TOBIAN KIRJA
2 Kun. K.20:7. Ja Jesaia sanoi: tuokaat minulle fikunarypäle. Ja he toivat
ja panivat paisuman päälle, ja hän tuli terveeksi.
Joh.9:2. Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, sanoen: Mestari,
kuka syntiä teki, tämäkö eli hänen vanhempansa, että hänen piti sokiana
syntymän?
Mark.9:29. Ja hän sanoi heille: tämä suku ei taida millään muulla kuin
rukouksella ja paastolla mennä ulos.
7. Luku.
Tobian kosiminen ja kihlaus Raguelin tyttären Saaran kanssa.
Ja he menivät Raguelin tykö, Ja Raguel otti vastaan heidät ilolla,
2. Ja katsoi Tobian päälle, Ja sanoi Ednalle emännällensä: kuinka tämä
nuori mies on meidän lankomme muotoinen!
3. Ja kuin hän sen puhunut oli, sanoi hän: kusta te olette, minun veljeni?
He sanoivat: me olemme Naphtalin suvusta niistä vangeista, jotka
Ninivessä ovat.
4. Raguel sanoi heille: tunnetteko minun veljeni Tobian? Ja he sanoivat:
me tunnemme hänen hyvin
5. Ja kuin hän nyt paljon hyvää puhui Tobiasta, sanoi enkeli Raguelille:
Tobia, jonkas perään kysyt, on tämän nuoren miehen isä.
6. Ja Raguel nojasi hänen puoleensa, itki, rupesi hänen kaulaansa, ja
suuta antoi hänen,
7. Ja sanoi: hyvästi siunattu ole sinä, minun rakas poikani; sillä sinä olet
juuri jalon miehen poika.
Tob.9:9. Ja Gabel itki, ja kiitti Jumalaa, ja sanoi: Israelin Jumala
siunatkoon sinua; sillä sinä olet kunniallisen, hurskaan ja jumalisen
miehen poika, joka vaivaisille paljo hyvää tehnyt on.
8. Ja Edna hänen emäntänsä, ja Saara hänen tyttärensä rupesivat myös
itkemään.
