7 luku

Ohjeita aviopuolisoille 1 – 7 Naimattomat ja lesket tekevät oikein, kun eivät mene naimisiin, mutta eivät tee syntiä, vaikka menevätkin 8, 9 Apostoli lausuu Herran käskynä, että kristityt aviopuolisot eivät saa toisistaan erota 10, 11, ja omana neuvonaan, että kristitty ei saa hyljätä pakanallista aviopuolisoaan, joka tahtoo aviossaan pysyä 12 – 16 Jokainen pysyköön siinä asemassa, jossa hänelle kutsumus on tullut 17 – 24 Apostoli neuvoo etenkin neitsyitä silloisen ahdingon takia pysymään naimattomina ja antaa aviota koskevia ohjeita 25 – 40.

1 Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä;

1 Mutta mitä siihen tulee, mistä (minulle) kirjoititte, niin hyvä on miehen olla naiseen ryhtymättä.

1. Mutta niistä, joita te minulle kirjoititte, hyvä on miehelle, ettei hän vaimoon ryhdy.

1. MUtta nijhin cuin te minulle kirjoititta wastan minä. Hywä on ihmiselle ettei hän waimoon ryhdy.

1. MUtta nyt nijste quin te minulle kirioititta/ mine Wastan. Hyue se ombi Inhimiselle/ ettei he' waimohon rupeisi/ (Mutta nyt niistä kuin te minulle kirjoititte/ Minä wastaan. Hywä se ompi ihmiselle/ ettei hän waimoon rupeisi/)

1. Περὶ δὲ ὧν ἐγράψατέ μοι, καλὸν ἀνθρώπῳ γυναικὸς μὴ ἅπτεσθαι·

1. περι δε ων εγραψατε μοι καλον ανθρωπω γυναικος μη απτεσθαι 1. peri de on egrapsate moi kalon anthropo gυnaikos me aptesthai

1 Now concerning the things of which you° wrote to me: (it is) good for a man not to touch a woman (sexually.)

1. Now concerning the things whereof ye wrote unto me: It is good for a man not to touch a woman.

1. Wovon ihr aber mir geschrieben habt, darauf antworte ich: Es ist dem Menschen gut, daß er kein Weib berühre.

1. EN cuanto a las cosas de que me escribisteis: bueno sería al hombre no tocar mujer.

1 А о чем вы писали ко мне, то хорошо человеку не касаться женщины.

2 mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.

2 Mutta haureuden syntien vuoksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa ja kullakin naisella olkoon oma aviomiehensä.

2. Mutta huoruuden tähden pitäköön kukin oman vaimonsa, ja jokainen pitäköön oman miehensä.

2. Mutta cuitengin huorutta carttain pitäkön cukin oman waimons ja jocainen pitäkön oman miehens.

2. Mutta quitengi Hoorutta carttain/ piteken itzecukin oman Waimonsa/ Ja iocainen oman Miehense piteken. (Mutta kuitenkin huoruutta karttain/ pitäkään itsekukin oman waimonsa/ ja jokainen oman miehensä pitäkään.)

2. διὰ δὲ τὰς πορνείας ἕκαστος τὴν ἑαυτοῦ γυναῖκα ἐχέτω, καὶ ἑκάστη τὸν ἴδιον ἄνδρα ἐχέτω.

2. δια δε τας πορνειας εκαστος την εαυτου γυναικα εχετω και εκαστη τον ιδιον ανδρα εχετω 2. dia de tas porneias ekastos ten eaυtoυ gυnaika echeto kai ekaste ton idion andra echeto

2 But, because of fornications, let each (man) have his own wife and let each woman have her own husband.

2. Nevertheless, to avoid fornication, let every man have his own wife, and let every woman have her own husband.

2. Aber um der Hurerei willen habe ein jeglicher sein eigen Weib, und eine jegliche habe ihren eigenen Mann.

2. Mas por evitar las fornicaciones, cada varón tenga su mujer, y cada mujer tenga su marido.

2 Но, во избежание блуда, каждый имей свою жену, и каждая имей своего мужа.

3 Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan.

3 *Osoittakoon mies vaimolleen velvollisuutenaan olevaa auliutta ja samoin myös vaimo miehelleen.

3. Mies antakoon vaimolle velvollisen mielisuosion, niin myös vaimo miehelle.

3. Mies andacan waimolle cohtullisen mielisuosion nijn myös waimo miehellens.

3. Mies andakan Waimonsa sen cochtulisen Mielisudhen/ Samalmoto mös Waimo Miehellens. (Mies antakoon waimonsa sen kohtuullisen mielisyyden/ samalla muotoa myös waimo miehellensä.)

3. τῇ γυναικὶ ὁ ἀνὴρ τὴν ὀφειλομένην εὔνοιαν ἀποδιδότω, ὁμοίως δὲ καὶ ἡ γυνὴ τῷ ἀνδρί.

3. τη γυναικι ο ανηρ την οφειλομενην ευνοιαν αποδιδοτω ομοιως δε και η γυνη τω ανδρι 3. te gυnaiki o aner ten ofeilomenen eυnoian apodidoto omoios de kai e gυne to andri

3 Let the husband give to the wife her owed benevolence and likewise also the wife give to the husband.

3. Let the husband render unto the wife due benevolence: and likewise also the wife unto the husband.

3. Der Mann leiste dem Weib die schuldige Freundschaft, desgleichen das Weib dem Manne.

3. El marido pague a la mujer la debida benevolencia; y asimismo la mujer al marido.

3 Муж оказывай жене должное благорасположение; подобно ижена мужу.

4 Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.

4 Vaimon ruumis ei ole hänen omassa vallassaan, vaan miehen; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa vallassaan, vaan vaimon.

4. Ei ole vaimolla valtaa omalle ruumiillensa, vaan miehellä: ei myös miehellä ole valtaa ruumiillensa, vaan vaimolla.

4. Ei ole waimolla walda omalle ruumillens waan miehellä. Ei myös miehellä ole walda ruumillens waan waimolla.

4. Ei ole waimolla walta omalle rumillans/ waan Miehen. Samalmoto mös Miehelle ei ole walta rumillens/ waan waimon. (Ei ole waimolla walta omalle ruumiillensa/ waan miehen. Samalla muotoa myös miehellä ei ole walta ruumiillensa/ waan waimon.)

4. ἡ γυνὴ τοῦ ἰδίου σώματος οὐκ ἐξουσιάζει, ἀλλ’ ὁ ἀνήρ· ὁμοίως δὲ καὶ ὁ ἀνὴρ τοῦ ἰδίου σώματος οὐκ ἐξουσιάζει, ἀλλ’ ἡ γυνή.

4. η γυνη του ιδιου σωματος ουκ εξουσιαζει αλλ ο ανηρ ομοιως δε και ο ανηρ του ιδιου σωματος ουκ εξουσιαζει αλλ η γυνη 4. e gυne toυ idioυ somatos oυk eksoυsiazei all o aner omoios de kai o aner toυ idioυ somatos oυk eksoυsiazei all e gυne

4 The wife does not have authority over her own body, but the husband, and likewise also the husband does not have authority over his own body, but the wife.

4. The wife hath not power of her own body, but the husband: and likewise also the husband hath not power of his own body, but the wife.

4. Das Weib ist ihres Leibes nicht mächtig, sondern der Mann. Desgleichen der Mann ist seines Leibes nicht mächtig, sondern das Weib.

4. La mujer no tiene la potestad de su propio cuerpo, sino el marido; y por el semejante tampoco el marido tiene la potestad de su propio cuerpo, sino la mujer.

4 Жена не властна над своим телом, но муж; равно и муж не властен над своим телом, но жена.

5 Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat (paastoon ja) rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden.

5 Älkää *vetäytykö pois toisistanne* paitsi ehkä sopimuksesta ajaksi, jotta olisitte vapaat (paastoon ja) rukoukseen, ja tulisitte sitten taas yhteen, jottei saatana teitä kiusaisi hillittömyytenne vuoksi.

5. Älkäät toinen toistanne vältkö, jollei se ole molempain suosiosta hetkeksi, että teillä jouto olis paastota ja rukoilla: ja tulkaat jälleen yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän himonne hillimättömyyden puolesta.

5. Älkät toinen toistanne wälttäkö jollei se ole molembain suosiosta hetkexi että teille jouto olis paastota ja rucoilla: Ja tulcat jällens yhten ettei Satan teitä kiusais haureuden puolesta.

5. Elkette toinen toistanne wältekö/ iollei se ole molembaidhen Sosiosta iongun hetken/ ette teille iouto olis pastota ia rucoella/ Ja tulcat taas iellense ychten/ senpäle ettei Satanas teite kiusaisi teiden Haureudhen polesta. (Älkäätte toinen toistanne wälttäkö/ jollei se ole molempien suosiosta jonkun hetken/ että teillä jouto olis paastota ja rukoilla/ Ja tulkaat taas jällens yhteen/ sen päälle ettei satana teitä kiusaisi teidän haureuden puolesta.)

5. μὴ ἀποστερεῖτε ἀλλήλους, εἰ μή τι ἂν ἐκ συμφώνου πρὸς καιρὸν, ἵνα σχολάζητε τῇ νηστείᾳ καὶ τῇ προσευχῇ καὶ πάλιν ἐπὶ τὸ αὐτὸ συνέρχησθε, ἵνα μὴ πειράζῃ ὑμᾶς ὁ σατανᾶς διὰ τὴν ἀκρασίαν ὑμῶν.

5. μη αποστερειτε αλληλους ει μη τι αν εκ συμφωνου προς καιρον ινα σχολαζητε τη νηστεια και τη προσευχη και παλιν επι το αυτο συνερχησθε ινα μη πειραζη υμας ο σατανας δια την ακρασιαν υμων 5. me apostereite alleloυs ei me ti an ek sυmfonoυ pros kairon ina scholazete te nesteia kai te proseυche kai palin epi to aυto sυnerchesthe ina me peiraze υmas o satanas dia ten akrasian υmon

5 Do° not deprive one another, except from agreement for some time, in order that you° may occupy yourselves to fasting and to prayer, and you° may come to the same again, in order that the Adversary may not tempt you° because of your° shortage of self-control.

5. Defraud ye not one the other, except it be with consent for a time, that ye may give yourselves to fasting and prayer; and come together again, that Satan tempt you not for your incontinency.

5. Entziehe sich nicht eins dem andern, es sei denn aus beider Bewilligung eine Zeitlang, daß ihr zum Fasten und Beten Muße habt; und kommt wiederum zusammen, auf daß euch der Satan nicht versuche um eurer Unkeuschheit willen.

5. No os defraudéis el uno al otro, sino fuere algo por tiempo, de consentimiento de ámbos, por ocuparos en ayuno y en oración; y volvéd a juntaros en uno, porque no os tiente Satanás a causa de vuestra incontinencia.

