Estherin Kirja.
IX. Lucu.
JUdalaiset costawat wihamiehillens ja tappawat heistä monda tuhatta/ v. 1.
tappawat kymmenen Hamanin poica/ v. 7.
ja hirttäwät Estherin käskyn jälken/ v. 13.
pitäwät sijtte juhlia/ v. 17.
Esther ja Mardochai wahwistawat kirjoituxilla/ Judalaiset pitämän nämät päiwät muistoxi/ v. 20.
ja cudzuwat ne Purimixi/ v. 26.
Ester 9:1 JA toisna Cuucautena toistakymmendä Adarin Cuulla/ colmandenatoistakymmendenä päiwänä/ jona Cuningan sana ja käsky oli tullut/ että piti tehtämän juuri sinä päiwänä/ jona Judalaisten wiholiset toiwoit woittawans heitä/ käändyi nijn että Judalaiset woitit heidän wiholisens.
Ester 9:2 Nijn Judalaiset cocoisit idzens Caupungeihins caikis Cuningas Ahasweruxen maacunnis/ laskeman kätens nijden päälle/ jotca heille pahutta tahdoit/ ja ei yxikän woinut seisoa heitä wastan: sillä caicki Canssa pelkäis heitä.
Ester 9:3 Ja caicki maacundain päämiehet ja Förstit/ ja maanwanhimmat/ ja Cuningan wircamiehet ylistit Judalaisia: sillä Mardochain pelco tuli heidän päällens.
Ester 9:4 Ja Mardochai oli suuri Cuningan huones/ ja hänen sanomans cuului caickijn maacundijn/ cuinga hän menestyi ja tuli suurexi.
Ester 9:5 Nijn Judalaiset löit caicki wihamiehens miecalla/ tapoit ja hucutit heidän/ ja teit heidän cansans oman tahtons jälken.
Ester 9:6 Ja Susanin linnas löit Judalaiset wijsi sata miestä cuoliaxi/ ja hucutit heidän.
Ester 9:7 Wielä päälisexi tapoit he Parsandathan/ Dalphonin/ Aspathan.
Ester 9:8 Porathan/ Adalian/ Aridathan.
Ester 9:9 Parmasthan/ Arissain/ Aridain/ Wajesathan.
Ester 9:10 Nämät kymmenen Hamanin poica/ joca oli Medathanin poica Judalaisten wihamies: mutta ei he ruwennet heidän tawaroihins.
Ester 9:11 SIlloin tuli tapettuiden lucu Susanin linnaan Cuningan eteen.
Ester 9:12 Ja Cuningas sanoi Drotning Estherille: Judalaiset owat tappanet wijsi sata miestä/ ja hucuttanet heidän Susanin linnas/ ja kymmenen Hamanin poica: mitäs luulet heidän muisa Cuningan maacunnis tehnen? mitäs pyydät sinulles annetta? ja mitäs wielä anot sinulles tehtä?
Ester 9:13 Esther sanoi: jos Cuningalle kelpa/ nijn andacon myös Judalaisten huomena tehdä Susanis tämän päiwäisen käskyn jälken/ että he hirtäisit kymmenen Hamanin poica puuhun.
Ester 9:14 Ja Cuningas käski nijn tehdä/ ja se käsky lyötin Susanis ylös/ ja kymmenen Hamanin poica hirtettin.
Ester 9:15 Ja Judalaiset cocoisit idzens Susanis/ neljändenätoistakymmendenä päiwänä Adar Cuusta/ ja tapoit colme sata miestä Susanis: mutta heidän tawaroihins ei he ruwennet.
Ester 9:16 MUtta muut Judalaiset Cuningan maacunnis tulit cocon ja warjelit hengens/ saadaxens lepo wiholisildans/ ja tapoit wiholisistans wijsicahdexattakymmendä tuhatta/ mutta ei he sattunet tawaroihin.
Ester 9:17 Se tapahdui colmandenatoistakymmendenä päiwänä Adar Cuusta/ ja he lewäisit neljändenätoistakymmendenä päiwänä sijtä Cuusta. Sen he teit ilon ja pidon päiwäxi.
Ester 9:18 Mutta Judalaiset cuin Susanis olit/ tulit cocon colmandenatoistakymmendenä ja neljändenätoistakymmendenä päiwänä/ ja lewäisit wijdendenätoistakymmendenä päiwänä/ ja teit sen päiwän pidon ja ilon päiwäxi.
