14 luku

Apostoli kehoittaa korinttolaisia tavoittelemaan hengellisiä lahjoja, varsinkin profetoimisen lahjaa, koska se seurakuntaa rakentaa, jota kielillä puhuminen ei tee 1 – 25, antaa ohjeita seurakunnankokouksia varten 26 – 33, joissa vaimojen ei sovi esiintyä opettajina 33 – 39 Kaiken tulee tapahtua säädyllisesti 40.

1 Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa.

1 Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää innokkaasti saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin *profetoimisen lahjaa*.

1. Noudattakaat rakkautta, olkaat ahkerat hengellisten lahjain perään; mutta enemmin propheteeraamaan.

1. NOudattacat rackautta olcat ahkerat hengellisten lahjain jälken mutta enimmän Propheteraman.

1. NOutaka Rackautta/ olcatta Achkerat Hengelistein Lahiain ielkijn/ Mutta enemin ette te Propheteraisitta. (Noutakaa rakkautta/ olkaatte ahkerat hengellisten lahjain jälkeen/ Mutta enemmin että te propheteeraisitte.)

1. Διώκετε τὴν ἀγάπην· ζηλοῦτε δὲ τὰ πνευματικά, μᾶλλον δὲ ἵνα προφητεύητε.

1. διωκετε την αγαπην ζηλουτε δε τα πνευματικα μαλλον δε ινα προφητευητε 1. diokete ten agapen zeloυte de ta pneυmatika mallon de ina profeteυete

1 Pursue° love*; but (yet) be° zealous for spiritual (gifts), but rather in order that you° may prophesy.

1. Follow after charity, and desire spiritual gifts, but rather that ye may prophesy.

1. Strebet nach der Liebe! Fleißiget euch der geistlichen Gaben, am meisten aber, daß ihr weissagen möget!

1. SEGUÍD la caridad: codiciád los dones espirituales; mas sobre todo que profeticeis.

1 Достигайте любви; ревнуйте о дарах духовных, особенно же о том,чтобы пророчествовать.

2 Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.

2 Sillä kielillä* puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle. Kukaan ei näet häntä ymmärrä, vaan hän puhuu salaisuuksia hengessä.

2. Sillä joka kielillä puhuu, ei hän ihmisille puhu, vaan Jumalalle; sillä ei kenkään kuule, vaan hän puhuu salaisuudet hengessä.

2. Sillä joca kielellä puhu ei hän ihmisille puhu waan Jumalalle.

2. Sille ioca * Kielelle puhu/ ei hen Inhimisille puhu/ waan Jumalalle/ (Sillä joka kielellä puhuu/ ei hän ihmisille puhu/ waan Jumalalle/)

2. ὁ γὰρ λαλῶν γλώσσῃ οὐκ ἀνθρώποις λαλεῖ, ἀλλὰ τῷ Θεῷ· οὐδεὶς γὰρ ἀκούει, πνεύματι δὲ λαλεῖ μυστήρια·

2. ο γαρ λαλων γλωσση ουκ ανθρωποις λαλει αλλα τω θεω ουδεις γαρ ακουει πνευματι δε λαλει μυστηρια 2. o gar lalon glosse oυk anthropois lalei alla to theo oυdeis gar akoυei pneυmati de lalei mυsteria

2 For* he who speaks in a (foreign) language does not speak to men, but to God; for* no one hears (with understanding), but he speaks mysteries in (the) spirit.

2. For he that speaketh in an unknown tongue speaketh not unto men, but unto God: for no man understandeth him; howbeit in the spirit he speaketh mysteries.

2. Denn der mit Zungen redet, der redet nicht den Menschen, sondern Gott; denn ihm hört niemand zu, im Geist aber redet er die Geheimnisse.

2. Porque el que habla en lenguas desconocidas, no habla a los hombres, sino a Dios; porque nadie le entiende, aunque en espíritu hable misterios.

2 Ибо кто говорит на незнакомом языке, тот говорит не людям, а Богу; потому что никто не понимает его , он тайны говорит духом;

3 Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi.

3 Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi.

3. Mutta joka propheteeraa, se puhuu ihmisille parannukseksi ja neuvoksi ja lohdutukseksi.

3. Jota ei kengän cuuldele waan hän puhu salaisudet Hengesä: mutta joca prophetera se puhu ihmisille parannuxexi ja neuwoxi ja lohdutuxexi.

3. Sille etteikengen site cwldele/ waan hen puhu Hengesse ne Salaisudhet/ Mutta ioca Prophetera se puhupi Inhimisille paranoxexi ia manauxexi/ ia Lohutoxexi. (Sillä ettei kenkään sitä kuuntele/ waan hän puhuu Hengessä ne salaisuudet/ Mutta joka propheteeraa se puhuupi ihmisille parannukseksi ja manaukseksi/ ja lohdutukseksi.)

3. ὁ δὲ προφητεύων ἀνθρώποις λαλεῖ οἰκοδομὴν καὶ παράκλησιν καὶ παραμυθίαν.

3. ο δε προφητευων ανθρωποις λαλει οικοδομην και παρακλησιν και παραμυθιαν 3. o de profeteυon anthropois lalei oikodomen kai paraklesin kai paramυthian

3 But he who prophesies speaks to men (for) building up and encouragement and consolation.

3. But he that prophesieth speaketh unto men to edification, and exhortation, and comfort.

3. Wer aber weissagt, der redet den Menschen zur Besserung und zur Ermahnung und zur Tröstung.

3. Mas el que profetiza, habla a los hombres para edificación, y exhortación, y consolación.

3 а кто пророчествует, тот говорит людям в назидание, увещание и утешение.

4 Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.

4 Kielillä* puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.

4. Joka kielillä puhuu, hän parantaa itsensä; mutta joka propheteeraa, hän seurakunnan parantaa.

4. Joca kielillä puhu hän paranda idzens mutta joca Prophetera hän Seuracunnan paranda.

4. Se ioca Kielelle puhupi/ hen itzens para'da/ Mutta se ioca Prophetera/ hen Seurakunnan paranda. (Se joka kielellä puhuupi/ hän itsensä parantaa/ Mutta se joka propheteeraa/ hän seurakunnan parantaa.)

4. ὁ λαλῶν γλώσσῃ ἑαυτὸν οἰκοδομεῖ, ὁ δὲ προφητεύων ἐκκλησίαν οἰκοδομεῖ.

4. ο λαλων γλωσση εαυτον οικοδομει ο δε προφητευων εκκλησιαν οικοδομει 4. o lalon glosse eaυton oikodomei o de profeteυon ekklesian oikodomei

4 He who speaks in a (foreign) language builds himself up, but he who prophesies builds up the congregation*.

4. He that speaketh in an unknown tongue edifieth himself; but he that prophesieth edifieth the church.

4. Wer mit Zungen redet, der bessert sich selbst; wer aber weissagt, der bessert die Gemeinde.

4. El que habla una lengua desconocida, a sí mismo edifica; mas el que profetiza, edifica a la iglesia.

4 Кто говорит на незнакомом языке, тот назидает себя; а кто пророчествует, тот назидает церковь.

5 Soisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin soisin teidän profetoivan; sillä profetoiva on suurempi kuin kielillä puhuva, ellei tämä samalla selitä, niin että seurakunta siitä rakentuu.

5 Tahtoisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin, että profetoisitte. Sillä profetoiva on suurempi kuin kielillä puhuva, jollei tämä selitä, niin että seurakunta rakentuu.

5. Mutta minä tahtoisin, että te kaikki kielillä puhuisitte, mutta paljoa enemmin, että te propheteeraisitte; sillä se, joka propheteeraa, on suurempi kuin se, joka kielillä puhuu, paitsi sitä jos hän sen selittää, että seurakunta sais siitä parannuksen.

5. Minä tahdoisin että te caicki taidaisitta kielillä puhua mutta paljo enämmin että te propheteraisitta: sillä se joca prophetera on suurembi cuin se joca kielillä puhu ellei hän sitä selitä että Seuracunda sais sijtä parannuxen.

5. Mine tahdhoisin/ ette te caiki taidhaisitta puhua/ Mutta palio enemin/ ette te Propheteraisitta. Sille se ioca Prophetera/ ombi swrembi quin se ioca Kielille puhupi/ Ellei hen site mös wlostulkitze/ Senpäle ette Seurakunda sijte Paranoxen sais. (Minä tahdoisin/ että te kaikki taitaisitte puhua/ Mutta paljon enemmin/ että te propheteeraisitte. Sillä se joka propheteeraa/ ompi suurempi kuin se joka kielillä puhuupi/ Ellei hän sitä myös ulos tulkitse/ Sen päälle että seurakunta siitä parannuksen saisi.)

