Estherin Kirja.
VII. Lucu.
Esther rucoile että Cuningas päästäis hänen ja hänen Canssans hengellens/ v. 1.
Cuningas kysy/ cuca sen perän seiso/ v. 5.
Hän sano: Haman/ v. 6.
Cuningas wihastu ja lähte ulos/ v. 7.
sisälletulduans näke hän Hamanin callistawan idzens Drotningin puoleen/ jota hän pahaxui/ v. 8.
saa cuulla Hamanin rakendanen hirsipuun/ johon hän käske hänen hirtettä/ v. 9.
Ester 7:1 COsca Cuningas tuli Hamanin cansa sijhen pitoon jonga Drotning Esther oli walmistanut.
Ester 7:2 Cuningas sanoi taas toisna päiwänä Estherille/ sijttecuin hän oli wijna juonut: mitäs rucoilet Drotning Esther sinulles annetta/ ja mitäs anot? ehkä se olis puoli Cuningan waldacunda/ se pitä tapahtuman.
Ester 7:3 Drotning Esther wastais/ ja sanoi: Cuningas/ jos minä olen löytänyt armon sinun edesäs/ ja jos Cuningan kelpa/ nijn suocon minulle minun hengeni/ minun rucouxeni tähden/ ja minun Canssalleni minun anomiseni tähden.
Ester 7:4 Sillä me olem myydyt/ minä ja minun Canssan/ teloitetta/ surmatta ja hucutetta. Ja josca Jumala että me olisim myydyt orjixi ja pijcoixi/ nijn minä olisin wai/ eikä wihamiehen pidäis sijttekän Cuningalle tekemän wahingota.
Ester 7:5 CUningas Ahaswerus puhui ja sanoi Drotning Estherille: cuca se on/ eli cusa se on/ joca tohti sencaltaist ajatella tehdäxens?
Ester 7:6 Esther sanoi: se wihamies ja wainoja on tämä paha Haman. Ja Haman peljästyi Cuningan ja Drotningin edes.
Ester 7:7 Ja Cuningas nousi wieraspidost ja wijnan tyköä wihoisans/ ja meni Salin tygö cartanolle. Ja Haman nousi ja rucoili Drotningi hengens edest: sillä hän näki hänellens olewan walmistetun onnettomuden Cuningalda.
Ester 7:8 Ja cosca Cuningas tuli jällens cartanolda Salin tykö/ josa he olit rualla ollet/ nojais Haman sille pengille jolla Esther istui: Nijn sanoi Cuningas: tahtoco hän Drotningille tehdä myös wäkiwalda/ minun läsnä ollesani huones? cosca se sana tuli Cuningan suusta ulos/ peitit he Hamanin caswot.
Ester 7:9 Ja Harbona/ yxi Cuningan Camaripalwelioista/ sanoi Cuningalle: cadzo/ Hamain cartanolla seiso yxi puu wijttäkymmendä kynärätä corke/ jonga hän teki Mardochait warten/ joca hywä puhui Cuningan edest. Nijn sanoi Cuningas: hirtettäkän hän sijhen.
Ester 7:10 Nijn he hirtit Hamanin sijhen puuhun/ jonga hän teki Mardochait wasten/ ja nijn asettui Cuningan wiha.
Vers. 10. JOnga hän teki Mardochait wasten ) On sijs caicki todexi tullut/ cuin Psal. 7:16. ja Prov. 26:27. on: joca cuoppa caiwa/ hän puto sijhen/ ja joca kiwen wierittä/ hänen päällens se kieriä/ ota sijtä sinä tyhmä waari/ joca toisen wahingota edzit.