Salomon Corkia Weisu .
III. Lucu.
COsca Christus lymyttä idzens/ nijn hänen seuracundans tule murhellisexi/ v. 1.
cosca hän taas löytä hänen/ saa hän lewon/ v. 4.
kirjoitetan Christuxen suuri woima ja wara/ jolla hän woi seuracundans suojella ja warjella/ v. 7.
Kork.v 3:1 MInä edzein yöllä minun wuotesani/ jota minun sieluni racasta/ minä edzein händä/ mutta en löytänyt.
Kork.v 3:2 Minä nousen/ ja käyn Caupungita ymbärins/ catuilla ja cujilla/ ja edzin/ jota minun sielun racasta/ minä edzein/ mutta en minä löytänyt.
Kork.v 3:3 Wartiat/ jotca käywät Caupungin ymbärins/ löysit minun. Olettaco nähnet jota minun sielun racasta?
Kork.v 3:4 Cosca minä heistä wähä eraunsin/ löysin minä jota minun sielun racasta/ minä pitelen händä ja en tahdo laske/ sijhenasti että minä hänen saatan minun äitini huoneseen/ minun äitini Cammioon.
Kork.v 3:5 Minä wannotan teitä/ Jerusalemin tyttäret/ medzäwohten ja naaras peurain cautta kedolla/ ettet te herätäis minun armastani eli waiwais händä/ sijhenasti cuin hänelle idze kelpa.
Kork.v 3:6 Cuca on tämä joca lähte corwesta/ nijncuin nousewa sawu/ Mirrhamin suidzutus/ pyhä sawu ja caickinaiset Apotecharin yrtit.
Kork.v 3:7 Cadzo/ Salomon wuoten ymbärillä seisowat cuusikymmendä wäkewätä Israelin wäkewistä.
Kork.v 3:8 He pitäwät caicki miecka ja owat soweliat sotaan/ jocaidzella on hänen mieckans reidelläns/ pelgon tähden yöllä.
Kork.v 3:9 Cuningas Salomo andoi tehdä idzellens lepocammion Libanonin puista:
Kork.v 3:10 Sen padzat olit hopiasta/ ja sen peitos cullasta/ istuin oli purpurasta/ ja permando soweliast laskettu/ Jerusalemin tytärten tähden.
Kork.v 3:11 Lähtekät ulos te Zionin tyttäret ja cadzelcat Cuningas Salomot sijnä Cruunusa/ jolla hänen äitins hänen cruunannut on hänen hää päiwänäns/ ja hänen sydämens ilo päiwänä.