PSALTTARIT
1242
kaudestas; sentähden hävetkään
he ja häpiään tulkoon, jotka mi-
nulle pahaa suovat.
72. Psalmi.
I. Jumalan seurakunnan halu
Messiaksen tulemisen ja hänen
lunastuksensa perään. II. Kiitos
Kristuksessa suodun armon
edestä.
Salomon.
I. Jumala, anna tuomios kunin-
kaalle, ja vanhurskautes kunin-
kaan pojalle,
2. Että hän veis sinun kansas
vanhurskauteen, ja auttais sinun
raadollistas.
3. Vuoret tuokaan rauhan kan-
salle, ja kukkulat vanhurskauden.
4. Hänen pitää raadollisen kan-
san oikeudessa pitämän*, ja
köyhäin lapsia auttaman ja sär-
kemän pilkkaajat+.
5. Sinua peljätään, niinkauvan
kuin aurinko ja kuu ovat, lapsis-
ta niin lasten lapsiin.
6. Hän lankee alas niinkuin sade
heinän sängelle*, niinkuin pisa-
rat, jotka maan lioittavat.
7. Hänen aikanansa vanhurskas
kukoistaa, ja on suuri rauha sii-
hen asti, ettei kuuta enää ole-
kaan.
8. Hän hallitsee merestä mereen
ja virrasta maailman ääriin.
9. Häntä pitää korven asuvaiset
kumartaman, ja hänen vihollisen-
sa pitää tomun nuoleman.
10. Kuninkaat meren tyköä ja
luodoista pitää lahjoja kantaman:
kuninkaat rikkaasta Arabiasta ja
Sebasta pitää annot tuoman.
11. Kaikki kuninkaat pitää häntä
kumartaman, ja kaikki pakanat
pitää häntä palveleman.
12. Sillä hän vapahtaa huutavai-
sen köyhän, ja raadollisen, jolla
ei ole auttajaa.
13. Hän on armollinen vaivaiselle
ja köyhälle, ja köyhäin sielua
hän auttaa.
14. Hän lunastaa heidän sielun-
sa petoksesta ja väkivallasta, ja
heidän verensä luetaan kalliiksi
hänen silmäinsä edessä.
15. Ja hän elää* ja hänelle pi-
tää annettaman kultaa rikkaasta
Arabiasta, ja häntä alati kumar-
taen rukoiltaman, joka päivä pi-
tää häntä kiitettämän.
16. Pivo jyviä pitää niin oleman
maassa ja vuorten kukkuloilla,
