko-
koontunut sitä vastaan, ei pel-
jästy heidän huudostansa, eikä
hämmästy vaikka heitä monta
on: juuri niin on Herra Zebaot
menevä alas sotimaan Zionin
vuorella ja sen korkeudella.
5. Niinkuin linnut siivillänsä teke-
vät*, niin Herra Zebaot on varje-
leva Jerusalemin+: hän on suo-
jeleva, auttava, siellä oleva ja
holhova häntä.
6. Palatkaat, te Israelin lapset,
sen tykö, josta te peräti harhail-
leet olette.
7. Sillä silloin jokainen hylkää
hopia- ja kulta-epäjumalansa, joi-
ta omat kätenne ovat tehneet
teille synniksi.