5. θέλω δὲ πάντας ὑμᾶς λαλεῖν γλώσσαις, μᾶλλον δὲ ἵνα προφητεύητε· μείζων γὰρ ὁ προφητεύων ἢ ὁ λαλῶν γλώσσαις, ἐκτὸς εἰ μὴ διερμηνεύῃ, ἵνα ἡ ἐκκλησία οἰκοδομὴν λάβῃ.

5. θελω δε παντας υμας λαλειν γλωσσαις μαλλον δε ινα προφητευητε μειζων γαρ ο προφητευων η ο λαλων γλωσσαις εκτος ει μη διερμηνευη ινα η εκκλησια οικοδομην λαβη 5. thelo de pantas υmas lalein glossais mallon de ina profeteυete meizon gar o profeteυon e o lalon glossais ektos ei me diermeneυe ina e ekklesia oikodomen laβe

5 Now I wish (for) all (of) you° to speak with (foreign) languages, but more in order that you° may prophesy, for* greater is he who prophesies than he who speaks with (foreign) languages, unless one translates, in order that the congregation* may receive building up.

5. I would that ye all spake with tongues, but rather that ye prophesied: for greater is he that prophesieth than he that speaketh with tongues, except he interpret, that the church may receive edifying.

5. Ich wollte, daß ihr alle mit Zungen reden könntet; aber viel mehr, daß ihr weissagt. Denn der da weissagt, ist größer, als der mit Zungen redet; es sei denn, daß er's auch auslege, daß die Gemeinde davon gebessert werde.

5. Así que querría que todos vosotros habláseis lenguas, más bien empero que profetizáseis; porque mayor es el que profetiza que el que habla en lenguas extrañas, si también no interpretare, para que la iglesia reciba edificación.

5 Желаю, чтобы вы все говорили языками; но лучше, чтобы вы пророчествовали; ибо пророчествующий превосходнее того, кто говорит языками, разве он притом будет иизъяснять, чтобы церковь получила назидание.

6 Jos minä nyt, veljet, tulisin luoksenne kielillä puhuen, mitä minä teitä sillä hyödyttäisin, ellen puhuisi teille ilmestyksen tai tiedon tai profetian tai opetuksen sanoja?

6 Jos minä nyt, veljet, tulisin luoksenne kielillä puhuen, kuinka teitä hyödyttäisin, jollen julistaisi teille joko ilmestystä tai tietoa tai profetiaa tai opetusta?

6. Vaan nyt, rakkaat veljeni! jos minä tulen teidän tykönne kielillä puhuen, mitä minä olisin teille hyödyllinen, ellen minä puhuisi teille eli ilmoituksen kautta, eli tiedon kautta, eli prophetian kautta, taikka opin kautta?

6. Waan rackat weljeni jos minä tulen teidän tygönne kielillä puhuin mitä minä olisin teille tarpellinen? Ellen minä puhuis teille ilmoituxen cautta eli tiedon cautta eli Prophetian cautta taicka opin cautta?

6. Waan nyt/ Rackat Welieni/ Jos mine tulen teiden tygen Kielille puhuen/ mite mine olisin teille tarpelinen? Ellei mine puhuisi teille/ taicka Ilmoituxen cautta/ eli Tiedhon cautta/ taicka Prophetian cautta/ eli Opin cautta? (Waan nyt/ Rakkaat weljet/ Jos minä tulen teidän tykön kielillä puhuen/ mitä minä olisin teille tarpeellinen? Ellei minä puhuisi teille/ taikka ilmoituksen kautta/ eli tiedon kautta/ taikka prophetian kautta/ eli opin kautta?)

6. νυνὶ δέ, ἀδελφοί, ἐὰν ἔλθω πρὸς ὑμᾶς γλώσσαις λαλῶν, τί ὑμᾶς ὠφελήσω, ἐὰν μὴ ὑμῖν λαλήσω ἢ ἐν ἀποκαλύψει ἢ ἐν γνώσει ἢ ἐν προφητείᾳ ἢ ἐν διδαχῇ;

6. νυνι δε αδελφοι εαν ελθω προς υμας γλωσσαις λαλων τι υμας ωφελησω εαν μη υμιν λαλησω η εν αποκαλυψει η εν γνωσει η εν προφητεια η εν διδαχη 6. nυni de adelfoi ean eltho pros υmas glossais lalon ti υmas ofeleso ean me υmin laleso e en apokalυpsei e en gnosei e en profeteia e en didache

6 But brethren, now if I come to you° speaking in (foreign) languages, what will I profit you°, if I do not speak to you° either in revelation or in knowledge or in prophecy or in teaching?

6. Now, brethren, if I come unto you speaking with tongues, what shall I profit you, except I shall speak to you either by revelation, or by knowledge, or by prophesying, or by doctrine?

6. Nun aber, liebe Brüder, wenn ich zu euch käme und redete mit Zungen, was wäre es euch nütze, so ich nicht mit euch redete entweder durch Offenbarung oder durch Erkenntnis oder durch Weissagung oder durch Lehre?

6. Ahora pues, hermanos, si yo viniere a vosotros hablando en lenguas extrañas, ¿qué os aprovecharé, si no os hablare, o por revelación, o por ciencia, o por profecía, o por doctrina?

6 Теперь, если я приду к вам, братия, и стану говорить на незнакомых языках, то какую принесу вам пользу, когда не изъяснюсь вам или откровением, илипознанием, или пророчеством, или учением?

7 Niinhän on elottomain soittimienkin laita, huilujen tai kitarain: kuinka tiedetään, mitä huilulla tai kitaralla soitetaan, elleivät ne soi toisistaan erottuvin sävelin?

7 Vaikka elottomat soittimet, joko huilu tai kannel* antavatkin ääntä, kuinka tunnetaan, mitä huilulla tai kanteleella soitetaan, jolleivät ne soi erottuvin sävelin?

7. Kuitenkin ne hengettömät, jotka äänen antavat, joko se on huilu eli kantele, koska ei ne anna eri ääntä itsestänsä, kuinka se tiedetään, mitä huilulla eli mitä kanteleella soitettu on?

7. Eikö se nijn ole? nijsä jotca helisewät ja ei cuitengan ole eläwät joco hän on huilu eli candele cosca ei he anna eri ändä idzestäns cuinga jocu taita sen tietä mitä huilulla eli candelella soitettu on?

7. Eikö se sis nin ole/ nijse caluissa iotca Änen andauat/ ia ei quitengan ole eleuet/ ioco hen on Huilu eli Candele/ coska eiuet he anna eritettu äände itzestens/ quinga iocu taita sen tietä/ mite Huilulla eli Candelella soitettu on? (Eikö se siis niin ole/ niissä kaluissa jotka äänen antawat/ ja ei kuitenkaan ole eläwät/ joko hän on huilu eli kantele/ koska eiwät he anna eritettyä ääntä itsestänsä/ kuinka joku taitaa sen tietää/ mitä huilulla eli kanteleella soitettu on?)

7. ὅμως τὰ ἄψυχα φωνὴν διδόντα, εἴτε αὐλὸς εἴτε κιθάρα, ἐὰν διαστολὴν τοῖς φθόγγοις μὴ διδῷ, πῶς γνωσθήσεται τὸ αὐλούμενον ἢ τὸ κιθαριζόμενον;

7. ομως τα αψυχα φωνην διδοντα ειτε αυλος ειτε κιθαρα εαν διαστολην τοις φθογγοις μη δω πως γνωσθησεται το αυλουμενον η το κιθαριζομενον 7. omos ta apsυcha fonen didonta eite aυlos eite kithara ean diastolen tois fthoggois me do pos gnosthesetai to aυloυmenon e to kitharizomenon

7 Even the lifeless things give (forth) a voice, whether flute or harp, if they do not give a distinction in the sounds, how will it be known what is piped or harped?

7. And even things without life giving sound, whether pipe or harp, except they give a distinction in the sounds, how shall it be known what is piped or harped?

7. Verhält sich's doch auch also mit den Dingen, die da lauten, und doch nicht leben; es sei eine Pfeife oder eine Harfe: wenn sie nicht unterschiedene Töne von sich geben, wie kann man erkennen, was gepfiffen oder geharft wird?

