NELJÄS MOOSEKSEN KIRJA
neljäkymmentä ajastaikaa, kantaen teidän huoruuttanne, siihen asti että
ruumiinne kuluvat korvessa.
Ps.95: 10. Että minä neljäkymmentä ajastaikaa* suutuin tähän kansaan,
ja sanoin: se on senkaltainen kansa, jonka sydämet aina eksyä tahtovat,
ja jotka minun tietäni ei tahtoneet oppia+;
Hes.4:6. Ja kuin ne olet täyttänyt, sitte pitää sinun makaaman Juudan
huoneen pahoja töitä neljäkymmentä päivää*; sillä minä annan sinulle
tässä myös päivän joka vuoden edestä.
34. Niiden neljänkymmenen päiväluvun jälkeen, joina te maan vaonneet
olette, aina ajastaika päivästä pitää luettaman, että teidän pitää
kantaman pahat tekonne neljäkymmentä ajastaikaa*, että te
ymmärtäisitte minun pois luopumiseni.
35. Minä Herra olen sen puhunut, sen minä myös teen kaikelle tälle
pahalle joukolle, joka on itsensä asettanut minua vastaan: tässä
korvessa pitää heidän kuluman ja siinä kuoleman.
IV. 36. Ja ne miehet, jotka Moses lähetti maata vakoomaan ja palasivat,
saattaen kaiken kansan napisemaan häntä vastaan, ja olivat tuottaneet
pahan sanoman maasta,
Juud. Ep.v.5. Mutta minä tahdon teille muistuttaa, että te sen kerran
tietäisitte, että koska Herra kansansa Egyptistä terveenä pelastanut oli,
hukkasi hän sitte ne, jotka ei uskoneet.
37. Ne miehet kuolivat Herran rangaistuksesta, jotka toivat pahan
sanoman maasta,
38. Mutta Josua Nunin poika ja Kaleb Jephunnen poika jäivät elämään
kaikista niistä miehistä, jotka menneet olivat maata vakoomaan.
V. 39. Ja Moses puhui kaikki nämät sanat kaikille Israelin lapsille: silloin
kansa murehti suuresti.
40. Ja he nousivat varhain huomeneltain ja menivät vuoren kukkulalle,
ja sanoivat: katso, tässä me olemme, ja menemme siihen paikkaan, josta
