TOBIAN KIRJA
20. Sillä sinun neuvos ei ole ihmisen voimassa.
21. Mutta sen minä kyllä todeksi tiedän: joka Jumalaa palvelee, se
kiusauksen jälkeen lohdutetaan, ja murheesta pelastetaan, ja kurituksen
jälkeen löytää armon.
Ps.30:6. Sillä hänen vihansa viipyy silmänräpäyksen*, ja hän ihastuu
elämästä: ehtoona on itku, mutta aamulla ilo.
Val. v.3:31. Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
22. Sillä et sinä mielisty meidän kadotukseemme; sillä pahan ilman
perästä annat sinä auringon paistaa, ja parun ja itkun perästä täytät
sinä meidät ilolla.
Hes.18:23. Luuletkos, että minulla on joku ilo jumalattoman kuolemasta,
sanoo Herra, Herra, ja ei paljo enempi, että hän palajaa teistänsä, ja saa
elää?
Jer.31:13. Silloin pitää neitseet hypyssä iloiset oleman, siihen myös
nuoret miehet ynnä vanhain kanssa; sillä minä tahdon heidän
murheensa iloksi kääntää, ja lohduttaa heitä, ja ilahutan heitä
murheestansa.
23. Sinun nimelles, Israelin Jumala, olkoon ijankaikkinen kiitos ja ylistys!
24. Sillä hetkellä kuultiin heidän molempain rukouksensa Herralta
taivaassa.
25. Ja Pyhä Raphael, Herran enkeli, lähetettiin heitä molempia
auttamaan, että heidän rukouksensa yhtä haavaa tuotiin Herran eteen.
4. Luku.
Vanhan Tobian neuvo pojallensa.
Kuin Tobia luuli rukouksensa kuulluksi, että hänen kuoleman piti, kutsui
hän poikansa tykönsä, ja sanoi hänelle:
2. Minun poikani, kuule minun sanani, ja pidä ne lujasti sinun