7. Y aun las cosas inanimadas que dan sonido, (sea flauta o arpa,) si no dieren distinción de sonidos, ¿cómo se sabrá lo que se tañe con la flauta o con la arpa?

7 И бездушные вещи , издающие звук, свирель или гусли, если не производят раздельных тонов, как распознать то, что играют на свирели или на гуслях?

8 Niinikään, jos pasuna antaa epäselvän äänen, kuka silloin valmistautuu taisteluun?

8 Sillä myös, jos pasuuna antaa epäselvän äänen, kuka valmistautuu taisteluun?

8. Ja jos vaskitorvi antaa ymmärtämättömän äänen itsestänsä, kuka tietää sotaan hankita?

8. Ja jos Basuna anda ymmärtämättömän änen idzestäns cuca tietä sotaan hangita?

8. Ja ios Pasuna andapi pyteren hymyn itzestens/ Cuca itzens taita Sotan hangita? (Ja jos pasuuna antaapi pyteren (ymmärtämättömän) hymyn itsestään/ Kuka itsensä taitaa sotaan hankita?)

8. καὶ γὰρ ἐὰν ἄδηλον φωνὴν σάλπιγξ δῷ, τίς παρασκευάσεται εἰς πόλεμον;

8. και γαρ εαν αδηλον φωνην σαλπιγξ δω τις παρασκευασεται εις πολεμον 8. kai gar ean adelon fonen salpigks do tis paraskeυasetai eis polemon

8 For* if the trumpet also gives an indistinct voice, who will prepare himself *for war?

8. For if the trumpet give an uncertain sound, who shall prepare himself to the battle?

8. Und so die Posaune einen undeutlichen Ton gibt, wer wird sich zum Streit rüsten?

8. Y si la trompeta diere sonido incierto, ¿quién se apercebirá a la batalla?

8 И если труба будет издавать неопределенный звук, кто станет готовиться к сражению?

9 Samoin tekin: jos ette kielellänne saa esiin selvää puhetta, kuinka voidaan sellainen puhe ymmärtää? Tehän puhutte silloin tuuleen.

9 Samoin tekin: jollette kielellänne esitä selvää puhetta, kuinka puhuttu ymmärretään? Puhutte näet tuuleen.

9. Niin myös te, jos te kielillä puhutte ja ette puhu selkiästi; kuinka se ymmärretään, mitä puhuttu on? Sillä te puhutte tuuleen.

9. Nijn myös te jos te kielillä puhutta ja ette puhu selkiäst cuinga se ymmärretän mitä puhuttu on? Sillä te puhutta tuulehen.

9. Nin mös te/ ios te puhutta Kielille/ ia ei selkieste wlospuhu/ Quinga se ymmertän/ mite puhuttu on? Sille twlehen te puhutta. (Niin myös te/ jos te puhutte kielillä/ ja ei selkeästi ulos puhu/ Kuinka se ymmärretään/ mitä puhuttu on? Sillä tuulehen te puhutte.)

9. οὕτω καὶ ὑμεῖς διὰ τῆς γλώσσης ἐὰν μὴ εὔσημον λόγον δῶτε, πῶς γνωσθήσεται τὸ λαλούμενον; ἔσεσθε γὰρ εἰς ἀέρα λαλοῦντες.

9. ουτως και υμεις δια της γλωσσης εαν μη ευσημον λογον δωτε πως γνωσθησεται το λαλουμενον εσεσθε γαρ εις αερα λαλουντες 9. oυtos kai υmeis dia tes glosses ean me eυsemon logon dote pos gnosthesetai to laloυmenon esesthe gar eis aera laloυntes

9 So you° also, if you° do not give distinct speech through the (foreign) language, how will it be known what is spoken? For* you° will be speaking to air.

9. So likewise ye, except ye utter by the tongue words easy to be understood, how shall it be known what is spoken? for ye shall speak into the air.

9. Also auch ihr, wenn ihr mit Zungen redet, so ihr nicht eine deutliche Rede gebet, wie kann man wissen, was geredet ist? Denn ihr werdet in den Wind reden.

9. Así también vosotros, si por la lengua no diéreis palabras bien inteligibles, ¿cómo se entenderá lo que se dice? porque hablaréis al aire.

9 Так если и вы языком произносите невразумительныеслова, то как узнают, что вы говорите? Вы будете говорить на ветер.

10 Maailmassa on, kuka tietää, kuinka monta eri kieltä, mutta ei ainoatakaan, jonka äänet eivät ole ymmärrettävissä.

10 Maailmassa on, jos niikseen tulee, niin paljon kieliä*, eikä mikään (niistä) ole äänetön.

10. Moninaiset tosin ovat äänet maailmassa, ja ei yhtään niistä ole äänetöintä;

10. Moninaiset tosin owat änet mailmas ja ei yhtän nijstä cuitengan ole änetöindä.

10. Moninaiset tosin ouat änen caunat Mailmassa/ ia ei ychten nijste quitengan ole merckitzematoinda. (Moninaiset tosin owat äänen kaunat maailmassa/ ja ei yhtään niistä kuitenkaan ole merkitsemätöintä.)

10. τοσαῦτα εἰ τύχοι γένη φωνῶν ἐστιν ἐν κόσμῳ, καὶ οὐδὲν αὐτῶν ἄφωνον·

10. τοσαυτα ει τυχοι γενη φωνων εστιν εν κοσμω και ουδεν {VAR1: αυτων } αφωνον 10. tosaυta ei tυchoi gene fonon estin en kosmo kai oυden {VAR1: aυton } afonon

10 If the varieties of (foreign) voices in the world are so-many, (as) it may be, and (yet) none are unintelligible.

10. There are, it may be, so many kinds of voices in the world, and none of them is without signification.

10. Es ist mancherlei Art der Stimmen in der Welt, und derselben ist keine undeutlich.

10. Tantos géneros de voces, (por ejemplo,) hay en el mundo; y ninguna de ellas es sin significado;

10 Сколько, например, различных слов в мире, и ни одного из них нет без значения.

11 Mutta jos en tiedä sanojen merkitystä, olen minä puhujalle muukalainen, ja puhuja on minulle muukalainen.

11 Jos nyt en tunne kielen* merkitystä, olen puhujalle muukalainen ja puhuja on minulle muukalainen.

11. Sentähden, ellen minä tiedä äänen tointa, niin minä olen puhujalle outo, ja se, joka puhuu, on myös minulle outo.

11. Sentähden ellen minä tiedä änen toinda nijn minä olen puhujalle outo ja se joca puhu on myös minulle outo.

11. Senteden/ ellei mine nyt tiedhe änen toinda/ nin mine olen puhuialle Outo/ ia se ioca puhupi/ ombi minu'lle outo. (Sentähden/ ellei minä nyt tiedä äänen tointa/ niin minä olen puhujalle outo/ ja se joka puhuupi/ ompi minulle outo.)

11. ἐὰν οὖν μὴ εἰδῶ τὴν δύναμιν τῆς φωνῆς, ἔσομαι τῷ λαλοῦντι βάρβαρος καὶ ὁ λαλῶν ἐν ἐμοὶ βάρβαρος.

11. εαν ουν μη ειδω την δυναμιν της φωνης εσομαι τω λαλουντι βαρβαρος και ο λαλων εν εμοι βαρβαρος 11. ean oυn me eido ten dυnamin tes fones esomai to laloυnti βarβaros kai o lalon en emoi βarβaros

11 Therefore if I do not know the power of the voice, I will be a barbarian to the one who speaks (with it,) and he who speaks will be a barbarian to me.

11. Therefore if I know not the meaning of the voice, I shall be unto him that speaketh a barbarian, and he that speaketh shall be a barbarian unto me.

11. So ich nun nicht weiß der Stimme Bedeutung, werde ich unverständlich sein dem, der da redet, und der da redet, wird mir unverständlich sein.

11. Mas si yo ignorare el valor de la voz, seré bárbaro para aquel que habla; y el que habla, será bárbaro para mí.

11 Но если я не разумею значения слов, то я для говорящего чужестранец, и говорящий для меня чужестранец.

12 Samoin tekin, koska tavoittelette henkilahjoja, niin pyrkikää seurakunnan rakennukseksi saamaan niitä runsaasti.

12 Samoin tekin, koska innokkaasti tavoittelette henkilahjoja, niin pyrkikää seurakunnan rakennukseksi omistamaan niitä runsaasti.