5 Не уклоняйтесь друг от друга, разве по согласию, на время, для упражнения в посте и молитве, а потом опять будьте вместе, чтобы не искушал вас сатана невоздержанием вашим.

6 Mutta tämän minä sanon myönnytyksenä, en käskynä.

6 Mutta tämän sanon myönnytyksenä, en käskynä.

6. Mutta sen sanon minä teille suomisen ja ei käskyn jälkeen.

6. MUtta sencaltaista sanon minä teille suomisen ja ei käskyn jälken.

6. Mutta sencaltaista mine sanon teille somisen ielken/ ia ei Keskyn ielken. (Mutta sen kaltaista minä sanon teille suomisen jälkeen/ ja ei käskyn jälkeen.)

6. τοῦτο δὲ λέγω κατὰ συγγνώμην, οὐ κατ’ ἐπιταγήν.

6. τουτο δε λεγω κατα συγγνωμην ου κατ επιταγην 6. toυto de lego kata sυggnomen oυ kat epitagen

6 But I am saying this according to concession, not according to commandment.

6. But I speak this by permission, and not of commandment.

6. Solches sage ich aber aus Vergunst und nicht aus Gebot.

6. Mas esto digo por permisión, no por mandamiento.

6 Впрочем это сказано мною как позволение, а не как повеление.

7 Soisin kaikkien ihmisten olevan niinkuin minäkin; mutta kullakin on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä yksi, toisella toinen.

7 Sillä toivoisin kaikkien ihmisten olevan niin kuin minäkin, mutta kullakin on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä niin, toisella näin.

7. Sillä minä tahtoisin, että kaikki ihmiset niin olisivat kuin minäkin olen; mutta jokaisella on oma lahja Jumalalta, yhdellä niin ja toisella näin.

7. Waan minä tahdoisin että caicki ihmiset nijn olisit cuin minäkin olen. Mutta jocaidzella on erinomainen lahja Jumalalda yhdellä nijn ja toisella näin.

7. Waan mine tadhoisin/ ette Caiki Inhimiset nin olisit quin mine olen. Mutta iocaitzella ombi erinomaine' Lahia Jumalalda/ Ydhelle nin/ ia toisella nein. (Waan minä tahtoisin/ että kaikki ihmiset niin olisit kuin minä olen. Mutta jokaisella ompi erinomainen lahja Jumalalta/ Yhdellä niin/ ja toisella näin.)

7. θέλω γὰρ πάντας ἀνθρώπους εἶναι ὡς καὶ ἐμαυτόν· ἀλλ’ ἕκαστος ἴδιον χάρισμα ἔχει ἐκ Θεοῦ, ὃς μὲν οὕτως, ὃς δὲ οὕτως.

7. θελω γαρ παντας ανθρωπους ειναι ως και εμαυτον αλλ εκαστος ιδιον χαρισμα εχει εκ θεου ος μεν ουτως ος δε ουτως 7. thelo gar pantas anthropoυs einai os kai emaυton all ekastos idion charisma echei ek theoυ os men oυtos os de oυtos

7 For* I wish that all men were even as I myself (am). But each one has his own gift* from God, indeed the one (is) so and the one (is) thus.

7. For I would that all men were even as I myself. But every man hath his proper gift of God, one after this manner, and another after that.

7. Ich wollte aber lieber, alle Menschen wären, wie ich bin; aber ein jeglicher hat seine eigene Gabe von Gott, der eine so, der andere so.

7. Porque querría que todos los hombres fuesen como yo; empero cada uno tiene su propio don de Dios: uno de una manera, y otro de otra.

7 Ибо желаю, чтобы все люди были, как и я; но каждый имеет свое дарование от Бога, один так, другой иначе.

8 Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin;

8 Naimattomille ja leskivaimoille taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät niin kuin minäkin.

8. Vaan minä sanon naimattomille ja leskille: se on heille hyvä, jos he ovat niinkuin minäkin.

8. Minä sanon tosin naimattomille ja Leskille: Se on heille hywä jos he owat nijncuin minäkin.

8. Mine sanon tosin nijlle Naimattomille ia Leskille/ Se ombi heille hyue ios he mös ouat ninquin mine/ (Minä sanon tosin niille naimattomille ja leskille/ Se ompi heille hywä jos he myös owat niinkuin minä/)

8. Λέγω δὲ τοῖς ἀγάμοις καὶ ταῖς χήραις, καλὸν αὐτοῖς ἐστιν ἐὰν μείνωσιν ὡς κἀγώ.

8. λεγω δε τοις αγαμοις και ταις χηραις καλον αυτοις εστιν εαν μεινωσιν ως καγω 8. lego de tois agamois kai tais cherais kalon aυtois estin ean meinosin os kago

8 But I am saying to the unmarried and to the widows, it is good for them if they remain even as I (am).

8. I say therefore to the unmarried and widows, It is good for them if they abide even as I.

8. Ich sage zwar den Ledigen und Witwen: Es ist ihnen gut, wenn sie auch bleiben wie ich.

8. Digo, pues, a los solteros y a las viudas, que bueno les es si se quedaren como yo.

8 Безбрачным же и вдовам говорю: хорошо им оставаться, как я.

9 mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa.

9 Jos kuitenkaan eivät hillitse itseään, menkööt naimisiin, sillä parempi on mennä naimisiin kuin palaa.

9. Vaan ellei he voi itsiänsä pidättää, niin naikaan; sillä parempi on naida kuin palaa.

9. Waan ellei he woi heitäns pidättä nijn naican: Sillä parambi on naida cuin pala.

9. Waan ellei he woi heidens pidhette/ nin naikaat/ Sille parambi on naidha quin pala. (Waan ellei he woi heitäns pidättää/ niin naikaat/ Sillä parempi on naida kuin palaa.)

9. εἰ δὲ οὐκ ἐγκρατεύονται, γαμησάτωσαν· κρεῖσσον γάρ ἐστι γαμῆσαι ἢ πυροῦσθαι.

9. ει δε ουκ εγκρατευονται γαμησατωσαν κρεισσον γαρ εστιν γαμησαι η πυρουσθαι 9. ei de oυk egkrateυontai gamesatosan kreisson gar estin gamesai e pυroυsthai

9 But if they do not exercise self-control, let them marry; for* it is better to marry than to be on fire.

9. But if they cannot contain, let them marry: for it is better to marry than to burn.

9. So sie aber sich nicht mögen enthalten, so laß sie freien; es ist besser freien denn Brunst leiden.

9. Empero si no se pueden contener, cásense; que mejor es casarse, que quemarse.

9 Но если не могут воздержаться, пусть вступают в брак; ибо лучше вступить в брак, нежели разжигаться.

10 Mutta naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota miehestään;

10 Mutta naimisissa oleville annan käskyn — en minä, vaan Herra — ettei vaimo saa erota miehestään.

10. Mutta naineelle käsken, en minä, vaan Herra, ettei vaimon pidä miehestänsä eriämän.

10. MUtta naineille käske en minä waan HERra: ettei waimon pidä miehestäns eriämän.

10. Mutta Nainehita keskepi/ em mine/ waan HERRA/ Ettei Waimon pidhe erijemen Miehestens. (Mutta naineita käskee/ en minä/ waan HERRA/ Ettei waimon pidä eriämään miehestänsä.)

10. τοῖς δὲ γεγαμηκόσι παραγγέλλω, οὐκ ἐγώ, ἀλλ’ ὁ Κύριος, γυναῖκα ἀπὸ ἀνδρὸς μὴ χωρισθῆναι·

10. τοις δε γεγαμηκοσιν παραγγελλω ουκ εγω αλλ ο κυριος γυναικα απο ανδρος μη χωρισθηναι 10. tois de gegamekosin paraggello oυk ego all o kυrios gυnaika apo andros me choristhenai

10 But I command to those who have married, (not I, but the Lord): the wife is not to be separated from her husband,

10. And unto the married I command, yet not I, but the Lord, Let not the wife depart from her husband:

10. Den Ehelichen aber gebiete nicht ich, sondern der HERR, daß sich das Weib nicht scheide von dem Manne;

10. Mas a los casados mando, y no yo, sino el Señor: Que la mujer no se aparte del marido.

10 А вступившим в брак не я повелеваю, а Господь: жене не разводиться с мужем, –

11 mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa.

11 Mutta jos eroaakin, pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa. Eikä mies saa hylätä vaimoaan.

11. Mutta jos hän eriää, niin olkoon naimatta taikka sopikaan miehensä kanssa, ja älköön mies hyljätkö vaimoansa.

11. Mutta jos hän eriä nijn olcon naimata taicka sopican miehens cansa. Ja älkön mies hyljätkö waimoans.

11. Mutta ios hen erije/ nin olcoon Naimata/ taicka sopicahan Miehense cansa. Ja elken Mies hylietkö Waimonsa. (Mutta jos hän eriää/ niin olkoon naimatta/ taikka sopikoon miehensä kanssa. Ja älkään mies hyljätkö waimonsa.)

11. ἐὰν δὲ καὶ χωρισθῇ, μενέτω ἄγαμος ἢ τῷ ἀνδρὶ καταλλαγήτω· καὶ ἄνδρα γυναῖκα μὴ ἀφιέναι.

11. εαν δε και χωρισθη μενετω αγαμος η τω ανδρι καταλλαγητω και ανδρα γυναικα μη αφιεναι 11. ean de kai choristhe meneto agamos e to andri katallageto kai andra gυnaika me afienai

11 (but even if she is separated, let her remain unmarried, or let her be reconciled to her husband), and that the husband (is) not to leave his wife.

11. But and if she depart, let her remain unmarried, or be reconciled to her husband: and let not the husband put away his wife.

11. so sie sich aber scheidet, daß sie ohne Ehe bleibe oder sich mit dem Manne versöhne; und daß der Mann das Weib nicht von sich lasse.

11. Y si se apartare, quédese por casar, o reconcíliese con su marido; y que el marido no despida a su mujer.

11 если же разведется, то должна оставаться безбрачною, или примириться с мужем своим, – и мужу не оставлять жены своей .

12 Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö;

12 Muille taas sanon minä eikä Herra: jos jollakin veljellä on uskomaton vaimo, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, älköön mies* häntä hylätkö.

12. Vaan muille sanon minä ja ei Herra: jos jollakin veljellä on uskotoin vaimo, ja se mielistyy hänen kanssansa asumaan, älköön sitä itsestänsä eroittako.

12. Waan muille sanon minä ja ei HERra: jos jollakin weljellä on uscomatoin waimo ja se mielisty hänen cansans asuman älkön sitä idzestäns eroittaco.

