P. Johannexen Evangelium.
XII. Lucu.
Jesus tule Bethaniaan/ ja Maria woitele hänen jalcans callilla woitella/ josta Judan mieli on paha/ v. 1.
toisna päiwänä aja hän Jerusalemijn/ ja Canssa huuta/ Hosianna/ v. 12.
sano mitä heidän pitä kärsimän/ jotca händä seurata tahtowat/ v. 20.
hänen rucoillesans cuulu äni Taiwast/ v. 27.
sano heille hänen kärsimisestäns/ v. 31.
Ei Judalaiset usco hänen päällens/ waicka hän saarnais ja monda ihmettä teki/ v. 41.
Joh 12:1 CUutta päiwä ennen Pääsiäistä/ tuli Jesus Bethaniaan/ josa Lazarus oli cuollut/ jonga hän cuolluista herätti.
Joh 12:2 Ja he walmistit hänelle siellä ehtolisen/ ja Martha palweli/ mutta Lazarus oli yxi nijstä cuin hänen cansans atrioidzi.
Joh 12:3 Nijn Maria otti naulan woidetta/ callist ja turmelematoinda Nardust/ ja woiteli Jesuxen jalat/ ja cuiwais hänen jalcans hiuxillans. Ja huone täytettin woiten hajusta.
Joh 12:4 Nijn sanoi yxi hänen Opetuslapsistans/ Judas Simonin poica Ischariotes/ joca hänen sijtte petti:
Joh 12:5 Mixei tätä woidetta myyty colmeen sataan penningihin/ ja annettu waiwaisten?
Joh 12:6 Ei hän sitä sanonut waiwaisten tähden/ mutta hän oli waras/ ja hänellä oli cuckaro/ josa hän sen candoi cuin annettin.
Joh 12:7 Nijn Jesus sanoi: salli hänen olla/ hän on sen kätkenyt minun hautamiseni päiwäxi:
Joh 12:8 Sillä teidän cansan on aina waiwaiset/ mutta en minä aina teillä ole.
Joh 12:9 NIjn paljo Canssa Judalaisist ymmärsi hänen siellä olewan/ ja menit sinne/ ei ainoastans Jesuxen tähden/ waan että he olisit myös Lazaruxen nähnet/ jonga hän oli cuolluista herättänyt.
Joh 12:10 Nijn ylimmäiset Papit pidit neuwo Lazarusta tappaxens:
Joh 12:11 Sillä monda Judalaista meni sinne hänen tähtens/ ja uscoi Jesuxen päälle.
Joh 12:12 TOisna päiwänä/ cosca Canssa/ jota paljo juhlalle tullut oli/ cuuli Jesuxen tullen Jerusalemijn:
Joh 12:13 Otit he palmuoxia/ menit händä wastan ja huusit: Hosianna/ siunattu on se joca tule Herran nimeen/ Israelin Cuningas.
Joh 12:14 Mutta Jesus sai yhden Asintamman/ ja istui sen päälle/ nijncuin kirjoitettu on:
Joh 12:15 Zionin tytär älä pelkä/ cadzo/ sinun Cuningas tule ja istu Asin warsan päällä.
Joh 12:16 Mutta ei hänen Opetuslapsens näitä ensist ymmärtänet/ waan sijttecuin Jesus oli kircastettu/ nijn he muistit/ että nämät olit hänestä kirjoitetut/ ja että he näitä hänelle tehnet olit.
Joh 12:17 Se Canssa myös ylisti händä/ cuin hänen silloin cansans oli/ cosca hän Lazaruxen haudast cudzui/ ja cuolluista herätti.
Joh 12:18 Sentähden Canssa meni myös händä wastan/ että he cuulit hänen ihmen tehnexi.
Joh 12:19 Nijn Phariseuxet sanoit keskenäns: te näette/ ettet te mitän toimita/ cadzo/ coco mailma juoxe hänen tygöns.
Joh 12:20 OLit myös muutamat Grekiläiset/ jotca olit mennet Juhlana rucoileman.
Joh 12:21 Ne menit Philippuxen tygö/ joca oli Bethsaidast Galileast/ ja rucoilit händä/ sanoden: Herra/ me tahdomme nähdä Jesusta.
Joh 12:22 Philippus meni ja sanoi sen Andreaxelle: ja Andreas taas ja Philippus sanoit sen Jesuxelle.
Joh 12:23 Nijn Jesus wastais heitä/ ja sanoi: aica on tullut/ että ihmisen Poica pitä kircastettaman.
Joh 12:24 Totisest/ totisest sanon minä teille: ellei maahan heitetty nisun jywä cuole/ nijn se jää yxinäns: mutta jos hän cuole/ nijn hän tuo paljo hedelmätä.
Joh 12:25 Joca racasta hengens/ nijn hän cadotta sen: mutta joca täsä mailmas wiha hengens/ nijn hän tuotta sen ijancaickiseen elämään.
