EPISTOLA HEBREALAISILLE
I. Joh.17:1. Näitä puhui Jesus, ja nosti silmänsä taivasta päin ja sanoi:
Isä, hetki tuli*, kirkasta sinun Poikas, että sinun Poikas kirkastais myös
sinun!
8. Ja vaikka hän (Jumalan) Poika oli, on hän kuitenkin niistä, joita hän
kärsi, kuuliaisuuden oppinut.
Phil.2:6. Joka, vaikka hän oli Jumalan muodossa, ei lukenut saaliiksi
Jumalan kaltainen olla,
Phil.2:8. Ja löydettiin menoissa niin kuin ihminen, nöyryytti* itsensä+ ja
oli kuolemaan saakka kuuliainen, ja ristin kuolemaan asti.
9. Ja kuin hän täydelliseksi tuli*, on hän kaikille niille, jotka hänelle
kuuliaiset ovat, syy ijankaikkiseen autuuteen,
Hebr.2:10. Sillä se sopi hänen, jonka tähden kaikki ovat* ja jonka kautta
kaikki ovat, joka paljon lapsia kunniaan saattaa, että hän heidän
autuutensa Pääruhtinaan+ kärsimisen kautta täydelliseksi tekis.
10. Ja on Jumalalta ylimmäiseksi Papiksi nimitetty, Melkisedekin säädyn
jälkeen,
II. 11. Josta meillä on paljo sanomista, ja se on työläs selittää; sillä te
olette kovakorvaisiksi tulleet.
12. Sillä te, joiden piti alkaa opettajat oleman, tarvitsette taas, että me
teille ensimäiset puustavit Jumalan sanan opista opettaisimme, ja olette
tulleet niiksi, jotka tarvitsevat rieskaa ja ei vahvaa ruokaa*.
I. 1 Kor.3:1. Ja, rakkaat veljet! en minä taitanut teille puhua niin kuin
hengellisille, vaan niin kuin lihallisille, niin kuin lapsille Kristuksessa.
1 Kor.3:3. Sillä te olette vielä lihalliset, sillä niin kauvan kuin teidän
seassanne kateus ja riita ja eripuraisuus on*, ettekö te ole lihalliset+ ja
vaella ihmisten tavan jälkeen?
1 Piet.2:2. Ja halaitkaat sitä terveellistä sanan rieskaa*, niin kuin
äskensyntyneet lapsukaiset+, että te sen kautta kasvaisitte.