12. Waan nijlle muille/ mine sanon/ ia ei HERRA/ Jos iollaki Welielle ombi vskomatoin Waimo/ ia se sama mielistupi henen cansans asuman/ elken site itzestens eroittako. (Waan niille muille/ minä sanon/ ja ei HERRA/ Jos jollakin weljellä ompi uskomatoin waimo/ ja se sama mielistyypi hänen kanssansa asumaan/ älkään sitä itsestänsä eroittako.)

12. τοῖς δὲ λοιποῖς ἐγὼ λέγω οὐχ ὁ Κύριος· εἴ τις ἀδελφὸς γυναῖκα ἔχει ἄπιστον, καὶ αὐτὴ συνευδοκεῖ οἰκεῖν μετ’ αὐτοῦ, μὴ ἀφιέτω αὐτήν·

12. τοις δε λοιποις εγω λεγω ουχ ο κυριος ει τις αδελφος γυναικα εχει απιστον και αυτη συνευδοκει οικειν μετ αυτου μη αφιετω αυτην 12. tois de loipois ego lego oυch o kυrios ei tis adelfos gυnaika echei apiston kai aυte sυneυdokei oikein met aυtoυ me afieto aυten

12 But to the rest I say, (not the Lord); if some brother has an unbelieving wife and she consents to dwell with him, let him not leave her.

12. But to the rest speak I, not the Lord: If any brother hath a wife that believeth not, and she be pleased to dwell with him, let him not put her away.

12. Den andern aber sage ich, nicht der HERR: So ein Bruder ein ungläubiges Weib hat, und sie läßt es sich gefallen, bei ihm zu wohnen, der scheide sich nicht von ihr.

12. Y a los demás yo digo, no el Señor. Si algún hermano tiene mujer no creyente, y ella consiente para habitar con él, no la despida.

12 Прочим же я говорю, а не Господь: если какой брат имеет жену неверующую, и она согласна жить с ним, то он не должен оставлять ее;

13 samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä.

13 Samoin älköön vaimo, jolla on uskomaton mies, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hylätkö häntä.

13. Ja jos jollakin vaimolla on uskotoin mies, ja hän tahtoo sen kanssa asua, älköön häntä itsestänsä eroittako.

13. Ja jos jollakin waimolla on uscomatoin mies ja hän tahto sen cansa asua älkön händä idzestäns eroittaco.

13. Ja ios iollaki waimolla ombi Uskomatoin Mies/ ia hen tachto sen cansa asua/ elken hende itzestens eroittako. (Ja jos jollakin waimolla ompi uskomatoin mies/ ja hän tahtoo sen kanssa asua/ älkään häntä itsestänsä eroittako.)

13. καὶ γυνὴ εἴ τις ἔχει ἄνδρα ἄπιστον, καὶ αὐτὸς συνευδοκεῖ οἰκεῖν μετ’ αὐτῆς, μὴ ἀφιέτω αὐτόν.

13. και γυνη ητις εχει ανδρα απιστον και αυτος συνευδοκει οικειν μετ αυτης μη αφιετω αυτον 13. kai gυne etis echei andra apiston kai aυtos sυneυdokei oikein met aυtes me afieto aυton

13 And (if) a wife who has an unbelieving husband, and he consents to dwell with her, let her not leave him.

13. And the woman which hath an husband that believeth not, and if he be pleased to dwell with her, let her not leave him.

13. Und so ein Weib einen ungläubigen Mann hat, und er läßt es sich gefallen, bei ihr zu wohnen, die scheide sich nicht von ihm.

13. Y la mujer que tiene marido no creyente, y él consiente para habitar con ella, no le deje.

13 и жена, которая имеет мужа неверующего, и он согласен жить с нею, не должна оставлять его.

14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.

14 Sillä uskomaton mies on pyhitetty vaimonsa vuoksi, ja uskomaton vaimo on pyhitetty miehensä vuoksi. Muutenhan lapsenne ovat saastaisia,* mutta nyt he ovat pyhiä.

14. Sillä uskotoin mies on vaimonsa kautta pyhitetty, ja uskotoin vaimo on pyhitetty miehensä kautta: Muutoin olisivat teidän lapsenne saastaiset, vaan nyt ne ovat pyhitetyt.

14. Sillä uscomatoin mies on waimons cautta pyhitetty ja uscomatoin waimo pyhitetän miehens cautta muutoin olisit teidän lapsenna saastaiset waan nyt owat pyhitetyt.

14. Sille se Uskotoin Mies o'bi waimons cautta * Pyhitetty/ ia se vskomatoin Waimo pyhiteteen Miehens cautta/ Mwtoin olisit teide' Lapsenna saastaiset/ waan nyt he ouat pyhitetyt. (Sillä se uskotoin mies ompi waimonsa kautta pyhitetty/ ja se uskomatoin waimo pyhitetään miehensä kautta/ Muutoin olisit teidän lapsenne saastaiset/ waan nyt he owat pyhitetyt.)

14. ἡγίασται γὰρ ὁ ἀνὴρ ὁ ἄπιστος ἐν τῇ γυναικί, καὶ ἡγίασται ἡ γυνὴ ἡ ἄπιστος ἐν τῷ ἀνδρί· ἐπεὶ ἄρα τὰ τέκνα ὑμῶν ἀκάθαρτά ἐστι, νῦν δὲ ἅγιά ἐστιν.

14. ηγιασται γαρ ο ανηρ ο απιστος εν τη γυναικι και ηγιασται η γυνη η απιστος εν τω ανδρι επει αρα τα τεκνα υμων ακαθαρτα εστιν νυν δε αγια εστιν 14. egiastai gar o aner o apistos en te gυnaiki kai egiastai e gυne e apistos en to andri epei ara ta tekna υmon akatharta estin nυn de agia estin

14 For* the unbelieving husband has been made holy by the wife and the unbelieving wife has been made holy by the husband. Consequently* otherwise, your° children were unclean, but now they are holy.

14. For the unbelieving husband is sanctified by the wife, and the unbelieving wife is sanctified by the husband: else were your children unclean; but now are they holy.

14. Denn der ungläubige Mann ist geheiligt durchs Weib, und das ungläubige Weib ist geheiligt durch den Mann. Sonst wären eure Kinder unrein; nun aber sind sie heilig.

14. Porque el marido no creyente es santificado por la mujer; y la mujer no creyente es santificada por el marido; de otra manera vuestros hijos serían inmundos, empero ahora son santos.

14 Ибо неверующий муж освящается женою верующею, и жена неверующая освящается мужем верующим. Иначе дети ваши были бы нечисты, а теперь святы.

15 Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut.

15 Mutta jos uskomaton eroaa, erotkoon. Veli tai sisar ei ole sellaisissa tapauksissa orjallisesti sidottu, vaan Jumala on kutsunut meidät* rauhaan.

15. Mutta jos uskotoin itsensä eroittaa, niin olkoot eroitetut. Eipä veli taikka sisar ole sidottu orjuuteen senmuotoisissa menoissa; mutta rauhassa on Jumala meitä kutsunut.

15. Mutta jos uscomatoin idzens eroitta nijn anna hänen eritä. Eipä weli taicka sisar ole sidottu orjuteen semmuotoisis menois mutta rauhas on Jumala meitä cudzunut:

15. Mutta ios se Uskomatoin itzense eroitta/ nin anna henen eroitta. Eipe ole welij taicka Sisar sidhottu orijauteen semmotoisis menois/ Mutta rauhasa ombi Jumala meite cutzunut. (Mutta jos se uskomatoin itsensä eroittaa/ niin anna hänen eroittaa. Eipä ole weli taikka sisar sidottu orjuuteen semmotoisissa menoissa/ Mutta rauhassa ompi Jumala meitä kutsunut.)

15. εἰ δὲ ὁ ἄπιστος χωρίζεται, χωριζέσθω. οὐ δεδούλωται ὁ ἀδελφὸς ἢ ἡ ἀδελφὴ ἐν τοῖς τοιούτοις. ἐν δὲ εἰρήνῃ κέκληκεν ἡμᾶς ὁ Θεός.

15. ει δε ο απιστος χωριζεται χωριζεσθω ου δεδουλωται ο αδελφος η η αδελφη εν τοις τοιουτοις εν δε ειρηνη κεκληκεν ημας ο θεος 15. ei de o apistos chorizetai chorizestho oυ dedoυlotai o adelfos e e adelfe en tois toioυtois en de eirene kekleken emas o theos

15 But if the unbelieving (spouse) separates, let the one separate; the brother or the sister has not been enslaved in such things. Now God has called us in peace.

15. But if the unbelieving depart, let him depart. A brother or a sister is not under bondage in such cases: but God hath called us to peace.

15. So aber der Ungläubige sich scheidet, so laß ihn scheiden. Es ist der Bruder oder die Schwester nicht gefangen in solchen Fällen. Im Frieden aber hat uns Gott berufen.

15. Mas si el no creyente se aparta, apártese; que el hermano, o la hermana, no está sujeto a servidumbre en semejantes casos: ántes a paz nos llamó Dios.

15 Если же неверующий хочет развестись, пусть разводится; брат или сестра в таких случаях не связаны; к миру призвал нас Господь.

16 Sillä mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi?

16 Sillä kuinka tiedät, vaimo, oletko pelastava miehesi, tai kuinka tiedät, mies oletko pelastava vaimosi?

16. Sillä kuinkas tiedät, vaimo, jos sinä miehes taidat autuaaksi saattaa? Eli sinä mies, kuinkas tiedät, jos sinä taidat vaimos autuaaksi saattaa?

16. Sillä cuingas tiedät waimo jos sinä miehes taidat autuaxi saatta? Eli sinä mies cuingas tiedät jos sinä taidat waimos autuaxi saatta?

16. Sille quingas tiedhet waimo/ ios sine Miehes taidhat autuaxi saatta? Eli sine Mies quingas tiedhet/ ios sine taidhat waimos autuaxi saatta? (Sillä kuinkas tiedät waimo/ jos sinä miehesi taidat autuaaksi saattaa? Eli sinä mies kuinkas tiedät/ jos sinä taidat waimosi autuaaksi saattaa?)

16. τί γὰρ οἶδας, γύναι, εἰ τὸν ἄνδρα σώσεις; ἢ τί οἶδας, ἄνερ, εἰ τὴν γυναῖκα σώσεις;

16. τι γαρ οιδας γυναι ει τον ανδρα σωσεις η τι οιδας ανερ ει την γυναικα σωσεις 16. ti gar oidas gυnai ei ton andra soseis e ti oidas aner ei ten gυnaika soseis

16 For* what do you know O wife, if you will be saving your husband? Or what do you know O husband, if you will be saving your wife?

16. For what knowest thou, O wife, whether thou shalt save thy husband? or how knowest thou, O man, whether thou shalt save thy wife?