12. Niin tekin, koska te ahkerasti hengellisiä lahjoja etsitte, niin ahkeroitkaaat seurakunnan parannukseksi, että teillä kyllä olis.

12. Nijn tekin että te ahkerast hengellisiä lahjoja edzitte sijtte ahkeroitcat että te Seuracunan parannaisitta että teillä kyllä olis.

12. Samalmoto mös te/ senwoxi ette te etzitte ninen Hengelistein Lahijain ielken sitte laskecat teiden achkerudhen sijhen/ ette te Seurakunnan paranaisitta/ nin ette teille caikissa kylle olis. (Samalla muotoa myös te/ senwuoksi että te etsitte niiden hengellisten lahjain jälkeen sitten laskekaat teidän ahkeruuden siihen/ että te seurakunnan parantaisitte/ niin että teillä kaikissä kyllä olisi.)

12. οὕτω καὶ ὑμεῖς, ἐπεὶ ζηλωταί ἐστε πνευμάτων, πρὸς τὴν οἰκοδομὴν τῆς ἐκκλησίας ζητεῖτε ἵνα περισσεύητε.

12. ουτως και υμεις επει ζηλωται εστε πνευματων προς την οικοδομην της εκκλησιας ζητειτε ινα περισσευητε 12. oυtos kai υmeis epei zelotai este pneυmaton pros ten oikodomen tes ekklesias zeteite ina perisseυete

12 So you° also, since you° are zealous ones of (the) spirits, seek° in order that you° may abound to the building up of the congregation*.

12. Even so ye, forasmuch as ye are zealous of spiritual gifts, seek that ye may excel to the edifying of the church.

12. Also auch ihr, sintemal ihr euch fleißigt der geistlichen Gaben, trachtet darnach, daß ihr alles reichlich habet, auf daß ihr die Gemeinde bessert.

12. Así también vosotros: puesto que sois codiciosos de dones espirituales, procurád de sobresalir en ellos para la edificación de la iglesia.

12 Так и вы, ревнуя о дарах духовных, старайтесь обогатиться ими к назиданию церкви.

13 Sentähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää.

13 Sen vuoksi rukoilkoon se, joka puhuu kielillä,* että hän voisi selittää.

13. Sentähden, joka kielillä puhuu, se rukoilkaan, että hän sen taitais myös selittää.

13. Sentähden joca kielillä puhu se rucoilcan että hän sen taidais myös selittä.

13. Senteden/ ioca Kielille puhu/ se rucolcan/ ette hen mös sen taidhais wlostulkita. (Sentähden/ joka kielillä puhuu/ se rukoilkaan/ että hän myös sen taitaisi ulostulkita.)

13. Διόπερ ὁ λαλῶν γλώσσῃ προσευχέσθω ἵνα διερμηνεύῃ.

13. διοπερ ο λαλων γλωσση προσευχεσθω ινα διερμηνευη 13. dioper o lalon glosse proseυchestho ina diermeneυe

13 Hence let he who speaks in a (foreign) language pray in order that one may translate.

13. Wherefore let him that speaketh in an unknown tongue pray that he may interpret.

13. Darum, welcher mit Zungen redet, der bete also, daß er's auch auslege.

13. Por lo cual el que habla en lengua extraña, ore que interprete.

13 А потому, говорящий на незнакомом языке, молись о даре истолкования.

14 Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen, niin minun henkeni kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön.

14 Sillä jos rukoilen kielillä*, niin henkeni rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön.

14. Sillä jos minä kielillä rukoilen, niin minun henkeni rukoilee, mutta minun mieleni on hedelmätöin.

14. Cosca minä kielellä rucoilen nijn minun hengen rucoile mutta minun mielen ei saata kellengän hedelmätä.

14. Coska mine nyt rucolen Kielelle/ nin minu' Hengen rucole/ Mutta minun Mielen ei kellengen hedhelmet saata. (Koska minä nyt rukoilen kielellä/ niin minun henkeni rukoilee/ Mutta minun mieleni ei kellenkään hedelmät saata.)

14. ἐὰν γὰρ προσεύχωμαι γλώσσῃ, τὸ πνεῦμά μου προσεύχεται, ὁ δὲ νοῦς μου ἄκαρπός ἐστι.

14. εαν γαρ προσευχωμαι γλωσση το πνευμα μου προσευχεται ο δε νους μου ακαρπος εστιν 14. ean gar proseυchomai glosse to pneυma moυ proseυchetai o de noυs moυ akarpos estin

14 For* if I pray in a (foreign) language, my spirit prays, but my mind is unfruitful.

14. For if I pray in an unknown tongue, my spirit prayeth, but my understanding is unfruitful.

14. Denn so ich mit Zungen bete, so betet mein Geist; aber mein Sinn bringt niemand Frucht.

14. Porque si yo orare en lengua desconocida, mi espíritu ora; mas mi entendimiento es sin fruto.

14 Ибо когда я молюсь на незнакомом языке, то хотя дух мой и молится, но ум мой остается без плода.

15 Kuinka siis on? Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on rukoiltava myöskin ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta hengelläni, mutta minun on veisattava myöskin ymmärrykselläni.

15 Miten siis on? Minun tulee rukoilla hengellä, mutta minun tulee rukoilla myös ymmärryksellä. Minun tulee laulaa ylistystä hengellä, mutta minun tulee laulaa ylistystä myös ymmärryksellä.

15. Kuinkas se siis on? Minä rukoilen hengessä, ja rukoilen myös mielessäni: minä veisaan hengessä, ja veisaan myös mielessäni.

15. Cuingasta sen sijs pitä oleman? Nimittäin näin: minä rucoilen hengesä ja rucoilen myös mielesäni. Minä weisan hengesä ja weisan myös mielesäni.

15. Quingasta sen sis pite oleman? Nimiten nein/ Mine rucolen Hengesse/ ia rucolen mös Mielesseni. Mine Psalmit weisan Hengesse/ ia Psalmit weisan mös * Mielesseni. (Kuinkaste siis sen pitää oleman? Nimittäin näin/ Minä rukoilen Hengessä/ ja rukoilen myös mielessäni. Minä psalmit weisaan Hengessä/ ja psalmit weisaan myös mielessäni.)

15. τί οὖν ἐστι; προσεύξομαι τῷ πνεύματι, προσεύξομαι δὲ καὶ τῷ νοΐ· ψαλῶ τῷ πνεύματι, ψαλῶ δὲ καὶ τῷ νοΐ.

15. τι ουν εστιν προσευξομαι τω πνευματι προσευξομαι δε και τω νοι ψαλω τω πνευματι ψαλω δε και τω νοι 15. ti oυn estin proseυksomai to pneυmati proseυksomai de kai to noi psalo to pneυmati psalo de kai to noi

15 Therefore what is it? I will pray with the spirit and I will also pray with the mind. I will sing-praise with the spirit and I will also sing-praise with the mind.

15. What is it then? I will pray with the spirit, and I will pray with the understanding also: I will sing with the spirit, and I will sing with the understanding also.

15. Wie soll das aber dann sein? Ich will beten mit dem Geist und will beten auch im Sinn; ich will Psalmen singen im Geist und will auch Psalmen singen mit dem Sinn.

15. ¿Qué hay pues? Oraré con el espíritu, y oraré también con el entendimiento: cantaré con el espíritu, y cantaré también con el entendimiento.

15 Что же делать? Стану молиться духом, стану молиться и умом; буду петь духом, буду петь и умом.

16 Sillä jos ylistät Jumalaa hengessä, kuinka oppimattoman paikalla istuva saattaa sanoa "amen" sinun kiitokseesi? Eihän hän ymmärrä, mitä sanot.

16 Sillä jos sinä ylistät hengessä, kuinka oppimattoman asemassa oleva sanoo "aamen” kiitokseesi, koska hän ei ymmärrä mitä sanot?

16. Mutta koska sinä hengessä siunaat, kuinkas se, joka oppimattoman siassa on, pitää sinun kiitoksees amen sanoman? sillä ei hän ymmärrä, mitäs sanot.

16. Mutta cosca sinä hengesä siunat cuingasta se joca oppemattoman sias on pitä sinun kijtoxehes Amen wastaman: sillä ei hän ymmärrä mitäs sanot?

16. Mutta coskas Hyuestisiugnat Hengesse/ Quingasta se ioca Oppemattoman sijasa seisopi/ pite wastaman Amen sinun Kijtoxes päle/ Sille ettei hen ymmerdhä mite sine sanot? (Mutta koskas hywästi siunaat Hengessä/ Kuinkaste se joka oppimattoman sijassa seisoopi/ pitää wastaaman Amen sinun kiitoksesi päälle/ Sillä ettei hän ymmärrä mitä sinä sanot?)

