TOINEN MOOSEKSEN KIRJA
9. Moses sanoi: pidä sinä se kunnia, (ettäs määräät) koska minun pitää
rukoileman edestäs, ja palveliais ja kansas edestä, että sammakot pitäis
hukutettaman sinulta, ja sinun huoneistas, ainoastansa virtaan jäämän.
10. Hän sanoi: huomenna. Hän vastasi: olkoon sanas jälkeen, ettäs
tietäisit, ettei yksikään ole niin kuin Herra, meidän Jumalamme.
11. Silloin sammakot pitää otettaman pois sinulta, ja sinun huoneistas,
ja sinun palvelioiltas, ja sinun kansaltas, ainoastansa virtaan jäämän.
12. Niin Moses ja Aaron läksivät Pharaon tyköä: ja Moses huusi Herran
tykö sammakkoin tähden, jotka hän Pharaon päälle pannut oli.
13. Ja Herra teki Moseksen sanan jälkeen: ja sammakot kuolivat
huoneista, kylistä ja kedoilta.
14. Ja he heittivät ne suuriin roukkioihin, ja maa haisi siitä.
15. Kuin Pharao näki levon saaneensa, paadutti hän sydämensä, ja ei
kuullut heitä: niin kuin Herra sanonut oli.
II. 16. Ja Herra sanoi Mosekselle: sano Aaronille: ojenna sauvas, ja lyö
maan tomuun, että se tulis täiksi koko Egyptin maassa.
17. Ja he tekivät niin: ja Aaron ojensi kätensä sauvoinensa, ja löi maan
tomua, ja täit tulivat ihmisiin ja eläimiin: kaikki maan tomu muuttui täiksi
koko Egyptin maassa.
18. Tekivät myös noidat noituuksillansa niin, täitä matkaan
saattaaksensa; vaan ei he taitaneet*. Ja täit olivat ihmisissä ja eläimissä.
Viis.17:7. Noitain tieto oli tyhjä, ja sen ylistys tuli häpiäksi.
19. Niin sanoivat noidat Pharaolle: tämä on Jumalan sormi*. Mutta
Pharaon sydän paatui, ja ei kuullut heitä: niin kuin Herra sanonut oli.
Luuk.11:20. Mutta jos minä Jumalan sormella perkeleitä ajan ulos, niin
tosin on Jumalan valtakunta teidän tykönne tullut.
III. 20. Ja Herra sanoi Mosekselle: nouse huomenna varhain, ja seiso
Pharaon edessä; katso, hän menee vetten tykö, ja sano hänelle: näin
sanoo Herra: päästä minun kansani palvelemaan minua.