Ester 9:19 Sentähden Judalaiset jotca asuit wähis Caupungeis ja maan kylis/ teit sen neljännentoistakymmenennen päiwän Adar Cuusta pidon ja ilon päiwäxi/ ja lähetit lahjoja toinen toisellens.
Ester 9:20 JA Mardochai kirjoitti caicki nämät tegot/ ja lähetti kirjat caikille Judalaisille/ jotca olit caikis Cuningas Ahasweruxen maacunnis/ sekä lähes että cauwas.
Ester 9:21 Että he ottaisit wastan ja pidäisit jocawuosi sen neljändenätoistakymmendenä ja wijdendenätoistakymmendenä Adar Cuusta.
Ester 9:22 Nijnä päiwinä joina Judalaiset olit tullet lepoon wiholistens edest/ ja sinä Cuucautena/ jona heidän suruns on iloxi käändynyt ja heidän murhens hywixi päiwixi/ että he ne pidäisit ilo ja pitopäiwinä/ ja lähetäisit lahjoja toinen toisellens/ ja jacaisit waiwaisille.
Ester 9:23 Ja Judalaiset otit wastan sen cuin he ennen olit ruwennet tekemän/ ja cuin Mardochai heidän tygöns kirjoitti.
Ester 9:24 Millä tawalla Haman Medathan Agagilaisen poica/ caickein Judalaisten wiholinen/ oli ajatellut hucutta caickia Judalaisia/ ja andoi heittä arpa murendaxens ja hucuttaxens heitä.
Ester 9:25 Ja cuinga Esther oli mennyt Cuningan tygö ja puhunut että hänen paha aicoimisens/ cuin hän oli ajatellut Judalaisia wastan/ käättin kirjoitusten cautta hänen oman pääns päälle/ ja cuinga hän ja hänen poicans ripustettin puuhun.
Ester 9:26 Sijtä he nämät päiwät cudzuit Purim arwan nimen jälken/ ja mitä he olit idze nähnet/ ja cuinga heille oli tapahtunut.
Ester 9:27 Ja Judalaiset sääsit sen/ ja otit päällens ja heidän siemenens päälle/ ja caickein nijden päälle/ jotca idzens annoit heidän tygöns/ ettei he hyljä nijtä cahta päiwä/ waan pitäwät ne jocawuosi/ nijncuin ne olit toimitetut ja kirjoitetut.
Ester 9:28 Ettei näitä päiwiä pitänyt unhotettaman/ mutta pidettämän heidän lastens lapsilda/ ja caikilda heidän sucucunnildans/ caikis maacunnis ja Caupungeis. Nämät owat Purimin päiwät/ joita ei pidä hyljättämän Judalaisten seas/ ja heidän muistons ei pidä unhotettaman heidän siemenesäns.
Ester 9:29 Ja Drotning Esther Abihailin tytär/ ja Mardochai Judalainen kirjoitit caikella woimalla toiset Purimin kirjat.
Ester 9:30 Ja lähetti kirjat caikille Judalaisille/ sataan ja seidzemencolmattakymmeneen Ahashweruxen waldacunnan maacundijn suloisilla ja ystäwälisillä sanoilla.
Ester 9:31 Wahwistaxens näitä Purimin päiwiä/ heidän määrätyillä aigoillans/ nijncuin Mardochai Judalainen ja Drotning Esther olit heille walmistanet/ nijncuin he olit sieluns päälle ottanet ja siemenens päälle/ sen määrätyn paaston ja heidän huutons.
Ester 9:32 Ja Esther käski ja wahwisti nämät Purimin menot/ ja että ne piti kirjaan kirjoitettaman.
Vers. 21. Että he ottaisit wastan ja jocawuosi sen pidäisit ) Jumalan sanas on se angarast kielty/ ettei pidä sijhen lisättämän eli wähettämän sijtä/ eikä utta jumalan palwelust asetettaman ilman hänen käskytäns/ sijhen pitä tydyttämän. Ei Judalaiset tätä wastan syndi tee/ asettaisans näitä juhlapäiwiä: sillä ei he aseta udella tawalla Jumalata palwelda/ eikä erinomaisest näinä päiwinä tule cocon/ waan että he tiesit idzens welcapääxi kijttämän ja ylistämän Jumalata/ sijtä hywäst työstä cuin heille tapahtunut oli/ mielistywät he ainoastans tähän wapaan aicaan/ näinä päiwinä sitä yximielisest tekemän: joca aica ei mitän muuttanut heidän menoistans.