Joh 12:26 Joca minua palwele/ hän seuratcan minua: ja cusa minä olen/ siellä pitä myös minun palweliani oleman. Ja joca minua palwele/ händä on minun Isän cunnioidzewa.
Joh 12:27 Nyt on minun sielun murehisans. Ja mitä minun pitä sanoman? Isä/ auta minua tästä hetkestä: cuitengin olen minä sentähden tähän hetkeen tullut. Isä/ kircasta sinun nimes.
Joh 12:28 Nijn äni tuli Taiwast/ ja sanoi: minä olen sen kircastanut/ ja tahdon wielä nyt kircasta.
Joh 12:29 Nijn Canssa sanoi/ joca läsnä seisoi ja sen cuuli: pitkäinen paucku. Waan ne muut sanoit: Engeli puhutteli händä.
Joh 12:30 Jesus wastais/ ja sanoi: ei tämä äni tullut minun/ waan teidän tähten.
Joh 12:31 Nyt tämä mailma duomitan: ja tämän mailman Päämies pitä heitettämän ulos.
Joh 12:32 Ja jos minä maasta ylönostetan/ nijn minä wedän caicki minun tygöni.
Joh 12:33 Mutta sen hän sanoi muistuttain millä cuolemalla hänen piti cuoleman.
Joh 12:34 Nijn Canssa wastais händä/ ja sanoi: me olemma Laista cuullet Christuxen pysywän ijancaickisest/ ja cuinga sinä sanot: ihmisen Poica pitä ylösnostettaman?
Joh 12:35 Cuca ihmisen Poica se on? Jesus sanoi heille: Walkeus on wielä wähän aica teidän cansan/ waeldacat nijncauwan cuin teillä Walkeus on/ ettei pimeys teitä käsitäis.
Joh 12:36 Joca pimeydes waelda/ ei hän tiedä cuhunga hän mene. Uscocat Walkeuden päälle/ nijncauwan cuin teillä Walkeus on/ että te olisit Walkeuden lapset.
Joh 12:37 NÄitä puhui Jesus ja poismeni/ ja lymyi heildä.
Joh 12:38 Ja waicka hän teki monda ihmettä heidän nähtens/ ei he cuitengan usconet hänen päällens.
Joh 12:39 Että se puhe täytetäisin/ cuin Esaias Propheta sanoi: Herra/ cuca usco meidän saarnam? ja kenelle on Herran käsiwarsi ilmoitettu?
Joh 12:40 Sentähden ei he tainnet usco/ sillä Esaias on taas sanonut: hän on sogaisnut heidän silmäns/ ja heidän sydämens paaduttanut/ ettei heidän pidä näkemän silmilläns/ eikä sydämelläns ymmärtämän/ ja heitäns palauttaman/ että minä heitä parannaisin.
Joh 12:41 Nämät sanoi Esaias/ cosca hän näki hänen cunnians/ ja puhui hänestä.
Joh 12:42 Cuitengin monda ylimmäisist uscoit hänen päällens/ waan ei he Phariseusten tähden sitä tunnustanet/ ettei he olis Pannan cuulutetut:
Joh 12:43 Sillä he racastit enämmin ihmisten cunniata/ cuin Jumalan cunniata.
Joh 12:44 MUtta Jesus huusi/ ja sanoi: joca usco minun päälleni/ ei se usco minun päälleni/ waan sen päälle joca minun lähetti.
Joh 12:45 Ja joca minun näke/ hän näke sen joca minun lähetti.
Joh 12:46 Minä tulin mailmaan Walkeudexi/ että jocainen joca usco minun päälleni/ ei pidä pimeis oleman.
Joh 12:47 Ja joca minun sanani cuule/ ja ei usco/ en minä händä duomidze: sillä en minä tullut mailma duomidzeman/ waan wapahtaman.
Joh 12:48 Joca minun ylöncadzo ja ei cuule minun sanojani/ hänellä on se joca hänen duomidze: se puhe jonga minä puhuin/ pitä hänen duomidzeman wijmeisnä päiwänä.
Joh 12:49 Sillä en minä ole idzestäni puhunut/ waan Isä/ joca minun lähetti/ on minulle käskyn andanut/ mitä minun tekemän ja puhuman pitä.
Joh 12:50 Ja minä tiedän että hänen käskyns on ijancaickinen elämä. Sentähden mitä minä puhun/ sen minä puhun/ nijncuin Isä on minulle sanonut.
Vers. 24. Cuole ) Christuxen cuolemast on paljo hedelmätä: nijn myös ne jotca tahtowat Christusta seurata/ cosca he paljo Christuxen cansa kärsiwät ja hänen cansans cuolewat/ nijn he paljo hedelmätä candawat/ Rom. 6:4. v: 40. Sogaisnut ) Mattheus sen nijn selittä: heidän silmäns owat he sulkenet/ cap. 13. 15.