TOBIAN KIRJA
8. Ja kuin he tulivat Raguelin huoneesen, löysivät he Tobian pöydän
tykönä, ja katso, hän nousi hänen tähtensä ja antoivat suuta toinen
toisensa.
9. Ja Gabel itki, ja kiitti Jumalaa, ja sanoi: Israelin Jumala siunatkoon
sinua; sillä sinä olet kunniallisen, hurskaan ja jumalisen miehen poika,
joka vaivaisille paljo hyvää tehnyt on.
Tob.7:7. Ja sanoi: hyvästi siunattu ole sinä, minun rakas poikani; sillä
sinä olet juuri jalon miehen poika.
10. Siunattu olkoon sinun vaimos ja sinun vanhempas.
11. Ja Jumala antakoon teidän nähdä teidän lapsenne ja lastenne
lapset kolmanteen ja neljänteen polveen, ja siunattu olkoon sinun
siemenes Israelin Jumalalta, joka hallitsee ja vallitsee ijankaikkiseen!
12. Ja kuin he kaikki amen! sanoneet olivat, istuivat he pöydän tykö,
vaan he aterioitsivat ja iloitsivat Jumalan pelvossa.
10. Luku.
Tobian palaus kotia murheellisten vanhempainsa tykö.
Kuin nuori Tobia häittensä tähden kauvan oli poissa, rupesi vanha Tobia,
hänen isänsä, murehtimaan ja sanoi: miksi minun poikani niin kauvan
poissa on, ja mikä häntä viivyttää?
2. Mitämaks Gabel on kuollut, ja ei kenkään tahdo hänelle rahaa
maksaa.
3. Ja tulivat sangen murheellisiksi, Tobia ja Hanna hänen emäntänsä, ja
itkivät molemmin, ettei heidän poikansa määrätyllä ajalla
kotia tullut.
4. Ja hänen äitinsä itki niin ettei hän tahtonut itsiänsä lohduttaa antaa,
ja sanoi: voi minun poikani! voi minun poikani! miksi me olemme
päästäneet sinun vaeltamaan? meidän ainoan ilomme meidän ainoan
lohdutuksemme vanhuudessamme, meidän sydämemme ja meidän