16. Denn was weißt du, Weib, ob du den Mann wirst selig machen? Oder du, Mann, was weißt du, ob du das Weib wirst selig machen?

16. Porque ¿de dónde sabes, oh mujer, si quizá salvarás a tu marido? ¿o de dónde sabes, oh marido, si quizá salvarás a tu mujer?

16 Почему ты знаешь, жена, не спасешь ли мужа? Или ты,муж, почему знаешь, не спасешь ли жены?

17 Vaeltakoon vain kukin sen mukaan, kuin Herra on hänelle hänen osansa antanut, ja siinä asemassa, missä hänet Jumala on kutsunut; näin minä säädän kaikissa seurakunnissa.

17 Vaeltakoon vain kukin niin kuin Jumala* on hänelle osan antanut, niin kuin Herra on kunkin kutsunut. Näin käsken kaikissa seurakunnissa. 18 Jos joku on kutsuttu ympärileikattuna, älköön hän *tavoitelko ympärileikkaamattomuutta*.

17. Kuitenkin niinkuin Jumala kullekin on jakanut: jokainen niin vaeltakaan, kuin Herra on hänen kutsunut: ja niin minäkin kaikissa seurakunnissa säädän.

17. Cuitengin nijncuin Jumala cullengin on jacanut: Jocainen nijn waeldacan cuin HERra on hänen cudzunut ja nijn minäkin caikisa Seuracunnisa säädän.

17. Quitengi ninquin Jumala itzecullengi on vlosiacanut. Jocainen nin waeldakan quin HErra on henen cutzunut/ ia nin mine caikissa Seurakunnisa säädhen. (Kuitenkin niinkuin Jumala itsekullenkin on ulos jakanut. Jokainen niin waeltakaan kuin Herra on hänen kutsunut/ ja niin minä kaikissa seurakunnissa säädän.)

17. εἰ μὴ ἑκάστῳ ὡς ἐμέρισεν ὁ Θεός, ἕκαστον ὡς κέκληκεν ὁ Κύριος, οὕτως περιπατείτω. καὶ οὕτως ἐν ταῖς ἐκκλησίαις πάσαις διατάσσομαι.

17. ει μη εκαστω ως εμερισεν ο θεος εκαστον ως κεκληκεν ο κυριος ουτως περιπατειτω και ουτως εν ταις εκκλησιαις πασαις διατασσομαι 17. ei me ekasto os emerisen o theos ekaston os kekleken o kυrios oυtos peripateito kai oυtos en tais ekklesiais pasais diatassomai

17 Except, as God divided to each (one), as the Lord has called each, so let him walk. And so I myself am commanding in all the congregations*.

17. But as God hath distributed to every man, as the Lord hath called every one, so let him walk. And so ordain I in all churches.

17. Doch wie einem jeglichen Gott hat ausgeteilt, wie einen jeglichen der HERR berufen hat, also wandle er. Und also schaffe ich's in allen Gemeinden.

17. Empero como el Señor repartió a cada uno, y como el Señor llamó a cada uno, así ande; y así yo lo ordeno en todas las iglesias.

17 Только каждый поступай так, как Бог ему определил, и каждый, как Господь призвал. Так я повелеваю по всем церквам.

18 Jos joku on kutsuttu ympärileikattuna, älköön hän pyrkikö ympärileikkaamattomaksi; jos joku on kutsuttu ympärileikkaamatonna, älköön ympärileikkauttako itseään.

18 Jos joku on kutsuttu ympärileikkaamatonna, älköön hän ympärileikkauttako itseään.

18. Jos joku ympärileikattu on kutsuttu, älkään se esinahkaa pyytäkö: jos joku on esinahasta kutsuttu, älkään se antako itsiänsä ympärileikata.

18. Jos jocu ymbärinsleicattu on cudzuttu älkän se esinahca pyytäkö. Jos jocu on esinahas cudzuttu älkän se andaco idziäns ymbärinsleicata.

18. Jos iocu Ymberileickattu o'bi cutzuttu/ elken se * Esinachka halatko. Jos iocu on Esinahas cutzuttu/ elken se a'dako itze's Ymberileikata. (Jos joku ympärileikattu omp kutsuttu/ älkään se esinahkaa halatko. Jos joku on esinahassa kutsuttu/ älkään se antako itsensä ympärileikata.)

18. περιτετμημένος τις ἐκλήθη; μὴ ἐπισπάσθω. ἐν ἀκροβυστίᾳ τις ἐκλήθη; μὴ περιτεμνέσθω.

18. περιτετμημενος τις εκληθη μη επισπασθω εν ακροβυστια τις εκληθη μη περιτεμνεσθω 18. peritetmemenos tis eklethe me epispastho en akroβυstia tis eklethe me peritemnestho

18 Was anyone called having been circumcised? Let him not be uncircumcised. Was anyone called in uncircumcision? Let him not be circumcised.

18. Is any man called being circumcised? let him not become uncircumcised. Is any called in uncircumcision? let him not be circumcised.

18. Ist jemand beschnitten berufen, der halte an der Beschneidung. Ist jemand unbeschnitten berufen, der lasse sich nicht beschneiden.

18. ¿Es llamado alguno circuncidado? no se haga incircunciso: ¿es llamado alguno en incircuncisión? no se circuncide.

18 Призван ли кто обрезанным, не скрывайся; призван ли кто необрезанным, не обрезывайся.

19 Ei ympärileikkaus ole mitään, eikä ympärileikkaamattomuus ole mitään, vaan Jumalan käskyjen pitäminen.

19 Ei ympärileikkaus ole mitään eikä ympärileikkaamattomuus ole mitään, vaan Jumalan käskyjen pitäminen.

19. Ympärileikkaus ei ole mitään, eikä esinahka mitään ole, vaan Jumalan käskyin pitämys.

19. Ymbärinsleickaus ei ole mitän eikä esinahca mitän ole waan Jumalan käskyn pitämys.

19. Ymberileicka9 ei miten ole/ ia Esinachka ei ole miten/ wan Jumala' Keskyde' pitemys. (Ympärileikkaus ei mitään ole/ ja esinahka ei ole mitään/ waan Jumalan käskyjen pitämys.)

19. ἡ περιτομὴ οὐδέν ἐστι, καὶ ἡ ἀκροβυστία οὐδέν ἐστιν, ἀλλὰ τήρησις ἐντολῶν Θεοῦ.

19. η περιτομη ουδεν εστιν και η ακροβυστια ουδεν εστιν αλλα τηρησις εντολων θεου 19. e peritome oυden estin kai e akroβυstia oυden estin alla teresis entolon theoυ

19 Circumcision is nothing and uncircumcision is nothing, but the keeping of the commandments of God.

19. Circumcision is nothing, and uncircumcision is nothing, but the keeping of the commandments of God.

19. Beschnitten sein ist nichts, und unbeschnitten sein ist nichts, sondern Gottes Gebote halten.

19. La circuncisión nada es, y la incircuncisión nada es, sino la observancia de los mandamientos de Dios.

19 Обрезание ничто и необрезание ничто, но все в соблюдении заповедей Божиих.

20 Pysyköön kukin siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu.

20 Pysyköön kukin siinä asemassa,* missä hänet on kutsuttu.

20. Jokainen pysyköön siinä kutsumisessa, johonka hän kutsuttu on.

20. Jocainen olcon sijnä cudzumises johonga hän cudzuttu on.

20. Jocaine' olcon sijnä Cutzumises/ ioho'ga he' cutzuttu on. (Jokainen olkoon siinä kutsumisessa/ johonka hän kutsuttu on.)

20. ἕκαστος ἐν τῇ κλήσει ᾗ ἐκλήθη, ἐν ταύτῃ μενέτω.

20. εκαστος εν τη κλησει η εκληθη εν ταυτη μενετω 20. ekastos en te klesei e eklethe en taυte meneto

20 Let each (one) remain in that calling in which he was called.

20. Let every man abide in the same calling wherein he was called.

20. Ein jeglicher bleibe in dem Beruf, darin er berufen ist.

20. Cada uno en la vocación en que fué llamado en ella se quede.

20 Каждый оставайся в том звании, в котором призван.

21 Jos olet kutsuttu orjana, älä siitä murehdi; mutta vaikka voisitkin päästä vapaaksi, niin ole ennemmin siinä osassasi.

21 Jos olet kutsuttu orjana*, älköön se sinua surettako, mutta jos voit myös päästä vapaaksi, käytä sitä ennemmin hyväksesi.

21. Jos sinä olet orjaksi kutsuttu, älä sitä murehdi: kuitenkin jos sinä taidat vapaaksi tulla, miin nautitse sitä paremmin.

21. Jos sinä olet orjaxi cudzuttu älä sitä murehdi cuitengin jos sinä taidat wapaxi tulla nijn pyydä sitä parammin.

21. Jos sine olet Oriaxi cutzuttu/ ele site murehdhi/ Quitengi ios sine taidhat wapaxi tulla/ nin nautitze site sen paramin. (Jos sinä olet orjaksi kutsuttu älä sitä murehdi/ Kuitenkin jos sinä taidat wapaaksi tulla/ niin nautitse sitä sen paremmin.)

21. δοῦλος ἐκλήθης; μή σοι μελέτω· ἀλλ’ εἰ καὶ δύνασαι ἐλεύθερος γενέσθαι, μᾶλλον χρῆσαι.

21. δουλος εκληθης μη σοι μελετω αλλ ει και δυνασαι ελευθερος γενεσθαι μαλλον χρησαι 21. doυlos eklethes me soi meleto all ei kai dυnasai eleυtheros genesthai mallon chresai

21 Were you called being a bondservant? Let it not be a care to you, but if you are also able to become free; use (it) rather.

21. Art thou called being a servant? care not for it: but if thou mayest be made free, use it rather.

21. Bist du als Knecht berufen, sorge dich nicht; doch, kannst du frei werden, so brauche es viel lieber.

21. ¿Eres llamado siendo siervo? no se te dé nada; mas también si puedes hacerte libre, usa ántes de ello.

21 Рабом ли ты призван, не смущайся; но если и можешь сделаться свободным, то лучшим воспользуйся.

22 Sillä joka orjana on kutsuttu Herrassa, on Herran vapaa; samoin vapaana kutsuttu on Kristuksen orja.

22 Sillä joka orjana on kutsuttu Herrassa, on Herran vapaa. Samoin (myös) vapaana kutsuttu on Kristuksen orja.

22. Sillä joka orjaksi on Herrassa kutsuttu, se on Herran vapaa: niin myös joka vapaaksi on kutsuttu, hän on Kristuksen orja.

22. Sillä joca orjaxi on HERrasa cudzuttu se on HERran wapa. Nijn myös joca wapaxi on cudzuttu hän on Christuxen palwelia.

