PSALTTARIT
1171
2. Psalmi.
Tässä on I. Ennustus Kristuksen
valtakunnasta ja sen vastaan-
seisojain rangaistuksesta. II. Kris-
tuksen prophetallisesta, papilli-
sesta ja kuninkaallisesta virasta.
III. Neuvo kääntymykseen Kris-
tuksen tykö.
I. Miksi pakanat kiukuitsevat, ja
kansat turhia ajattelevat?
2. Maan kuninkaat hankitsevat
itseänsä, ja päämiehet kes-
kenänsä neuvoa pitävät Herraa
ja hänen voideltuansa vastaan.
3. Katkaiskaamme heidän siteen-
sä, ja heittäkäämme meistä pois
heidän köytensä.
4. Mutta joka taivaissa asuu,
nauraa heitä: Herra pilkkaa hei-
tä.
5. Kerran hän puhuu heille vi-
hoissansa, ja hirmuisuudessansa
peljättää heitä.
6. II. Mutta minä asetin kunin-
kaani Zioniin, pyhälle vuorelleni.
7. Minä tahdon saarnata senkal-
taisesta säädystä, josta Herra
minulle sanoi: Sinä olet minun
poikani, tänäpänä minä sinun
synnytin.
8. Ano minulta, niin minä annan
pakanat perinnökses ja maail-
man ääret omakses.
9. Sinun pitää särkemän heitä
rautaisella valtikalla*, ja niinkuin
savisen astian heitä murenta-
man+.
10. III. Nyt te kuninkaat, siis
ymmärtäkäät, ja te maan tuoma-
rit, antakaat teitänne kurittaa.
11. Palvelkaat Herraa pelvossa,
ja iloitkaat vavistuksessa.
12. Antakaat suuta pojalle, ettei
hän vihastuisi, ja te hukkuisitte
tiellä; sillä hänen vihansa syttyy
pian. Mutta autuaat ovat kaikki
ne, jotka häneen uskaltavat.
3. Psalmi.
I. David valittaa vihollistensa pal-
joutta. II. Rohkaisee itsiänsä us-
kalluksella Jumalaan. III. Rukoilee
edespäin armoa. Tämä Psalmi
on myös maalaus Kristuksen
kärsimisestä.
Davidin Psalmi, kuin hän pakeni
poikaansa Absalomia.
2. I. Voi Herra! kuinka monta on
minulla vihollista, ja niin usiat
karkaavat minua vastaan.