16. ἐπεὶ ἐὰν εὐλογήσῃς τῷ πνεύματι, ὁ ἀναπληρῶν τὸν τόπον τοῦ ἰδιώτου πῶς ἐρεῖ τὸ ἀμήν ἐπὶ τῇ σῇ εὐχαριστίᾳ; ἐπειδὴ τί λέγεις οὐκ οἶδε·

16. επει εαν ευλογησης τω πνευματι ο αναπληρων τον τοπον του ιδιωτου πως ερει το αμην επι τη ση ευχαριστια επειδη τι λεγεις ουκ οιδεν 16. epei ean eυlogeses to pneυmati o anapleron ton topon toυ idiotoυ pos erei to amen epi te se eυcharistia epeide ti legeis oυk oiden

16 Otherwise if you give-thanks with the spirit, how will he who fills the place of the unskilled say the amen upon your thanksgiving, since he does not know what you are saying?

16. Else when thou shalt bless with the spirit, how shall he that occupieth the room of the unlearned say Amen at thy giving of thanks, seeing he understandeth not what thou sayest?

16. Wenn du aber segnest im Geist, wie soll der, so an des Laien Statt steht, Amen sagen auf deine Danksagung, sintemal er nicht weiß, was du sagst?

16. Porque si tú bendijeres solamente con el espíritu, el que ocupa el lugar del pueblo sencillo, ¿cómo dirá, Amén, sobre tu acción de gracias? porque no sabe lo que dices.

16 Ибо если ты будешь благословлять духом, то стоящий на месте простолюдина как скажет: „аминь" при твоем благодарении? Ибо он не понимает, что ты говоришь.

17 Sinä kyllä kiität hyvin, mutta toinen ei siitä rakennu.

17 Sinä kyllä hyvin kiität, mutta toinen ei rakennu.

17. Sinä tosin hyvästi kiität, vaan ei se toinen siitä parane.

17. Sinä tosin hywästi kijtit waan ei se toinen sijtä parattu ole.

17. Sine tosin hyuesti kijtit/ waan ei se toinen sijte parattu ole. (Sinä tosin hywästi kiitit/ waan ei se toinen siitä parattu ole.)

17. σὺ μὲν γὰρ καλῶς εὐχαριστεῖς, ἀλλ’ ὁ ἕτερος οὐκ οἰκοδομεῖται.

17. συ μεν γαρ καλως ευχαριστεις αλλ ο ετερος ουκ οικοδομειται 17. sυ men gar kalos eυcharisteis all o eteros oυk oikodomeitai

17 For* you indeed give-thanks well, but the other is not built up.

17. For thou verily givest thanks well, but the other is not edified.

17. Du danksagest wohl fein, aber der andere wird nicht davon gebessert.

17. Porque tú a la verdad das bien gracias; mas el otro no es edificado.

17 Ты хорошо благодаришь, но другой не назидается.

18 Minä kiitän Jumalaa, että puhun kielillä enemmän kuin teistä kukaan;

18 Kiitän *Jumalaani puhuen kielillä* enemmän kuin te kaikki.

18. Minä kiitän minun Jumalaani, että minä taidan usiammalla kielellä puhua kuin te kaikki.

18. Minä kijtän minun Jumalatani että minä taidan usiammalla kielellä puhua cuin teistä yxikän.

18. Mine kijten minu' Jumalani/ ette mine puhun Usiamalla Kielelle quin te caiki. (Minä kiitän minun Jumalaani/ että minä puhun useammalla kielellä kuin te kaikki.)

18. εὐχαριστῶ τῷ Θεῷ μου, πάντων ὑμῶν μᾶλλον γλώσσαις λαλῶν·

18. ευχαριστω τω θεω μου παντων υμων μαλλον γλωσσαις λαλων 18. eυcharisto to theo moυ panton υmon mallon glossais lalon

18 I give-thanks to my God, I speak with (foreign) languages more than all of you°.

18. I thank my God, I speak with tongues more than ye all:

18. Ich danke meinem Gott, daß ich mehr mit Zungen rede denn ihr alle.

18. Doy gracias a mi Dios que hablo en lenguas extrañas más que todos vosotros.

18 Благодарю Бога моего: я более всех вас говорю языками;

19 mutta seurakunnassa tahdon mieluummin puhua viisi sanaa ymmärrykselläni, opettaakseni muitakin, kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä.

19 Mutta seurakunnassa haluan mieluummin puhua viisi sanaa ymmärrykselläni opettaakseni muitakin, kuin kymmenen tuhatta sanaa kielillä*.

19. Mutta seurakunnassa tahdon minä paremmin viisi sanaa puhua minun mielestäni, muita neuvoakseni, ennen kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä.

19. Mutta minä tahdon Seuracunnas parammin wijsi sana puhua minun mielestäni muita neuwoxeni ennen cuin kymmenen tuhatta sana kielillä.

19. Mutta mine tadhon Seuraku'nasa paramin wijsi sana puhua minu' * Mieleni cansa/ Senpäle ette mine mös muita neuuoisin/ ennenquin Kymenen Tuhatta sana Kielelle. (Mutta minä tahdon seurakunnassa paremmin wiisi sanaa puhua minun mieleni kanssa/ Senpäälle että minä myös muita neuwoisin/ ennenkuin kymmenen tuhatta sanaa kielellä.)

19. ἀλλ’ ἐν ἐκκλησίᾳ θέλω πέντε λόγους διὰ τοῦ νοός μου λαλῆσαι, ἵνα καὶ ἄλλους κατηχήσω, ἢ μυρίους λόγους ἐν γλώσσῃ.

19. αλλ εν εκκλησια θελω πεντε λογους δια του νοος μου λαλησαι ινα και αλλους κατηχησω η μυριους λογους εν γλωσση 19. all en ekklesia thelo pente logoυs dia toυ noos moυ lalesai ina kai alloυs katecheso e mυrioυs logoυs en glosse

19 But in the congregation*, I wish to speak five words through my mind in order that I might also instruct others, than ten-thousand words in a (foreign) language.

19. Yet in the church I had rather speak five words with my understanding, that by my voice I might teach others also, than ten thousand words in an unknown tongue.

19. Aber ich will in der Gemeinde lieber fünf Worte reden mit meinem Sinn, auf daß ich auch andere unterweise, denn zehntausend Worte mit Zungen.

19. Empero en la iglesia quiero más bien hablar cinco palabras con mi entendimiento, para que enseñe también a los otros, que diez mil palabras en una lengua desconocida.

19 но в церкви хочу лучше пять слов сказать умом моим, чтобы и других наставить, нежели тьму слов на незнакомом языке.

20 Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne, vaan pahuudessa olkaa lapsia; mutta ymmärrykseltä olkaa täysi-ikäisiä.

20 Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltä, vaan pahassa olkaa lapsia; mutta ymmärrykseltä olkaa täysi-ikäisiä.

20. Rakkaat veljet, älkäät olko lapset taidossa; vaan olkaat lapset pahuudessa, mutta olkaat taidossa täydelliset.

20. RAckat weljet älkät olco lapset taidosa waan olcat lapset pahudesa mutta olcat taidosa täydelliset.

20. Rackat Weliet/ Elkette Lapset olko taidhoisa/ waan pahudhesa Lapset olcata. Mutta taidhossa olcata teudheliset. (Rakkaat weljet/ Älkäättä lapset olko taidossa/ waan pahuudessa lapset olkaatte. Mutta taidoissa olkaatte täydelliset.)

20. Ἀδελφοί, μὴ παιδία γίνεσθε ταῖς φρεσίν, ἀλλὰ τῇ κακίᾳ νηπιάζετε, ταῖς δὲ φρεσὶ τέλειοι γίνεσθε.

20. αδελφοι μη παιδια γινεσθε ταις φρεσιν αλλα τη κακια νηπιαζετε ταις δε φρεσιν τελειοι γινεσθε 20. adelfoi me paidia ginesthe tais fresin alla te kakia nepiazete tais de fresin teleioi ginesthe

20 Brethren, do° not become children in (your) mindsets, (but be° infants in malice), but become° mature in (your) mindsets.

20. Brethren, be not children in understanding: howbeit in malice be ye children, but in understanding be men.

20. Liebe Brüder, werdet nicht Kinder an dem Verständnis; sondern an der Bosheit seid Kinder, an dem Verständnis aber seid vollkommen.

