ENSIMMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
Jumalas kautta: sinun poikas Salomo pitää oleman kuningas minun
jälkeeni ja istuman minun istuimellani;
18. Mutta nyt, katso, Adonia on tullut kuninkaaksi, ja herrani kuningas,
et sinä siitä mitään tiedä.
19. Hän on uhrannut härkiä ja syötettyä karjaa, ja monta lammasta, ja
on kutsunut kaikki kuninkaan pojat, ja papin AbJatarin, ja Joabin
sodanpäämiehen; mutta palveliaas Salomoa ei hän kutsunut.
20. Mutta sinä, herrani kuningas, koko Israelin silmät katsovat sinun
päälles, ettäs ilmoittaisit heidän edessänsä, kuka on istuva herrani
kuninkaan istuimella hänen jälkeensä.
21. Muutoin tapahtuu, kuin herrani kuningas isäinsä kanssa nukkunut on,
niin täytyy minun ja poikani Salomon vialliset olla.
22. Ja katso, vielä hänen puhuissansa kuninkaan kanssa, tuli Natan
propheta.
23. Ja he ilmoittivat kuninkaalle sanoen: katso, Natan propheta on
täällä. Ja kuin hän tuli sisälle kuninkaan eteen, lankesi hän maahan
kasvoillensa kuninkaan eteen.
24. Ja Natan sanoi: herrani kuningas, sanoitkos: Adonia pitää oleman
kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani?
25. Sillä hän on tänäpänä mennyt ja uhrannut härkiä, ja syötettyjä
karjaa, ja monta lammasta, ja on kutsunut kaikki kuninkaan pojat ja
sodanpäämiehet, niin myös papin AbJatarin, ja katso, he syövät ja
juovat hänen edessänsä, ja sanovat: onneksi kuninkaalle Adonialle!
26. Mutta minua sinun palveliaas, ja pappia Zadokia, ja BenaJaa Jojadan
poikaa, ja palveliaas Salomoa ei ole hän kutsunut.
27. Onko se niin herraltani kuninkaalta käsketty, ja et sinä ole sitä
asiata antanut tietää palvelialles, kuka herrani kuninkaan istuimella
hänen jälkeensä on istuva?
28. Kuningas David vastasi ja sanoi: kutsukaat minulle BatSeba. Ja hän
tuli kuninkaan eteen ja seisoi kuninkaan edessä.
29. Ja kuningas vannoi ja sanoi: niin totta kuin Herra elää, joka minun
