ENSIMMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
2. Luku.
I. Davidin viimeinen neuvo Salomolle jumalisuudesta ja käsky Joabista,
Barsillaista ja Simeistä. II. David kuolee ja Salomo ottaa hallituksen. III.
Adonian sopimatoin anomus ja siitä seuraava kuolemanrangaistus. IV.
Abjatar pannaan pois viralta, ja Joab tapetaan. V. Simei unohtaa
määrälemmen ja kuoletetaan.
I. Ja kuin Davidin aika lähestyi, että hänen piti kuoleman, käski hän
pojallensa Salomolle, sanoen:
2. Minä menen kaiken maailman tietä*: niin rohkaise nyt itses, ja ole
mies!
Jos.23:14. Ja katso, minä vaellan tänäpänä kaiken maailman tien*; ja
teidän pitää tietämän kaikessa teidän sydämessänne ja kaikessa teidän
sielussanne, ettei yhtään sanaa ole jäänyt takaperin kaikesta siitä
hyvästä, minkä Herra teidän Jumalanne teille luvannut on, mutta kaikki
on tapahtunut teille, ja ei mitään jäänyt takaperin+.
3. Ja pidä mitä Herra sinun Jumalas on käskenyt, niin ettäs vaellat
hänen teissänsä ja pidät hänen säätynsä, käskynsä, oikeutensa ja
todistuksensa, niin kuin on kirjoitettu Moseksen laissa*: ettäs
toimellisesti tekisit kaikki, mitä sinä teet, ja kuhunka sinä sinus käännät+,
5 Mos.17:19. Se olkoon hänen tykönänsä, ja lukekaan sitä kaiken
elinaikansa, että hän oppis pelkäämään Herraa Jumalaansa, ja pitämään
kaiken tämän lain sanat ja nämät säädyt, ja että hän tekis niiden
jälkeen.
Jos.1:8. Ei pidä tämän lakiraamatun tuleman sinun suustas pois*, vaan
ajattele sitä yötä ja päivää+, ettäs kaikki sen jälkeen pitäisit ja tekisit,
kuin siinä on kirjoitettu; sillä niin sinä menestyt kaikissa sinun teissäs ja
kaikki työs toimellisesti päätät.
Jos.23:6. Niin vahvistukaat jalosti pitämään ja tekemään kaikki, mikä on