20. Hermanos, no seais niños en el sentido; mas sed niños en la malicia, empero en el sentido sed hombres.

20 Братия! не будьте дети умом: на злое будьте младенцы, а по уму будьте совершеннолетни.

21 Laissa on kirjoitettuna: "Vieraskielisten kautta ja muukalaisten huulilla minä olen puhuva tälle kansalle, eivätkä he sittenkään minua kuule, sanoo Herra".

21 Laissa on kirjoitettuna: "Vierailla kielillä ja vierailla* huulilla olen puhuva tälle kansalle, eivätkä he edes siten minua kuuntele, sanoo Herra."

21. Laissa on kirjoitettu: minä tahdon puhua tälle kansalle toisilla kielillä ja toisilla huulilla, ja ei he sittekään minua kuule, sanoo Herra.

21. Laisa on kirjoitettu: Minä tahdon puhua tälle Canssalle toisilla kielillä ja toisilla huulilla ja ei he sijttekän minua cuule sano HERra.

21. Laissa on kirioitettu/ Mine tadhon puhua toisilla Kielillä ia toisilla Hwlilla temen Canssan tyge/ ia eiuet he sijtteken wiele nin minua cwle/ ma HERRA sano. (Laissa on kirjoitettu/ Minä tahdon puhua toisilla kielillä ja toisillä huulilla tämän kansan tykö/ ja eiwät he siitäkään wielä minua kuule/ ma (mitä) HERRA sanoo.)

21. ἐν τῷ νόμῳ γέγραπται ὅτι ἐν ἑτερογλώσσοις καὶ ἐν χείλεσιν ἑτέροις λαλήσω τῷ λαῷ τούτῳ, καὶ οὐδ’ οὕτως εἰσακούσονταί μου λέγει Κύριος.

21. εν τω νομω γεγραπται οτι εν ετερογλωσσοις και εν χειλεσιν ετεροις λαλησω τω λαω τουτω και ουδ ουτως εισακουσονται μου λεγει κυριος 21. en to nomo gegraptai oti en eteroglossois kai en cheilesin eterois laleso to lao toυto kai oυd oυtos eisakoυsontai moυ legei kυrios

21 It has been written in the law, ‘I will be speaking to this people in different languages and by other lips, and thus they will not even hear me, says the Lord.’ {Isa 28:11-12}

21. In the law it is written, With men of other tongues and other lips will I speak unto this people; and yet for all that will they not hear me, saith the Lord.

21. Im Gesetz steht geschrieben: Ich will mit andern Zungen und mit andern Lippen reden zu diesem Volk, und sie werden mich auch also nicht hören, spricht der HERR."

21. En la ley está escrito: Con otras lenguas, y con otros labios hablaré a este pueblo; y ni aun así me oirán, dice el Señor.

21 В законе написано: иными языками и иными устами буду говорить народу сему; но и тогда не послушают Меня, говорит Господь.

22 Kielet eivät siis ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka eivät usko; mutta profetoiminen ei ole merkiksi uskottomille, vaan uskoville.

22 Kielet eivät siis ole merkkinä uskoville vaan uskomattomille, mutta profetoiminen ei ole uskomattomille vaan uskoville.

22. Niin siis kielet ovat merkiksi, ei niille, jotka uskovat, vaan niille, jotka ei usko; mutta ei prophetiat ole uskottomain, vaan uskovaisten tähden.

22. Nijn sijs kielet owat merkixi ei nijlle jotca uscowat waan nijlle jotca ei usco. Mutta ei Prophetiat ole uscottomain waan uscollisten tähden.

22. Nin ouat nyt Kielet ydhen * Merckin edeste/ ei ninen iotca vskouat/ waan ninen iotca ei Usko. Mutta wastoinpein/ Prophetiat eiuet ole Uskottomain/ waan ninen vskolisten tedhen. (Niin owat nyt kielet yhden merkin edestä/ ei niiden jotka uskowat/ waan niiden jotka ei usko. Mutta wastoin päin/ Prophetiat eiwät ole uskottomain/ waan niiden uskollisten tähden.)

22. ὥστε αἱ γλῶσσαι εἰς σημεῖόν εἰσιν οὐ τοῖς πιστεύουσιν, ἀλλὰ τοῖς ἀπίστοις, ἡ δὲ προφητεία οὐ τοῖς ἀπίστοις, ἀλλὰ τοῖς πιστεύουσιν.

22. ωστε αι γλωσσαι εις σημειον εισιν ου τοις πιστευουσιν αλλα τοις απιστοις η δε προφητεια ου τοις απιστοις αλλα τοις πιστευουσιν 22. oste ai glossai eis semeion eisin oυ tois pisteυoυsin alla tois apistois e de profeteia oυ tois apistois alla tois pisteυoυsin

22 So-then (foreign) languages are *for a sign, not to those who believe, but to the unbelieving. But prophecy (is for a sign), not to the unbelieving, but to those who believe.

22. Wherefore tongues are for a sign, not to them that believe, but to them that believe not: but prophesying serveth not for them that believe not, but for them which believe.

22. Darum sind die Zungen zum Zeichen nicht den Gläubigen, sondern den Ungläubigen; die Weissagung aber nicht den Ungläubigen, sondern den Gläubigen.

22. Así que las lenguas por señal son, no a los que creen, sino a los incrédulos; mas la profecía sirve, no para los que no creen, sino a los creyentes.

22 Итак языки суть знамение не для верующих, а для неверующих; пророчество же не для неверующих, а для верующих.

23 Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?

23 Jos nyt koko seurakunta kokoontuu yhteen ja kaikki puhuvat kielillä ja sisälle tulee oppimattomia tai uskomattomia, eivätkö he sano, että olette järjiltänne?

23. Sentähden jos koko seurakunta yhteen paikkaan kokoontuis ja kaikki puhuisivat kielillä ja sinne tulisivat oppimattomat taikka uskottomat; eikö he teitä mielipuoleksi sanoisi?

23. Cosca coco Seuracunda yhten paickan cocondu ja caicki puhuisit kielillä ja sinne tulis jocu oppematoin taicka uscomatoin eikö hän teitä mielipuolixi sanois?

23. Coska nyt coko Seurakunda ychten paickan cocontule/ ia caiki puhuisit Kielille/ ia sinne tulis iocu oppematoin/ taicka Uskomatoin/ eikö he sanoisi Teite Mielipolexi? (Koska nyt koko seurakunta yhteen paikkaan kokoon tulee/ ja kaikki puhuisit kielillä/ ja sinne tulisi joku oppimatoin/ taikka uskomatoin/ eikö he sanoisi teitä mielipuoleksi?)

23. Ἐὰν οὖν συνέλθῃ ἡ ἐκκλησία ὅλη ἐπὶ τὸ αὐτὸ καὶ πάντες γλώσσαις λαλῶσιν, εἰσέλθωσι δὲ ἰδιῶται ἢ ἄπιστοι, οὐκ ἐροῦσιν ὅτι μαίνεσθε;

23. εαν ουν συνελθη η εκκλησια ολη επι το αυτο και παντες γλωσσαις λαλωσιν εισελθωσιν δε ιδιωται η απιστοι ουκ ερουσιν οτι μαινεσθε 23. ean oυn sυnelthe e ekklesia ole epi to aυto kai pantes glossais lalosin eiselthosin de idiotai e apistoi oυk eroυsin oti mainesthe

23 Therefore, if the whole congregation* comes together in the same (place), and (if) all speak with (foreign) languages, and (if) unskilled or unbelieving (people) should enter, will they not be saying that you° are insane?

23. If therefore the whole church be come together into one place, and all speak with tongues, and there come in those that are unlearned, or unbelievers, will they not say that ye are mad?

23. Wenn nun die ganze Gemeinde zusammenkäme an einen Ort und redeten alle mit Zungen, es kämen aber hinein Laien oder Ungläubige, würden sie nicht sagen, ihr wäret unsinnig?

23. De manera que si toda la iglesia se juntare en un mismo lugar, y todos hablaren en lenguas extrañas, y entraren gentes sencillas, o incrédulos, ¿no dirán que estáis locos?

23 Если вся церковь сойдется вместе, и все станут говорить незнакомыми языками, и войдут к вамнезнающие или неверующие, то не скажут ли, что вы беснуетесь?