22. Sille ette ioca Oriaxi on cutzuttu HERrasa/ se on HErran Wapach. Samalmodolla/ ioca on cutzuttu Wapadexi/ hen on Christusen palueliaxi tullut. (Sillä että joka orjaksi on kutsuttu Herrassa/ se on Herran wapaa. Samalla muodolla/ joka on kutsuttu wapaana/ hän on Kristuksen palwelijaksi tullut.)

22. ὁ γὰρ ἐν Κυρίῳ κληθεὶς δοῦλος ἀπελεύθερος Κυρίου ἐστίν· ὁμοίως καὶ ὁ ἐλεύθερος κληθεὶς δοῦλός ἐστι Χριστοῦ.

22. ο γαρ εν κυριω κληθεις δουλος απελευθερος κυριου εστιν ομοιως και ο ελευθερος κληθεις δουλος εστιν χριστου 22. o gar en kυrio kletheis doυlos apeleυtheros kυrioυ estin omoios kai o eleυtheros kletheis doυlos estin christoυ

22 For* he who was called in the Lord, having been a bondservant, is the Lord’s freedman; likewise, the free one who was called, is Christ’s bondservant.

22. For he that is called in the Lord, being a servant, is the Lord's freeman: likewise also he that is called, being free, is Christ's servant.

22. Denn wer als Knecht berufen ist in dem HERRN, der ist ein Freigelassener des HERRN; desgleichen, wer als Freier berufen ist, der ist ein Knecht Christi.

22. Porque el que en el Señor es llamado siendo siervo, horro es del Señor: asimismo también el que es llamado siendo libre, siervo es de Cristo.

22 Ибо раб, призванный в Господе, есть свободный Господа; равно и призванный свободным есть раб Христов.

23 Te olette kalliisti ostetut; älkää olko ihmisten orjia.

23 Te olette kalliilla hinnalla ostetut; älkää olko ihmisten orjia.

23. Te olette kalliisti ostetut! älkäät ihmisten orjat olko!

23. Te oletta callista ostetut älkät ihmisten orjat olco.

23. Te oletta callihista ostetudh/ elket Inhimisten Oriat olgho. (Te olette kalliisti ostetut/ älkäät ihmisten orjat olko.)

23. τιμῆς ἠγοράσθητε· μὴ γίνεσθε δοῦλοι ἀνθρώπων.

23. τιμης ηγορασθητε μη γινεσθε δουλοι ανθρωπων 23. times egorasthete me ginesthe doυloi anthropon

23 You° were bought with a price; do° not become bondservants of men.

23. Ye are bought with a price; be not ye the servants of men.

23. Ihr seid teuer erkauft; werdet nicht der Menschen Knechte.

23. Por precio sois comprados, no os hagáis siervos de los hombres.

23 Вы куплены дорогою ценою; не делайтесь рабами человеков.

24 Pysyköön kukin, veljet, Jumalan edessä siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu.

24 Veljet, pysyköön kukin Jumalan edessä siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu.

24. Itsekukin, rakkaat veljet, jossa hän kutsuttu on, olkaan siinä Jumalan tykönä.

24. Idzecukin ( rackat weljeni ) josa hän cudzuttu on sijnä hän olcan Jumalan tykönä.

24. Itze cukin (rackat Welieni) iossa hen cutzuttu on/ sijnä hen olcan Jumalan tykenä. (Itse kukin (rakkaat weljeni) jossa hän kutsuttu on/ siinä hän olkaan Jumalan tykönä.)

24. ἕκαστος ἐν ᾧ ἐκλήθη, ἀδελφοί, ἐν τούτῳ μενέτω παρὰ Θεῷ.

24. εκαστος εν ω εκληθη αδελφοι εν τουτω μενετω παρα τω θεω 24. ekastos en o eklethe adelfoi en toυto meneto para to theo

24 Brethren, let each (one) remain with God in this thing in which he was called.

24. Brethren, let every man, wherein he is called, therein abide with God.

24. Ein jeglicher, liebe Brüder, worin er berufen ist, darin bleibe er bei Gott.

24. Cada uno, hermanos, en lo que es llamado en esto se quede para con Dios.

24 В каком звании кто призван, братия, в том каждый и оставайся пред Богом.

25 Mutta neitsyistä minulla ei ole Herran käskyä, vaan minä sanon ajatukseni niinkuin se, joka on Herralta saanut sen laupeuden, että hän on luotettava.

25 Mutta neitsyistä minulla ei ole Herran käskyä, vaan annan neuvon niin kuin se, joka on saanut Herralta armon olla luotettava.

25. Mutta neitseistä ei ole minulla Herran käskyä; kuitenkin sanon minä minun neuvoni niinkuin laupiuden saanut Herralta uskollisena ollakseni.

25. MUtta neidzeist ei ole minulla HERran käskyä cuitengin sanon minä minun neuwoni nijncuin laupiuden saanut HERralda uscollisna ollaxeni.

25. Mutta Neitzydhest ei ole minulla HErran Keskyä/ quitengin mine sanon minun neuuoni/ ninquin Laupiudhen saanut HErralda vskolissa ollaxeni. (Mutta neitsyistä ei ole minulla Herran käskyä/ kuitenkin minä sanon minun neuwoni/ niinkuin laupeuden saanut Herralta uskollisissa ollakseni.)

25. Περὶ δὲ τῶν παρθένων ἐπιταγὴν Κυρίου οὐκ ἔχω, γνώμην δὲ δίδωμι ὡς ἠλεημένος ὑπὸ Κυρίου πιστὸς εἶναι.

25. περι δε των παρθενων επιταγην κυριου ουκ εχω γνωμην δε διδωμι ως ηλεημενος υπο κυριου πιστος ειναι 25. peri de ton parthenon epitagen kυrioυ oυk echo gnomen de didomi os eleemenos υpo kυrioυ pistos einai

25 Now concerning virgins I have no commandment from the Lord, but I am giving my viewpoint, as one who has been shown-mercy by the Lord to be faithful.

25. Now concerning virgins I have no commandment of the Lord: yet I give my judgment, as one that hath obtained mercy of the Lord to be faithful.

25. Von den Jungfrauen aber habe ich kein Gebot des HERRN; ich sage aber meine Meinung, als der ich Barmherzigkeit erlangt habe vom HERRN, treu zu sein.

25. Empero de las vírgenes no tengo mandamiento del Señor; mas doy mi parecer, como quien ha alcanzado misericordia del Señor para ser fiel.

25 Относительно девства я не имею повеления Господня, а даю совет, как получивший от Господа милостьбыть Ему верным.

26 Olen siis sitä mieltä, että lähestyvän ahdingon tähden jokaisen on hyvä pysyä entisellään.

26 Katson siis nykyisen ahdingon vuoksi sen* olevan soveliasta, että ihmisen on hyvä olla sellaisenaan.

26. Minä luulen siis sen hyväksi, nykyisen tuskan tähden, että ihmisen on niin hyvä olla.

26. Minä luulen sijs sen hywäxi nykyisen tuscan tähden että ihmisen on nijn hywä olla. Jos sinä olet waimoon sidottu älä pyydä eroitusta.

26. Nin mine sis lwle' sen Hyue' oleua' nykysen Tuska' teden/ ette hyue on Inhimisen nin olla. Jos sine olet waimoho' sidottu/ ele pyde eroitosta. (Niin minä siis luulen sen hywän olewan nykyisen tuskan tähden/ että hywä on ihmisen niin olla. Jos sinä olet waimoon sidottu/ älä pyydä eroitusta.)

26. νομίζω οὖν τοῦτο καλὸν ὑπάρχειν διὰ τὴν ἐνεστῶσαν ἀνάγκην, ὅτι καλὸν ἀνθρώπῳ τὸ οὕτως εἶναι.

26. νομιζω ουν τουτο καλον υπαρχειν δια την ενεστωσαν αναγκην οτι καλον ανθρωπω το ουτως ειναι 26. nomizo oυn toυto kalon υparchein dia ten enestosan anagken oti kalon anthropo to oυtos einai

26 Therefore I suppose this to be* good, because of the present calamity; that (it is) good for a man to be thus.

26. I suppose therefore that this is good for the present distress, I say, that it is good for a man so to be.

26. So meine ich nun, solches sei gut um der gegenwärtigen Not willen, es sei dem Menschen gut, also zu sein.

26. Tengo, pues, esto por bueno a causa de la aflicción actual; digo, que bueno es al hombre estarse así.

26 По настоящей нужде за лучшее признаю, что хорошочеловеку оставаться так.

27 Jos olet sidottu vaimoon, älä pyydä eroa; jos et ole sidottu vaimoon, älä pyydä itsellesi vaimoa.

27 Jos olet sidottu vaimoon, älä hae eroa. Jos et ole sidottu vaimoon, älä hae vaimoa.

27. Jos sinä olet vaimoon sidottu, älä pyydä eroa; jos sinä olet vaimotoin, niin älä pyydä vaimoa.

27. Mutta jos sinä olet waimotoin nijn älä pyydä waimoa.

27. mutta ios sine olet waimotoin ele pyde waimo. (mutta jos sinä olet waimotoin älä pyydä waimoa.)

27. δέδεσαι γυναικί; μὴ ζήτει λύσιν· λέλυσαι ἀπὸ γυναικός; μὴ ζήτει γυναῖκα·

27. δεδεσαι γυναικι μη ζητει λυσιν λελυσαι απο γυναικος μη ζητει γυναικα 27. dedesai gυnaiki me zetei lυsin lelυsai apo gυnaikos me zetei gυnaika

27 Have you been bound to a wife? Do not seek divorce. Have you been loosed from a wife? Do not seek a wife.

27. Art thou bound unto a wife? seek not to be loosed. Art thou loosed from a wife? seek not a wife.

27. Bist du an ein Weib gebunden, so suche nicht los zu werden; bist du los vom Weibe, so suche kein Weib.

27. ¿Estás atado a mujer? no procures soltarte. ¿Estás suelto de mujer? no busques mujer.

27 Соединен ли ты с женой? не ищи развода. Остался либез жены? не ищи жены.

28 Mutta jos menetkin naimisiin, et syntiä tee; ja jos neitsyt menee naimisiin, ei hänkään tee syntiä; mutta ne, jotka niin tekevät, joutuvat kärsimään ruumiillista vaivaa, ja siitä minä tahtoisin teidät säästää.

28 Mutta vaikka menisitkin naimisiin, et tee syntiä, ja jos neitsyt menisi naimisiin, ei hän tee syntiä. Sellaisilla tulee kuitenkin olemaan vaivaa ruumiissa, mutta minä säästäisin* teidät siitä.

28. Mutta jos sinä myös olet nainut, et sinä syntiä tehnyt, ja jos neitsy huoli, ei hänkään syntiä tehnyt. Kuitenkin senkaltaiset saavat vaivan ruumiisensa. Mutta minä säästäisin mielelläni teitä.

