TOBIAN KIRJA
3. Sillä kuin hän kuudenkuudettakymmentä ajastajan vanha oli, tuli hän
sokiaksi, ja kuudentenakymmenentenä vuonna sai hän näkönsä jälleen.
4. Ja sen muun ikänsä kulutti hän ilolla ja menestyi Jumalan pelvossa,
ja kuoli hyvässä rauhassa.
5. Mutta ennen kuolemaansa kutsui hän poikansa Tobian eteensä, ja
seitsemän nuorta poikaista, hänen poikansa lasta, ja sanoi heille:
6. Ninive pitää pian hävitettämän, sillä ei Herran sana puutu; mutta
Mediassa pitää vielä sitte kauvan rauhan oleman, ja meidän veljemme,
jotka Israelin maalta hajoitetut ovat, pitää tuleman jälleen.
I. Nah.1:1.etc. Tämä on Niniven kuorma*, ja Nahumin Elkosilaisen
ennustuskirja.
Zeph.2:15. Tämä on se iloinen kaupunki, joka niin irstaana asui, ja sanoi
sydämessänsä: minä olen*, ja ei yksikään muu. Kuinka hän on niin
autioksi tehty, että eläimet siinä makaavat? Ja joka käy sen ohitse, hän
viheltää häntä, ja paukuttaa käsiänsä+.
7. Ja meidän maamme, joka nyt kylmillä on, pitää joka paikassa asutuksi
tuleman. Ja Jumalan huone, joka poltettu on, pitää rakennettaman
jälleen, ja kaikki, jotka Jumalaa pelkäävät, sinne tuleman jälleen.
II. Esr.3:8. Mutta toisena vuonna sittekuin he tulivat Jerusalemiin Herran
huoneen tykö, toisena kuukautena, rupesi (a) Serubbabel Sealtielin
poika, ja Jesua Jotsadakin poika, ja muut heidän jääneet veljensä, papit
ja Leviläiset, ja kaikki, jotka vankeudesta tulivat Jerusalemiin, ja panivat
kahdenkymmenen ajastaikaiset ja sitä vanhemmat Leviläiset Herran
huoneen työn teettäjiksi.
Esr.6:14. Ja Juudalaisten vanhimmat rakensivat, ja se menestyi, Haggain
prophetan ja Sakarian Iddon pojan ennustuksen jälkeen; ja he rakensivat
ja päättivät sen Israelin Jumalan käskyn jälkeen; ja Koreksen, Dariuksen
ja Artahsastan Persian kuninkain käskyn jälkeen.
8. Ja pakanat pitää myös hylkäämän epäjumalansa, ja tuleman
Jerusalemiin ja siellä asuman.
