ENSIMMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
2 Aika K.18:3. Ja Ahab Israelin kuningas sanoi Josaphatille Juudan
kuninkaalle: menetkös minun kanssani Gileadin Ramotiin? Hän sanoi
hänelle: minä olen niin kuin sinä, ja minun kansani niin kuin sinun
kansas: me tahdomme sinun kanssas sotaan.
5. Ja Josaphat sanoi vielä Israelin kuninkaalle: kysy siis tänäpänä Herran
sanaa!
6. Niin Israelin kuningas kokosi prophetaita liki neljäsataa miestä ja
sanoi heille: pitääkö minun menemän Gileadin Ramotiin sotaan, taikka
laakkaaman? He sanoivat: mene, ja Herra antaa sen kuninkaan käsiin.
7. Mutta Josaphat sanoi: eikö tässä ole vielä Herran prophetaa,
kysyäksemme häneltä?
8. Ja Israelin kuningas sanoi Josaphatille: vielä on yksi mies, Miika
Jimlan poika, jolta kysyttäköön Herraa, mutta minä vihaan häntä; sillä ei
hän minulle mitään hyvää ennusta, vaan pahaa. Josaphat sanoi: älköön
kuningas niin puhuko.
9. Niin Israelin kuningas kutsui yhden palvelian ja sanoi: tuo Miika Jimlan
poika kiiruusti tänne!
10. Mutta Israelin kuningas ja Josaphat Juudan kuningas istuivat
molemmat kuninkaallisella istuimellansa, vaatetettuina (kuninkaallisiin)
vaatteisiin Samarian portin raitilla; ja kaikki prophetat ennustivat heidän
edessänsä.
2 Aika K.18:9. Ja Israelin kuningas ja Josaphat Juudan kuningas istui
kumpikin istuimellansa puettuna vaatteisiin Samarian portin lakeudella,
ja kaikki prophetat ennustivat heidän edessänsä.
11. Ja Zedekia Kenanan poika oli tehnyt itsellensä rautasarvet, ja sanoi:
näin sanoo Herra: puske näillä Syrialaisia siihen asti kuin he kokonansa
hävitetään.
12. Niin myös kaikki prophetat ennustivat ja sanoivat: mene Gileadin
Ramotiin, ja sinä menestyt, Jumala antaa sen kuninkaan käsiin.