24 Mutta jos kaikki profetoisivat ja joku uskosta tai opetuksesta osaton tulisi sisään, niin kaikki paljastaisivat hänet ja kaikki langettaisivat hänestä tuomion,

24 Mutta jos kaikki profetoivat ja joku uskomaton tai oppimaton tulee sisälle, niin kaikki paljastavat hänet, kaikki lausuvat hänestä tuomion.

24. Mutta jos te kaikki propheteeraisitte, ja sinne tulis joku uskomatoin taikka oppimatoin, ja hän nuhdeltaisiin kaikilta ja tuomittaisiin kaikilta,

24. Mutta jos te caicki propheteraisitta ja sinne tulis jocu uscomatoin taicka oppematoin ja hän nuhdellaisin caikilda ja duomitaisin caikilda.

24. Mutta ios te nyt caiki Propheteraisitta/ ia sinne siselletulis ioku Uskomatoin taicka Oppematoin/ ia nuhdhellaisin caikilda/ ia domitaisijn caikilda/ (Mutta jos te nyt kaikki propheteeraisitte/ ja sinne sisälle tulisi joka uskomatoin taikka oppimatoin/ ja nuhdeltaisiin kaikilta/ ja tuomittaisiin kaikilta/)

24. ἐὰν δὲ πάντες προφητεύωσιν, εἰσέλθῃ δέ τις ἄπιστος ἢ ἰδιώτης, ἐλέγχεται ὑπὸ πάντων, ἀνακρίνεται ὑπὸ πάντων,

24. εαν δε παντες προφητευωσιν εισελθη δε τις απιστος η ιδιωτης ελεγχεται υπο παντων ανακρινεται υπο παντων 24. ean de pantes profeteυosin eiselthe de tis apistos e idiotes elegchetai υpo panton anakrinetai υpo panton

24 But if all prophesy and some unbelieving or unskilled (person) should enter, he is reproved {Or: convicted} by all. He is judged by all.

24. But if all prophesy, and there come in one that believeth not, or one unlearned, he is convinced of all, he is judged of all:

24. So sie aber alle weissagen und käme dann ein Ungläubiger oder Laie hinein, der würde von ihnen allen gestraft und von allen gerichtet;

24. Mas si todos profetizaren, y entrare algún incrédulo o ignorante, de todos es convencido, de todos es juzgado:

24 Но когда все пророчествуют, и войдет кто неверующий или незнающий, то он всеми обличается, всеми судится.

25 hänen sydämensä salaisuudet tulisivat ilmi, ja niin hän kasvoilleen langeten rukoilisi Jumalaa ja julistaisi, että Jumala totisesti on teissä.

25 (Näin) hänen sydämensä salat tulevat ilmi, ja niin hän kasvoilleen heittäytyen kunnioittaa Jumalaa julistaen, että Jumala totisesti on teissä.

25. Ja niin hänen sydämensä salaudet julki tulisivat, ja hän lankeais kasvoillensa ja rukoilis Jumalaa, tunnustain että Jumala olis totisesti teissä.

25. Nijn hänen sydämens salaudet julki tulisit ja hän langeis caswoillens ja rucoilis Jumalata tunnustain että Jumala olis totisest teisä.

25. ia nin tulis henen Sydhemens Salaisudhet iulkisexi/ ia sillens hen Caswoillens langeis/ ia rucolis Jumalata/ ia tunnustais ette totisesta Jumala olis teisse. (ja niin tulisi hänen sydämensä salaisuudet julkiseksi/ ja silleens hän kaswoillensa lankeisi/ ja rukoilisi Jumalata/ ja tunnustaisi että totisesti Jumala olisi teissä.)

25. καὶ οὕτω τὰ κρυπτὰ τῆς καρδίας αὐτοῦ φανερὰ γίνεται· καὶ οὕτω πεσὼν ἐπὶ πρόσωπον προσκυνήσει τῷ Θεῷ, ἀπαγγέλλων ὅτι ὁ Θεὸς ὄντως ἐν ὑμῖν ἐστι.

25. και ουτως τα κρυπτα της καρδιας αυτου φανερα γινεται και ουτως πεσων επι προσωπον προσκυνησει τω θεω απαγγελλων οτι ο θεος οντως εν υμιν εστιν 25. kai oυtos ta krυpta tes kardias aυtoυ fanera ginetai kai oυtos peson epi prosopon proskυnesei to theo apaggellon oti o theos ontos en υmin estin

25 And thus, the secret things of his heart become apparent, and so, having fallen down upon his face, he will be worshiping God, reporting that God really is among you°.

25. And thus are the secrets of his heart made manifest; and so falling down on his face he will worship God, and report that God is in you of a truth.

25. und also würde das Verborgene seines Herzens offenbar, und er würde also fallen auf sein Angesicht, Gott anbeten und bekennen, daß Gott wahrhaftig in euch sei.

25. Y así lo oculto de su corazón se hace manifiesto; y así postrándose sobre su rostro adorará a Dios, declarando que verdaderamente Dios está en vosotros.

25 И таким образом тайны сердца его обнаруживаются, и он падет ниц, поклонится Богу и скажет: истинно с вами Бог.

26 Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi.

26 Miten siis on, veljet? Kun tulette yhteen jokaisella (teistä) on jotain; on virsi, on opetus, on *kieli, on ilmestys*, on selitys. Kaikki tapahtukoon rakennukseksi.

26. Kuinkas se on, rakkaat veljet? Koska te kokoon tulette, niin kullakin teistä on psalmi, hänellä on opetus, hänellä on kieli, hänellä on ilmoitus, hänellä on selitys: ne tapahtukoon kaikki parannukseksi.

26. CUingasta se on rackat weljet? cosca te cocon tuletta nijn cullakin teistä on Psalmi hänellä on opetus hänellä on kieli hänellä on ilmoitus hänellä on selitys: ne tapahtucon caicki parannuxexi.

26. Quingasta se sis on/ rackat Weliet? Coska te nyt cokontuletta nin itzecullakin teiste on Psalmi/ henelle on Opetus/ henelle on Kieli/ henelle on Ilmoitus/ henelle on Wlostulkitus. Ne caiki andacat tulla Paranoxexi. (Kuinkaste se siis on/ rakkaat weljet? Koska te nyt kokoon tulette niin itsekullakin teistä on psalmi/ hänellä on opetus/ hänellä on kieli/ hänellä on ilmoitus/ hänellä on ulostulkitus. Ne kaikki antakaat tulla parannukseksi.)

26. Τί οὖν ἐστιν, ἀδελφοί; ὅταν συνέρχησθε, ἕκαστος ὑμῶν ψαλμὸν ἔχει, διδαχὴν ἔχει, γλῶσσαν ἔχει, ἀποκάλυψιν ἔχει, ἑρμηνείαν ἔχει· πάντα πρὸς οἰκοδομὴν γινέσθω.

26. τι ουν εστιν αδελφοι οταν συνερχησθε εκαστος υμων ψαλμον εχει διδαχην εχει γλωσσαν εχει αποκαλυψιν εχει ερμηνειαν εχει παντα προς οικοδομην γενεσθω 26. ti oυn estin adelfoi otan sυnerchesthe ekastos υmon psalmon echei didachen echei glossan echei apokalυpsin echei ermeneian echei panta pros oikodomen genestho

26 Therefore brethren, what is it? Whenever you° come together, each of you° has a psalm, has a teaching, has a revelation, has a (foreign) language, has a translation. Let all things happen toward (your) building up.

26. How is it then, brethren? when ye come together, every one of you hath a psalm, hath a doctrine, hath a tongue, hath a revelation, hath an interpretation. Let all things be done unto edifying.

26. Wie ist es denn nun, liebe Brüder? Wenn ihr zusammenkommt, so hat ein jeglicher Psalmen, er hat eine Lehre, er hat Zungen, er hat Offenbarung, er hat Auslegung. Laßt alles geschehen zur Besserung!

26. ¿Qué hay, pues, hermanos? Cuando os juntáis, cada uno de vosotros tiene salmo, tiene doctrina, tiene lengua, tiene revelación, tiene interpretación: Háganse todas las cosas para edificación.

26 Итак что же, братия? Когда вы сходитесь, и у каждого из вас есть псалом, есть поучение, естьязык, есть откровение, есть истолкование, – все сие да будет к назиданию.

27 Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön;

27 Jos joku puhuu kielillä*, puhukoon kaksi tai enintään kolme ja vuoron mukaan, ja yksi selittäköön.

27. Jos joku kielillä puhuu, se puhukaan itse toisena, taikka ensinnäkin itse kolmantena, ja vuorottain, ja yksi sen selittäkään.