28. Mutta jos sinä nait et sinä syndiä tee. Ja jos neidzy huole ei hängän syndiä tee. Cuitengin sencaltaiset saawat waiwan ruumiseens. Mutta minä säästäisin mielelläni teitä.

28. Mutta ios sine nait/ et sine syndi tee. Ja ios Neitzyt hoolepi/ nin ei he' syndi tee. Quite'gin sencaltaiset sauat Waiua' rumisansa. Mutta mine kernasti teite armaitzen. (Mutta jos sinä nait/ et sinä syntiä tee. Ja jos neitsyt huoleepi/ niin ei hän syntiä tee. Kuitenkin senkaltaiset saawat waiwan ruumiissansa. Mutta minä kernaasti teitä armaitsen.)

28. ἐὰν δὲ καὶ γήμῃς, οὐχ ἥμαρτες· καὶ ἐὰν γήμῃ ἡ παρθένος, οὐχ ἥμαρτε· θλῖψιν δὲ τῇ σαρκὶ ἕξουσιν οἱ τοιοῦτοι· ἐγὼ δὲ ὑμῶν φείδομαι.

28. εαν δε και γημης ουχ ημαρτες και εαν γημη η παρθενος ουχ ημαρτεν θλιψιν δε τη σαρκι εξουσιν οι τοιουτοι εγω δε υμων φειδομαι 28. ean de kai gemes oυch emartes kai ean geme e parthenos oυch emarten thlipsin de te sarki eksoυsin oi toioυtoi ego de υmon feidomai

28 But even if you marry, you did not sin, and if the virgin marries, she did not sin. But such will have affliction in the flesh, and I (would) spare you°.

28. But and if thou marry, thou hast not sinned; and if a virgin marry, she hath not sinned. Nevertheless such shall have trouble in the flesh: but I spare you.

28. So du aber freist, sündigst du nicht; und so eine Jungfrau freit, sündigt sie nicht. Doch werden solche leibliche Trübsal haben; ich verschonte euch aber gern.

28. Mas también si te casares, no pecaste; y si la vírgen se casare, no pecó; pero aflicción en la carne tendrán los tales; mas yo os perdono.

28 Впрочем, если и женишься, не согрешишь; и если девица выйдет замуж, не согрешит. Но таковые будут иметь скорби по плоти; а мневас жаль.

29 Mutta sen minä sanon, veljet: aika on lyhyt; olkoot tästedes nekin, joilla on vaimot, niinkuin ei heillä niitä olisikaan,

29 Sen kuitenkin sanon, *veljet, että aika* on lyhyt, niin että nekin, joilla on vaimot, olkoot tästä lähin niin kuin heillä ei olisi,

29. Mutta sen minä sanon, rakkaat veljet, aika on lyhetty. Mitä enempi? Joilla vaimot ovat, olkaan niinkuin ei heillä olisikaan,

29. Ja sanon teille rackat weljet aica on lyhyt. Mitä enä? joilla waimot on olcan nijncuin ei heillä oliscan.

29. Mutta sen mine sano' teille/ rackat Weliet/ se aica o'bi lyhyd. Edespäin ombi ymmertäpä/ ette ne ioilla Waimot on/ olisit ninquin heille ei olisickan/ (Mutta sen minä sanon teille/ Rakkaat weljet/ se aika ompi lyhyt. Edespäin ompi ymmärtäwä/ etta ne joilla waimot on/ olisit niinkuin heillä ei olisikaan/)

29. τοῦτο δέ φημι, ἀδελφοί, ὁ καιρὸς συνεσταλμένος τὸ λοιπόν ἐστιν, ἵνα καὶ οἱ ἔχοντες γυναῖκας ὡς μὴ ἔχοντες ὦσι,

29. τουτο δε φημι αδελφοι {VAR2: οτι } ο καιρος συνεσταλμενος το λοιπον εστιν ινα και οι εχοντες γυναικας ως μη εχοντες ωσιν 29. toυto de femi adelfoi {VAR2: oti } o kairos sυnestalmenos to loipon estin ina kai oi echontes gυnaikas os me echontes osin

29 But I am saying this, brethren, the time is limited, furthermore it is that* both those who have wives may be as (though) they did not have (one);

29. But this I say, brethren, the time is short: it remaineth, that both they that have wives be as though they had none;

29. Das sage ich aber, liebe Brüder: Die Zeit ist kurz. Weiter ist das die Meinung: Die da Weiber haben, daß sie seien, als hätten sie keine; und die da weinten, als weinten sie nicht;

29. Esto empero digo, hermanos, que el tiempo es corto: lo que resta es, que los que tienen mujeres sean como si no las tuviesen;

29 Я вам сказываю, братия: время уже коротко, так что имеющие жен должны быть, как не имеющие;

30 ja ne, jotka itkevät, niinkuin eivät itkisi, ja ne, jotka iloitsevat, niinkuin eivät iloitsisi, ja ne, jotka ostavat, niinkuin eivät saisi omanansa pitää,

30 ja ne jotka itkevät niin kuin eivät itkisi, ja ne jotka iloitsevat niin kuin eivät iloitsisi, ja ne, jotka ostavat niin kuin eivät omistaisi,

30. Ja jotka itkevät, niinkuin ei he itkisikään: ja jotka iloitsevat, niinkuin ei iloitsisikaan: ja jotka ostavat, niinkuin ei nautitsisikaan;

30. Ja jotca itkewät nijncuin ei he itkisickän: Ja jotca iloidzewat nijncuin ei iloidziscan Ja jotca ostawat nijncuin ei nautidziscan.

30. Ja ne iotca idkeuet/ ninquin ei idkisicken/ Je ne iotca iloitzeuat/ ninquin ei iloitzisickan/ Ja ne iotca ostauat/ ninquin ei site nautitzisi/ (Ja ne jotka itkewät/ niinkuin ei itkisikään/ Ja ne jotka iloitsewat/ niinkuin ei iloitsisikaan/ ja ne jotka ostawat/ niinkuin ei sitä nautitsisi/)

30. καὶ οἱ κλαίοντες ὡς μὴ κλαίοντες, καὶ οἱ χαίροντες ὡς μὴ χαίροντες, καὶ οἱ ἀγοράζοντες ὡς μὴ κατέχοντες,

30. και οι κλαιοντες ως μη κλαιοντες και οι χαιροντες ως μη χαιροντες και οι αγοραζοντες ως μη κατεχοντες 30. kai oi klaiontes os me klaiontes kai oi chairontes os me chairontes kai oi agorazontes os me katechontes

30 and those who weep, as (though) not weeping, and those who rejoice, as (though) not rejoicing, and those who buy, as (though) not having;

30. And they that weep, as though they wept not; and they that rejoice, as though they rejoiced not; and they that buy, as though they possessed not;

30. und die sich freuen, als freuten sie sich nicht; und die da kaufen, als besäßen sie es nicht;

30. Y los que lloran, como si no llorasen; y los que se regocijan, como si no se regocijasen; y los que compran, como si no poseyesen;

30 и плачущие, как не плачущие; и радующиеся, как не радующиеся; и покупающие, как не приобретающие;

31 ja ne, jotka tätä maailmaa hyödyksensä käyttävät, niinkuin eivät sitä käyttäisi; sillä tämän maailman muoto on katoamassa.

31 ja ne, jotka tätä maailmaa hyväksi käyttävät niin kuin eivät käyttäisi — sillä tämän maailman muoto katoaa.

31. Ja jotka tätä maailmaa viljelevät, ettei he sitä väärin käyttäisi; sillä tämän maailman meno on menevä.

31. Ja joilla mailmallisia on ettei he nijtä wäärin käyttäis: sillä tämän mailman meno on menewä.

31. Ja ne iotca täte Mailma prwcauat/ ninquin ei prwcaisickan. Sille ette temen mailman meno ombi meneue. (Ja ne jotka tätä maailmaa pruukaawat/ niinkuin ei pruukaisikaan. Sillä että tämän maailman meno ompi menewä.)

31. καὶ οἱ χρώμενοι τῷ κόσμῳ τούτῳ ὡς μὴ καταχρώμενοι· παράγει γὰρ τὸ σχῆμα τοῦ κόσμου τούτου.

31. και οι χρωμενοι τω κοσμω τουτω ως μη καταχρωμενοι παραγει γαρ το σχημα του κοσμου τουτου 31. kai oi chromenoi to kosmo toυto os me katachromenoi paragei gar to schema toυ kosmoυ toυtoυ

31 and those who use this world, as (though) not making full use of (it); for* the fashion of this world is passing away.

31. And they that use this world, as not abusing it: for the fashion of this world passeth away.

31. und die diese Welt gebrauchen, daß sie dieselbe nicht mißbrauchen. Denn das Wesen dieser Welt vergeht.

31. Y los que usan de este mundo, como no abusando de él; porque la apariencia de este mundo se pasa.

31 и пользующиеся миром сим, как не пользующиеся; ибо проходит образ мира сего.

32 Soisin, ettei teillä olisi huolia. Naimaton mies huolehtii siitä, mikä on Herran, kuinka olisi Herralle mieliksi;

32 Mutta tahtoisin teidän olevan ilman huolia. Naimaton mies huolehtii siitä, mikä on Herran, kuinka miellyttäisi Herraa.

32. Mutta minä tahtoisin, että te ilman murhetta olisitte: naimatoin tottelee niitä, jotka Herran ovat, kuinka hänen pitää Herralle kelpaaman.

32. Mutta minä tahdoisin että te ilman murheta olisitta: naimatoin tottele nijtä cuin HERran on cuinga hänen pitä HERralle kelpaman.

32. Mutta mine tadhoisin/ ette te ilman Mwreheta olisitta. Joca naimatoin on/ hen tottele nijte quin HERRAN on/ quinga henen pite HErran kelpaman. (Mutta minä tahtoisin/ että te ilman murhetta olisitte. Joka naimatoin on/ hän tottelee niitä kuin HERRAN on/ kuinka hänen pitää Herran kelpaaman.)

32. θέλω δὲ ὑμᾶς ἀμερίμνους εἶναι. ὁ ἄγαμος μεριμνᾷ τὰ τοῦ Κυρίου, πῶς ἀρέσει τῷ Κυρίῳ·

32. θελω δε υμας αμεριμνους ειναι ο αγαμος μεριμνα τα του κυριου πως αρεσει τω κυριω 32. thelo de υmas amerimnoυs einai o agamos merimna ta toυ kυrioυ pos aresei to kυrio

32 But I wish (for) you° to be carefree. He who is unmarried is anxious for the things of the Lord, how he will be pleasing the Lord;

32. But I would have you without carefulness. He that is unmarried careth for the things that belong to the Lord, how he may please the Lord:

32. Ich wollte aber, daß ihr ohne Sorge wäret. Wer ledig ist, der sorgt, was dem HERRN angehört, wie er dem HERRN gefalle;

32. Mas querría que estuviéseis sin cuidado. El soltero tiene cuidado de las cosas que pertenecen al Señor, como ha de agradar al Señor.

