Epistola Ebrerein tygö .
VI. Lucu .
NEuwotan ahkeroidzeman Evangeliumin opis ja Christuxen tunnos/ v. 1.
Cawahtaman poislangemisest/ sen hirmuisen rangaistuxen tähden cuin sijtä seura/ v. 4.
Ja wijmein pysymän uscos/ ja toiwos sijtä luwatusta perinnöstä/ v. 9.
Abrahamin tawalla/ v. 12.
Ja Jumalan wilpittömällä walalla/ v. 17.
Hebr 6:1 SEntähden andacam Christillisen elämän algun opin silläns olla/ ja ruwetcam nijhin/ jotca täydellisyteen saattawat/ ei wastudest perustusta laskein/ parannuxen cuolewaisista töistä/ uscosa Jumalan päälle/
Hebr 6:2 Casten opista/ kätten päällepanemisest/ cuolluitten ylösnousemisest/ ja ijancaickisesta Duomiosta.
Hebr 6:3 Ja sen me tahdomma tehdä/ jos Jumala muutoin saldi.
Hebr 6:4 Sillä ei se ole mahdollinen/ että ne jotca wihdoin walaistut owat/ ja taiwallisia lahjoja maistanet/ ja owat Pyhästä Hengestä osallisexi tullet/
Hebr 6:5 Ja maistanet Jumalan hywä sana/ ja tulewaisen mailman woima/
Hebr 6:6 Jos he poislangewat ( ja toistamisen idzellens Jumalan Pojan ristinnaulidzewat/ ja pilckana pitäwät ) että he wastaudest parannuxeen udistettaisin.
Hebr 6:7 Sillä maa/ joca saten sisällens särpä/ nijn usein cuin hänen päällens sata/ ja caswa tarpellisia ruohoja/ nijlle jotca sitä wiljelewät/ se saa siunauxen Jumalalda.
Hebr 6:8 Mutta joca orjantappuroita ja ohdackeita caswa/ se on kelwotoin/ ja lähene kirousta/ jonga loppu on/ että se poldetan.
Hebr 6:9 MUtta me toiwomme teildä/ rackahimmat/ parambata/ ja cuin te autuutta lähembänä olisitta/ ehkä me näin puhumma.
Hebr 6:10 Sillä ei Jumala ole wäärä/ että hän unhodais teidän tecon ja työn/ rackaudes/ jonga te hänen nimellens osotitte/ cosca te pyhiä palwelitte/ ja wielä palweletta.
Hebr 6:11 Mutta me halajamme/ että jocainen teistä sen ahkeruden osotais/ pitäin toiwon wahwuden/ haman loppun asti.
Hebr 6:12 Ettet te hitaxi tulis/ waan olisitta nijden seurajat/ jotca uscon ja kärsimisen cautta/ luwatun perimisen saawat.
Hebr 6:13 Sillä/ nijncuin Jumala lupais Abrahamille/ cosca ei hän woinut yhdengän suuremman cautta wanno/ nijn hän wannoi idze cauttans/ ja sanoi:
Hebr 6:14 Totisest tahdon minä sinua siunata/ ja enätä.
Hebr 6:15 Ja että hän kärsiwälisest odotti/ nijn hän sai lupauxen.
Hebr 6:16 Ihmiset tosin wannowat sen cautta/ joca suurembi on cuin he/ ja se wala caiken rijdan ratcaise/ jos se walalla wahwistetan.
Hebr 6:17 Mutta cosca Jumala tahdoi lupauxen perillisille/ neuwons wahwuden osotta/ wannoi hän walan/
Hebr 6:17 Että me cahden lijckumattoman cappalen cautta ( sillä mahdotoin on Jumalan walehdella ) juuri wahwan uscalluxen pidäisimme/ me jotca sijhen turwamme/ että me taritun toiwon saisimma/
Hebr 6:18 Jonga me pidämme nijncuin wagan ja wahwan meidän sielum Anckurin/ joca sisällen ulottu/ haman nijhingin asti/ jotca esiripun sisälmäisellä puolella owat/
Hebr 6:19 Johonga se edelläjuoxia on meidän edelläm mennyt/ Jesus/ ylimmäisexi Papixi ijancaickisudest Melchisedekin säädyn jälken tehty.
Vers. 6. Jos he poislangewat ) Ei täsä puhuta caikist suurist synneist/ jotca omatundo wastan tapahtuwat/ cuin jocu Casten jälken langeta taita/ ja on totuden tundoon tullut: Waan wapast ja ehdollisest langemisest totuden tunnosta: nijncuin hänen ylöncadzens ja pilckans: Joca on syndi P. Henge wastan/ ja ei ole parambi Epicuruxen suruttomutta/ eli epäilyst Jumalan armost. Jonga tähden ei se taita andexi annetta.