JOBIN KIRJA
astuivat Herran eteen, ja tuli myös saatana heidän kanssansa.
Job.1:7. Mutta Herra sanoi saatanalle: mistä sinä tulet? Saatana vastasi
Herraa ja sanoi: minä olen käynyt ja vaeltanut ympäri maan.
Job.1:8. Niin sanoi Herra saatanalle: etkö ole ottanut vaaria palveliastani
Jobista? sillä ei hänen vertaistansa ole maalla: hän on vakaa ja hurskas,
Jumalaa pelkääväinen mies, ja välttää pahaa.
4. Saatana vastasi Herraa ja sanoi: nahka nahasta, ja kaikki, mitä
ihmisessä on, antaa hän henkensä edestä.
5. Mutta ojenna kätes ja rupee hänen luihinsa ja lihaansa; mitämaks hän
luopuu sinusta kasvois edessä.
Job.1:11. Mutta ojenna kätes ja tartu kaikkeen hänen saatuunsa,
mitämaks hän luopuu sinusta kasvois edessä.
6. Herra sanoi saatanalle: katso, hän olkoon sinun kädessäs; kuitenkin
säästä hänen henkeänsä.
II. 7. Silloin läksi saatana Herran tyköä ja löi Jobin pahoilla paisumilla,
hänen kantapäästä kiireesen asti.
8. Ja hän otti saviastian ja kaapi itseänsä sillä, ja istui tuhassa.
9. Ja hänen emäntänsä sanoi hänelle: Vieläkös pysyt vakuudessas?
siunaa Jumalaa ja kuole.
10. Mutta hän sanoi hänelle: sinä puhut niin kuin tyhmät vaimot puhuvat.
Jos me olemme hyvää saaneet Jumalalta, eikö myös meidän pidä
ottaman pahaa vastaan? Kaikissa näissä ei Job syntiä tehnyt huulillansa.
III. 11. Kuin Jobin kolme ystävää kuulivat kaiken sen onnettomuuden,
joka hänelle tullut oli, tulivat he itse kukin paikkakunnastansa: Eliphas
Temanista, Bildad Suasta ja Zophar Naemasta, ja kokoontuivat ynnä
tulemaan, armahtelemaan ja lohduttamaan häntä.
San. l.27:10. Älä hylkää ystävääs, ja isäs ystäviä, ja älä mene veljes
huoneesen, kuin sinun väärin käy; sillä parempi on kylänmies, joka läsnä
on, kuin veli, joka taampana on.