32 А я хочу, чтобы вы были без забот. Неженатый заботится о Господнем, как угодить Господу;

33 mutta nainut huolehtii maailmallisista, kuinka olisi vaimolleen mieliksi,

33 Mutta naimisissa oleva huolehtii maallisista, kuinka miellyttäisi vaimoaan.

33. Mutta joka nai, hän suree maailmallisista, kuinka hän emännällensä kelpais.

33. Mutta joca nai hän sure mailmallisist cuinga hän emännällens kelpais.

33. Mutta ioca naipi/ hen sure nijte mailmalisia/ quinga hen Emenense kelpapi. (Mutta joka naipi/ hän suree niitä maailmallisia/ kuinka hän emännänsä kelpaapi)

33. ὁ δὲ γαμήσας μεριμνᾷ τὰ τοῦ κόσμου, πῶς ἀρέσει τῇ γυναικί.

33. ο δε γαμησας μεριμνα τα του κοσμου πως αρεσει τη γυναικι 33. o de gamesas merimna ta toυ kosmoυ pos aresei te gυnaiki

33 but he who (has) married is anxious for the things of the world, how he may please the wife.

33. But he that is married careth for the things that are of the world, how he may please his wife.

33. wer aber freit, der sorgt, was der Welt angehört, wie er dem Weibe gefalle. Es ist ein Unterschied zwischen einem Weibe und einer Jungfrau:

33. Empero el casado tiene cuidado de las cosas que son del mundo, como ha de agradar a su mujer.

33 а женатый заботится о мирском, как угодить жене. Есть разность между замужнею идевицею:

34 ja hänen harrastuksensa käy kahtaanne. Samoin vaimo, jolla ei enää ole miestä, ja neitsyt huolehtivat siitä, mikä on Herran, että olisivat pyhät sekä ruumiin että hengen puolesta; mutta naimisissa oleva huolehtii maailmallisista, kuinka olisi mieliksi miehellensä.

34 On myös ero vaimon ja neitsyen välillä. Naimaton huolehtii* siitä, mikä on Herran, jotta olisi pyhä sekä ruumiin että hengen puolesta, mutta nainut huolehtii maallisista, kuinka miellyttäisi miestään.

34. Nämät ovat eroitetut, vaimo ja neitsy, joka ei naitu ole, se murehtii niitä, jotka Herran ovat, että hän pyhä olis sekä ruumiilla että hengellä; mutta se, joka naitu on, murehtii maailmallisista, kuinka hänen pitää miehellensä kelpaaman.

34. Nämät caxi olcan eritetyt: waimo ja neidzy: naimatoin murehti nijtä cuin HERran owat että hän pyhä olis sekä ruumilla että hengellä. Mutta joca nai hän murehti mailmallisist cuinga hänen pitä miehellens kelpaman.

34. Eritetud ouat neme caxi/ waimo ia Neitzyt. Se naimatoin murechti nijte iotca HErran on/ ette hen pyhe oleman pite seke Rumilla ette hengelle. Wastoinpein/ Se ioca naipi/ hen murechti nijte mailmalisia quinga henen pite Miehense kelpaman. (Eritetyt owat nämä kaksi/ waimo ja neitsyt. Se naimatoin murehtii niitä jotka Herran on/ että hän pyhä oleman pitää sekä ruumiilla että hengellä. Wastoinpäin/ Se joka naipi/ hän murehtii niitä maailmallisia kuinka hänen pitää miehensä kelpaaman.)

34. μεμέρισται καὶ ἡ γυνὴ καὶ ἡ παρθένος. ἡ ἄγαμος μεριμνᾷ τὰ τοῦ Κυρίου, ἵνα ᾖ ἁγία καὶ σώματι καὶ πνεύματι· ἡ δὲ γαμήσασα μεριμνᾷ τὰ τοῦ κόσμου, πῶς ἀρέσει τῷ ἀνδρί.

34. μεμερισται η γυνη και η παρθενος η αγαμος μεριμνα τα του κυριου ινα η αγια και σωματι και πνευματι η δε γαμησασα μεριμνα τα του κοσμου πως αρεσει τω ανδρι 34. memeristai e gυne kai e parthenos e agamos merimna ta toυ kυrioυ ina e agia kai somati kai pneυmati e de gamesasa merimna ta toυ kosmoυ pos aresei to andri

34 He has been divided. And the unmarried woman, (also the virgin), is anxious for the things of the Lord, in order that she may be holy both in body and in spirit, but she who is married is anxious for the things of the world, how she will be pleasing the husband.

34. There is difference also between a wife and a virgin. The unmarried woman careth for the things of the Lord, that she may be holy both in body and in spirit: but she that is married careth for the things of the world, how she may please her husband.

34. welche nicht freit, die sorgt, was dem HERRN angehört, daß sie heilig sei am Leib und auch am Geist; die aber freit, die sorgt, was der Welt angehört, wie sie dem Manne gefalle.

34. Diferencia hay también entre la mujer casada y la vírgen. La mujer por casar, tiene cuidado de las cosas del Señor, para ser santa así en cuerpo como en espíritu; mas la casada, tiene cuidado de las cosas del mundo, como ha de agradar a su marido.

34 незамужняя заботится о Господнем, как угодить Господу, чтобы быть святою и телом и духом; а замужняя заботится о мирском, как угодить мужу.

35 Tämän minä sanon teidän omaksi hyödyksenne, en pannakseni kytkyttä kaulaanne, vaan sitä varten, että eläisitte säädyllisesti ja häiriytymättä pysyisitte Herrassa.

35 Mutta tämän sanon omaksi hyödyksenne, en heittääkseni ansaa eteenne, vaan jotta eläisitte säädyllisesti ja häiriytymättä pysyisitte Herrassa.

35. Mutta senkaltaista sanon minä teidän tarpeeksenne: ei, että minä paulan teidän päällenne heittäisin, vaan että te soveliaasti ja hyvin Herrassa riippuisitte, ilman eroittamatta.

35. Mutta sencaltaista sanon minä teidän tarpexene: ei että minä paulan teidän päällenne heittäisin waan että te sijhen cuin cunnialinen olis taiwuisitte ja alati ilman estetä HERra palwelisitte.

35. Mutta sencaltaista mine sano' teiden tarpexenna/ Ei ette mine * paulan teiden pälen heitteisin/ waan ette te site/ quin cunnialinen olis/ tauoitaisitta/ ia alati ilman esteite HErra paluelisitta. (Mutta senkaltaista minä sanon teidän tarpeeksenne/ Ei että minä paulan teidän päällen heittäisin/ waan että te sitä/ kuin kunniallinen olisi/ tawoittaisitte/ ja alati ilman esteitä Herraa palwelisitte.)

35. τοῦτο δὲ πρὸς τὸ ὑμῶν αὐτῶν συμφέρον λέγω, οὐχ ἵνα βρόχον ὑμῖν ἐπιβάλω, ἀλλὰ πρὸς τὸ εὔσχημον καὶ εὐπάρεδρον τῷ Κυρίῳ ἀπερισπάστως.

35. τουτο δε προς το υμων αυτων συμφερον λεγω ουχ ινα βροχον υμιν επιβαλω αλλα προς το ευσχημον και ευπροσεδρον τω κυριω απερισπαστως 35. toυto de pros to υmon aυton sυmferon lego oυch ina βrochon υmin epiβalo alla pros to eυschemon kai eυprosedron to kυrio aperispastos

35 Now, I say this thing is advantageous for yourselves, not in order that I may cast a noose upon you°, but a non-distraction for the decent, and devoted in the Lord.

35. And this I speak for your own profit; not that I may cast a snare upon you, but for that which is comely, and that ye may attend upon the Lord without distraction.

35. Solches aber sage ich zu eurem Nutzen; nicht, daß ich euch einen Strick um den Hals werfe, sondern dazu, daß es fein zugehe und ihr stets ungehindert dem HERRN dienen könntet.

35. Esto empero digo para vuestro propio provecho: no para echaros un lazo, sino para lo que es decente, y para que sin distracción sirváis al Señor.

35 Говорю это для вашей же пользы, не с тем, чтобы наложить на вас узы, но чтобы вы благочинно и непрестанно служили Господу без развлечения.

36 Mutta jos joku arvelee tekevänsä väärin tytärtänsä kohtaan, joka on täydessä naimaiässä, ja jos kerran sen pitää tapahtua, niin tehköön, niinkuin tahtoo; ei hän syntiä tee: menkööt naimisiin.

36 Jos joku kuitenkin luulee menettelevänsä sopimattomasti neitsyttään kohtaan, kun hän on parhaimmillaan, ja niin pitää tapahtua, tehköön mitä tahtoo. Ei hän syntiä tee. Menkööt naimisiin.

36. Mutta jos joku luulee, ettei se sovi hänen neitseellensä, sittekuin hän jo naitavissa on, eikä saa toisin olla, niin tehkään, mitä hän tahtoo, ei hän syntiä tee; sallikaan hänen huolla.

36. Mutta jos jocu luule ettei se sowi hänen neidzellens sijtte cuin hän jo naitawis on eikä saa toisin olla nijn tehkän mitä hän tahto ei hän syndiä tee sallican hänen huolla.

36. Mutta ios iocu lwle/ ettei se hyuesti soui/ henen Neitzens cansa/ ette hen io on hoolemoisa/ ia ei saa toisin olla/ Nin hen techken mite hen tachto/ ei hen syndi tee/ hen sallican henen hoolemahan. (Mutta jos joku luulee/ ettei se hywästi sowi/ hänen neitseensä kanssa/ että hän jo on huolemoissa/ ja ei saa toisin olle/ Niin hän tehkään mitä hän tahtoo/ ei hän syntiä tee/ hän sallikaan hänen huolemaan.)

36. Εἰ δέ τις ἀσχημονεῖν ἐπὶ τὴν παρθένον αὐτοῦ νομίζει, ἐὰν ᾖ ὑπέρακμος, καὶ οὕτως ὀφείλει γίνεσθαι, ὃ θέλει ποιείτω· οὐχ ἁμαρτάνει· γαμείτωσαν.

36. ει δε τις ασχημονειν επι την παρθενον αυτου νομιζει εαν η υπερακμος και ουτως οφειλει γινεσθαι ο θελει ποιειτω ουχ αμαρτανει γαμειτωσαν 36. ei de tis aschemonein epi ten parthenon aυtoυ nomizei ean e υperakmos kai oυtos ofeilei ginesthai o thelei poieito oυch amartanei gameitosan

36 But if anyone supposes he is behaving improperly over his virgin, if she is beyond her prime and thus it ought to happen, let her do what she wills; she is not sinning; let them marry.

