ENSIMMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
22. Hän vastasi: minä menen ja olen valheen henki kaikkein hänen
prophetainsa suussa. Hän sanoi: petä häntä, ja sinä taidat, mene ja tee
niin.
23. Ja katso, nyt Herra antoi valheen hengen kaikkein näiden sinun
prophetais suuhun, ja Herra on puhunut sinua vastaan pahaa.
24. Niin astui Zedekia Kenanan poika edes, ja löi Miikaa poskelle, ja
sanoi: onko Herran henki paennut minusta sinua puhuttelemaan?
25. Miika vastasi: katso, sinä olet sen näkevä sinä päivänä, jona käyt
majasta majaan lymytäkses.
1 Kun. K.20:30. Mutta jääneet pakenivat Aphekin kaupunkiin. Ja muuri
kaatui seitsemänkolmattakymmenen tuhannen miehen päälle, jotka
jääneet olivat. Ja Benhadad pakeni myös kaupunkiin, yhdestä majasta
toiseen.
26. Niin sanoi Israelin kuningas: ota Miika ja vie häntä jälleen kaupungin
päämiehen Amonin tykö ja Joaksen kuninkaan pojan tykö,
27. Ja sano: näin sanoo kuningas: pankaat tämä vankihuoneesen, ja
ruokkikaat häntä murheen leivällä ja murheen vedellä, siihen asti kuin
minä tulen rauhassa.
28. Miika sanoi: jos sinä toki palajat rauhassa, niin ei Herra ole puhunut
minun kauttani; ja sanoi: kuulkaat, kaikki kansat!
III. 29. Ja Israelin kuningas ja Josaphat, Juudan kuningas, meni ylös
Gileadin Ramotiin.
30. Ja Israelin kuningas sanoi Josaphatille, koska hän muutti vaatteensa
sotaan lähtiessänsä: pue sinä itses omiin vaatteisiis. Ja Israelin kuningas
muutti vaatteensa ja meni sotaan.
2 Aika K.18:29. Ja Israelin kuningas sanoi Josaphatille: minä muutan
vaatteeni ja tulen sotaan, mutta pidä sinä omat vaattees; ja Israelin
kuningas muutti vaatteensa, ja he menivät sotaan.
31. Mutta Syrian kuningas käski vaunuin päämiehille, joita hänellä oli
kaksineljättäkymmentä, sanoen: ei teidän pidä sotiman pientä eli suurta
