TOBIAN KIRJA
3. Luku
Vanha Tobia ja Saara rukoilevat eri paikkakunnassa, ja tulevat kuulluiksi
yhtä haavaa.
Silloin huokasi Tobia raskaasti ja rupesi itkemään ja rukoilemaan la
sanoi:
2. Herra, sinä olet hurskas, ja kaikki sinun työs ovat oikiat, ja sula hyvyys
ja uskollisuus!
XVIII. Ps.119:137. Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat
oikiat.
3. Ja nyt minun Herrani, ole minulle armollinen, ja älä kosta minun
syntiäni, älä muistele minun eli minun isäni pahoja tekoja;
4. Sillä ettemme sinun käskyjäs pitäneet, niin me myös olemme annetut
meidän vihollisillemme, että he meitä ryöstävät, vankina pitävät ja
tappavat, ja olemme häväistykseksi, nauruksi ja pilkaksi tulleet
muukalaisille, kuhunkas meidät hajoittanut olet.
IV. 5 Mos.27:15. Kirottu olkoon, joka tekee kaivetun tahi valetun
epäjumalan kuvan Herralle kauhistukseksi, virkamiesten käsialaisen, ja
pitää sen salaa, ja kaikki kansa vastatkaan ja sanokaan: amen.
5 Mos.27:25. Kirottu olkoon, joka lahjoja ottaa, lyödäksensä viatointa
verta, ja kaikki kansa sanokaan: amen.
5. Ja nyt, Herra! hirmuiset ovat sinun tuomios, ettemme sinun käskyjäs
pitäneet ole, emmekä oikein sinun edessäs vaeltaneet.
6. Ah Herra, osoita minulle armo, ja korjaa minun henkeni rauhassa; sillä
minä tahtoisin paljoa paremmin kuolla kuin elää.
7. Ja se tapahtui sinä päivänä, että Saara Raguelin tytär, Mediläisten
kaupungista Rageksesta, myös pahoin häväistiin ja soimattiin isänsä
piialta.
8. Hän oli annettu seitsemälle miehelle toinen toisensa jälkeen, ja paha