36. But if any man think that he behaveth himself uncomely toward his virgin, if she pass the flower of her age, and need so require, let him do what he will, he sinneth not: let them marry.

36. So aber jemand sich läßt dünken, es wolle sich nicht schicken mit seiner Jungfrau, weil sie eben wohl mannbar ist, und es will nichts anders sein, so tue er, was er will; er sündigt nicht, er lasse sie freien.

36. Mas si a alguno parece cosa fea en su vírgen, que pase ya de edad, y así conviene que se haga, haga lo que quisiere; no peca, que se casen.

36 Если же кто почитает неприличным для своей девицы то, чтобы она, будучи в зрелом возрасте, оставалась так, тот пусть делает, как хочет: не согрешит; пусть таковые выходят замуж.

37 Joka taas pysyy sydämessään lujana eikä ole minkään pakon alainen, vaan voi noudattaa omaa tahtoansa ja on sydämessään päättänyt pitää tyttärensä naimattomana, se tekee hyvin.

37 Joka pysyy sydämessään lujana eikä ole pakon alainen, vaan vallitsee omaa tahtoaan ja on sydämessään päättänyt pitää neitsyensä, hän tekee hyvin.

37. Mutta joka seisoo vahvana sydämessänsä ja ei ole vaadittu, vaan hänellä on oma ehtonsa ja päättää sen sydämessänsä, että hän tahtoo neitseensä pitää, se tekee hyvin.

37. Mutta joca waatimata sitä aicoi sydämesäns ja hänellä on oma ehtons ja päättä sen sydämesäns ja hän tahto hänen neidzens näin pitä se teke hywin.

37. Mutta se ioca watimata sen kijnittä sydhemesense/ ia henelle ombi walta oman mielens päle/ ia sencaltaista sydhemesens päättä/ ette hen tachtopi henen Neitzens nein pite/ se hyuesti tekepi. (Mutta se joka waatimatta sen kiinnittää sydämeensä/ ja hänellä ompi walta oman mielensä päälle/ ja senkaltaista sydämessänsä päättää/ että hän tahtoopi hänen neitseensä näin pitää/ se hywästi tekeepi.)

37. ὃς δὲ ἕστηκεν ἑδραῖος ἐν τῇ καρδίᾳ, μὴ ἔχων ἀνάγκην, ἐξουσίαν δὲ ἔχει περὶ τοῦ ἰδίου θελήματος, καὶ τοῦτο κέκρικεν ἐν τῇ καρδίᾳ αὐτοῦ, τοῦ τηρεῖν τὴν ἑαυτοῦ παρθένον, καλῶς ποιεῖ.

37. ος δε εστηκεν εδραιος εν τη καρδια μη εχων αναγκην εξουσιαν δε εχει περι του ιδιου θεληματος και τουτο κεκρικεν εν τη καρδια αυτου του τηρειν την εαυτου παρθενον καλως ποιει 37. os de esteken edraios en te kardia me echon anagken eksoυsian de echei peri toυ idioυ thelematos kai toυto kekriken en te kardia aυtoυ toυ terein ten eaυtoυ parthenon kalos poiei

37 But he who stands, grounded in his heart, not having necessity, but has the authority concerning his own will, and he has decided this in his own heart to keep his own virgin {Or: keep of himself virgin} , he does well.

37. Nevertheless he that standeth stedfast in his heart, having no necessity, but hath power over his own will, and hath so decreed in his heart that he will keep his virgin, doeth well.

37. Wenn einer aber sich fest vornimmt, weil er ungezwungen ist und seinen freien Willen hat, und beschließt solches in seinem Herzen, seine Jungfrau also bleiben zu lassen, der tut wohl.

37. Empero el que está firme en su corazón, y no tiene necesidad, mas tiene poder sobre su voluntad, y determinó en su corazón esto, de guardar su vírgen, hace bien.

37 Но кто непоколебимо тверд в сердце своем и, не будучи стесняем нуждою, но будучи властен в своей воле, решился в сердце своем соблюдать свою деву, тот хорошо поступает.

38 Siis, joka naittaa tyttärensä, tekee hyvin, ja joka ei naita, tekee paremmin.

38 Joka siis naittaa [neitsyensä], tekee hyvin, ja joka ei naita, tekee paremmin.

38. Sentähden joka naittaa, se tekee hyvin; mutta joka ei naita, hän tekee paremmin.

38. Joca taas naitta hän teke hywin mutta joca ei naita hän teke paremmin.

38. Joca nyt sen naittapi/ se hyuesti tekepi/ Mutta ioca ei hende naitta/ se paramin teke. (Joka nyt sen naittaapi/ se hywästi tekeepi/ Mutta joka ei häntä naita/ se paremmin tekee.)

38. ὥστε καὶ ὁ ἐκγαμίζων καλῶς ποιεῖ, ὁ δὲ μὴ ἐκγαμίζων κρεῖσσον ποιεῖ.

38. ωστε και ο εκγαμιζων καλως ποιει ο δε μη εκγαμιζων κρεισσον ποιει 38. oste kai o ekgamizon kalos poiei o de me ekgamizon kreisson poiei

38 So-then both he who betroths does well, and he who does not betroth is doing better.

38. So then he that giveth her in marriage doeth well; but he that giveth her not in marriage doeth better.

38. Demnach, welcher verheiratet, der tut wohl; welcher aber nicht verheiratet, der tut besser.

38. Así que el que da su vírgen en casamiento, hace bien; mas el que no la da, hace mejor.

38 Посему выдающий замуж свою девицу поступает хорошо; а не выдающий поступает лучше.

39 Vaimo on sidottu, niin kauan kuin hänen miehensä elää, mutta jos mies kuolee, on hän vapaa menemään naimisiin, kenen kanssa tahtoo, kunhan se vain tapahtuu Herrassa.

39 *Laki sitoo vaimon* niin kauan aikaa kuin hänen miehensä elää, mutta kun hänen miehensä on kuollut, hän on vapaa menemään naimisiin kenen kanssa tahtoo — ainoastaan Herrassa.

39. Vaimo on sidottu lakiin, niinkauvan kuin hänen miehensä elää; vaan kuin hänen miehensä kuollut on, niin hän on vapaa toiselle huolemaan, kelle hän tahtoo; ainoasti että se Herrassa tapahtuu.

39. Waimo on sidottu Lakijn nijncauwan cuin hänen miehens elä: waan cosca hänen miehens cuollut on nijn hän on wapa toiselle huoleman kelle hän tahto cuitengin että se HERrasa tapahtu.

39. Emende ombi kijnisidhottu Lakihin/ nincauuan quin henen Miehens elepi. Waan coska henen Miehens poisnuckunut ombi/ nin hen on wapah toiselle hooleman/ kelle hen tachto/ quitengin ette se Herrasa tapachtupi. (Emäntä ompi kiinni sidottu lakiin/ niinkauan kuin hänen miehensä elää. Waan koska hänen miehensä pois nukkunut ompi/ niin hän on wapaa toiselle huolemaan/ kelle hän tahtoo/ kuitenkin että se Herrassa tapahtuupi.)

39. Γυνὴ δέδεται νόμῳ ἐφ’ ὅσον ζῇ ὁ ἀνὴρ αὐτῆς· ἐὰν δὲ κοιμηθῇ ὁ ἀνήρ αὐτῆς, ἐλευθέρα ἐστὶν ᾧ θέλει γαμηθῆναι, μόνον ἐν Κυρίῳ.

39. γυνη δεδεται νομω εφ οσον χρονον ζη ο ανηρ αυτης εαν δε κοιμηθη ο ανηρ αυτης ελευθερα εστιν ω θελει γαμηθηναι μονον εν κυριω 39. gυne dedetai nomo ef oson chronon ze o aner aυtes ean de koimethe o aner aυtes eleυthera estin o thelei gamethenai monon en kυrio

39 A wife has been bound by law inasmuch time as the husband is living, but if the husband falls-asleep {i.e. dead} , she is free to be married to whom she wills(, but) only in the Lord.

39. The wife is bound by the law as long as her husband liveth; but if her husband be dead, she is at liberty to be married to whom she will; only in the Lord.

39. Ein Weib ist gebunden durch das Gesetz, solange ihr Mann lebt; so aber ihr Mann entschläft, ist sie frei, zu heiraten, wen sie will, nur, daß es im HERRN geschehe.

39. La mujer casada está atada por la ley, mientras vive su marido; mas si su marido muriere, libre es para ser casada con quien quisiere; solamente en el Señor.

39 Жена связана законом, доколе жив муж ее; если же муж ее умрет, свободна выйти, за кого хочет, только в Господе.

40 Mutta hän on onnellisempi, jos pysyy entisellään; se on minun mielipiteeni, ja minä luulen, että minullakin on Jumalan Henki.

40 Mutta mielestäni hän on onnellisempi jos pysyy näin. Ja luulen että minullakin on Jumalan Henki.

40. Vaan hän on autuaampi, minun luullakseni, jos hän sillänsä pysyy; sillä minä luulen, että minullakin on Jumalan Henki.

40. Waan hän olis autuambi minun luullaxeni jos hän silläns pysyis: sillä minä luulen että minullakin on Jumalan Hengi.

40. Waan autuambi hen on/ ios hen sillense on/ minun Lwlon ielken. Sille mine lwlen ette minulaki ombi Jumalan Hengi. (Waan autuaampi hän on/ jos hän sillensä on/ minun luulon jälkeen. Sillä minä luulen että minullakin ompi Jumalan Henki.)

40. μακαριωτέρα δέ ἐστιν ἐὰν οὕτω μείνῃ, κατὰ τὴν ἐμὴν γνώμην· δοκῶ δὲ κἀγὼ Πνεῦμα Θεοῦ ἔχειν.

40. μακαριωτερα δε εστιν εαν ουτως μεινη κατα την εμην γνωμην δοκω δε καγω πνευμα θεου εχειν 40. makariotera de estin ean oυtos meine kata ten emen gnomen doko de kago pneυma theoυ echein

40 But she is fortunate if she remains so, according to my viewpoint, and I think that I also have (the) Spirit of God.

40. But she is happier if she so abide, after my judgment: and I think also that I have the Spirit of God.

40. Seliger ist sie aber, wo sie also bleibt, nach meiner Meinung. Ich halte aber dafür, ich habe auch den Geist Gottes.

40. Empero más feliz es, según mi parecer, si se queda así; y pienso que también yo tengo el Espíritu de Dios.

40 Но она блаженнее, если останется так, по моему совету; а думаю, и я имею Духа Божия.