Salomon Corkia Weisu .
II. Lucu.
JUmalan seuracunda iloidze hänen yljästäns/ ja ylistä hänen hywyttäns/ v. 1.
saa lupauxen rauhasta ja turwasta/ v. 7.
riemuidze myös hänen läsnäolemisesians/ warjeluxestans ja lohdutuxestans/ v. 8.
wastoin lahcocundia ja petollisia weljiä/ v. 15.
Kork.v 2:1 MInä olen Saronin cuckainen/ ja cucoistus laxosa.
Kork.v 2:2 Nijncuin ruusu orjantappurois/ nijn on minun arman tytärten seas.
Kork.v 2:3 Nijncuin omenapuu medzäpuiden seas/ nijn on minun ystäwän poicain seas. Minä istun hänen warjosans jota minä anon/ ja hänen hedelmäns on minun curcusan makia.
Kork.v 2:4 Hän johdatti minua wijnakellarijns/ ja rackaus on hänen lippuns minun päälleni.
Kork.v 2:5 Hän wirwotta minua cuckaisella/ ja tuoretta minua omenalla: sillä minä olen saeras rackaudesta.
Kork.v 2:6 Hänen wasen kätens on minun pääni alla/ hänen oikia kätens halaja minua.
Kork.v 2:7 Minä wannotan teitä Jerusalemin tyttäret/ medzäwohten ja naaras peurain cautta kedolla/ ettet te herätä eli waiwa minun armastani/ sijhenasti cuin hänen idze kelpa.
Kork.v 2:8 Tämä on minun ystäwäni äni/ cadzo/ hän tule ja hyppä wuorilla/ ja carca cuckuloilla.
Kork.v 2:9 Minun ystäwän on medzäwuohen eli nuoren hirwen caltainen/ cadzo/ hän seiso meidän seinän tacana/ ja cadzo ackunast sisälle/ ja curkistele häkin läpidze.
Kork.v 2:10 Minun ystäwän wasta ja sano minulle: nouse minun armani/ minun ihanaisen.
Kork.v 2:11 Sillä cadzo/ talwi on culunut ja sade lacannut ja matcans mennyt:
Kork.v 2:12 Cuckaiset owat puhgennet ulos kedolla/ kewät on tullut ja toucomettinen cuulu meidän maasam.
Kork.v 2:13 Ficunapuut puhkewat/ wijnapuut cucoistawat ja andawat heidän hajuns. Nouse minun arman ja tule minun ihanaisen/ tule tänne.
Kork.v 2:14 Minun Kyhkyläisen wuoren raos ja kiwiraunios/ anna minun nähdä sinun caswos/ anna minun cuulla sinun änes: sillä sinun änes on suloinen ja caswos ihanainen.
Kork.v 2:15 Ottacat meille ketut/ ne wähät ketut/ jotca turmelewat wijnamäen: sillä meidän wijnamäkem cucoistawat.
Kork.v 2:16 Minun ystäwän on minun/ ja minä hänen/ joca caidze cuckaisten keskellä/ sijhenasti että päiwä jähty/ ja warjot kulkewat pois.
Kork.v 2:17 Palaja/ ole nijncuin medzäwuohi/ minun ystäwän/ eli nijncuin nuori hirwi wuorella.