27. Jos jocu kielellä puhu se puhucan idze toisna taicka eninnäkin idze colmandena wuorottain ja yxi sen sijtte selittäkän.

27. Jos iocu Kielelle puhu/ se puhucan itze toisna/ taicka eninäki itze colmandena/ ia site woroittain/ nin yxi sen tulkitcaan. (Jos joku kielellä puhuu/ se puhukaan itse toisena/ taikka eninnäkin itse kolmantena/ ja sitä wuorottain/ niin yksi sen tulkitkaan.)

27. εἴτε γλώσσῃ τις λαλεῖ, κατὰ δύο ἢ τὸ πλεῖστον τρεῖς, καὶ ἀνὰ μέρος, καὶ εἷς διερμηνευέτω·

27. ειτε γλωσση τις λαλει κατα δυο η το πλειστον τρεις και ανα μερος και εις διερμηνευετω 27. eite glosse tis lalei kata dυo e to pleiston treis kai ana meros kai eis diermeneυeto

27 If anyone speaks in a (foreign) language, (let it be) according to two or three (at) the most and individually, and let one translate.

27. If any man speak in an unknown tongue, let it be by two, or at the most by three, and that by course; and let one interpret.

27. So jemand mit Zungen redet, so seien es ihrer zwei oder aufs meiste drei, und einer um den andern; und einer lege es aus.

27. Si hablare alguno en lengua desconocida, sea por dos, o a lo más por tres, y esto a su turno; y uno interprete.

27 Если кто говорит на незнакомом языке, говорите двое, или много трое, и то порознь, а один изъясняй.

28 mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle.

28 Mutta jos ei ole selittäjää, olkoon vaiti seurakunnassa ja puhukoon itselleen ja Jumalalle.

28. Ellei hän selittäjä ole, niin olkaan seurakunnassa ääneti ja puhukaan itsellensä ja Jumalalle.

28. Ellei hän selittäjä ole nijn olcan Seuracunnasa äneti ja puhucan idzellens ja Jumalalle.

28. Ellei hen Tulki ole/ nin olcan wait Seurakunnasa/ waan puhucan itzellens ia Jumalalle. (Ellei hän tulkki ole/ niin olkaan waiti seurakunnassa/ waan puhukaan itsellensä ja Jumalalle.)

28. ἐὰν δὲ μὴ ᾖ διερμηνευτής, σιγάτω ἐν ἐκκλησίᾳ, ἑαυτῷ δὲ λαλείτω καὶ τῷ Θεῷ.

28. εαν δε μη η διερμηνευτης σιγατω εν εκκλησια εαυτω δε λαλειτω και τω θεω 28. ean de me e diermeneυtes sigato en ekklesia eaυto de laleito kai to theo

28 But if there is no translator, let him be silent in the congregation*, and let him speak to himself and to God.

28. But if there be no interpreter, let him keep silence in the church; and let him speak to himself, and to God.

28. Ist aber kein Ausleger da, so schweige er in der Gemeinde, rede aber sich selber und Gott.

28. Mas si no hubiere intérprete, calle en la iglesia; y hable a sí mismo, y a Dios.

28 Если же не будет истолкователя, то молчи в церкви, а говори себе и Богу.

29 Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot;

29 Profeetoista puhukoon kaksi tai kolme ja muut arvostelkoot.

29. Mutta prophetat puhukaan itse toisena, eli itse kolmantena, ja ne muut tuomitkaan.

29. Mutta Prophetat puhucan idze toisna eli idze colmandena ja ne muut duomitcan.

29. Mutta Prophetat puhucat itze toisna eli itze colmanna/ ia ne mwdh site domitkan. (Mutta prophetat puhukaat itse toisena eli itse kolmantena/ ja ne muut sitä tuomitkaan.)

29. προφῆται δὲ δύο ἢ τρεῖς λαλείτωσαν, καὶ οἱ ἄλλοι διακρινέτωσαν·

29. προφηται δε δυο η τρεις λαλειτωσαν και οι αλλοι διακρινετωσαν 29. profetai de dυo e treis laleitosan kai oi alloi diakrinetosan

29 But let the prophets speak (by) two or three and let the others discern.

29. Let the prophets speak two or three, and let the other judge.

29. Weissager aber lasset reden zwei oder drei, und die andern lasset richten.

29. Empero los profetas, hablen dos o tres; y los demás juzguen.

29 И пророки пусть говорят двое или трое, а прочие пустьрассуждают.

30 mutta jos joku toinen siinä istuva saa ilmestyksen, vaietkoon ensimmäinen.

30 Mutta jos toinen siinä istuva saa ilmestyksen, vaietkoon ensimmäinen.

30. Ja jos jollekulle tykönä istuvalle ilmoitus tapahtuu, niin olkaan ensimäinen ääneti.

30. Ja jos jolleculle tykönä istuwalle ilmoitus tapahtu nijn olcan ensimäinen äneti.

30. Mutta ios Ilmoitus tapachtu iollenculle/ quin tykene istu/ nin se ensimeinen wait olcan. (Mutta jos ilmoitus tapahtuu jollenkulle/ kuin tykönä istuu/ niin se ensimmäinen waiti olkaan.)

30. ἐὰν δὲ ἄλλῳ ἀποκαλυφθῇ καθημένῳ, ὁ πρῶτος σιγάτω.

30. εαν δε αλλω αποκαλυφθη καθημενω ο πρωτος σιγατω 30. ean de allo apokalυfthe kathemeno o protos sigato

30 But if (a prophesy) is revealed to another sitting by, let the first be silent.

30. If any thing be revealed to another that sitteth by, let the first hold his peace.

30. So aber eine Offenbarung geschieht einem andern, der da sitzt, so schweige der erste.

30. Y si a otro que estuviere sentado, fuere revelada alguna cosa, calle el primero.

30 Если же другому из сидящих будет откровение, то первый молчи.

31 Sillä te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta.

31 Te voitte näet kaikki profetoida vuoron mukaan, jotta kaikki oppisivat ja kaikki saisivat kehoitusta.

31. Sillä kyllä te kaikki propheteerata taidatte, yksi toisenne perään, että kaikki oppisivat ja tulisivat neuvotuksi.

31. Sillä kyllä te caicki propheterata taidatte yxi toisenne perän että caicki oppisit ja tulisit neuwotuxi.

31. Sille kylle te taidhatta caiki Propheterata/ yxi toisen pereste/ Senpäle ette caiki oppisit/ ia caiki tulisit manatuxi. (Sillä kyllä te taidatte kaikki propheteerata/ yksi toisen perästä/ Senpäälle että kaikki oppisit/ ja kaikki tulisit manatuksi.)

31. δύνασθε γὰρ καθ’ ἕνα πάντες προφητεύειν, ἵνα πάντες μανθάνωσι καὶ πάντες παρακαλῶνται·

31. δυνασθε γαρ καθ ενα παντες προφητευειν ινα παντες μανθανωσιν και παντες παρακαλωνται 31. dυnasthe gar kath ena pantes profeteυein ina pantes manthanosin kai pantes parakalontai

31 For* all of you° are able to prophesy, one by one, in order that all may learn and all might be encouraged.

31. For ye may all prophesy one by one, that all may learn, and all may be comforted.

31. Ihr könnt wohl alle weissagen, einer nach dem andern, auf daß sie alle lernen und alle ermahnt werden.

31. Porque podéis todos profetizar uno por uno; para que todos aprendan, y todos sean exhortados.

31 Ибо все один за другимможете пророчествовать, чтобы всем поучаться и всем получать утешение.

32 Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset;

32 Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset.

32. Ja prophetain henget ovat prophetaille alamaiset.

32. Ja Prophetain Henget owat Prophetain alammaiset.

32. Ja ne Prophetain Henget ouat Prophetain * alamaiset. (Ja ne prophetain henget owat prophetain alamaiset.)

32. καὶ πνεύματα προφητῶν προφήταις ὑποτάσσεται·

32. και πνευματα προφητων προφηταις υποτασσεται 32. kai pneυmata profeton profetais υpotassetai

32 The spirits of the prophets are subject to the prophets;

32. And the spirits of the prophets are subject to the prophets.

32. Und die Geister der Propheten sind den Propheten untertan.

32. (Y los espíritus de los profetas están sujetos a los profetas;)

32 И духи пророческие послушны пророкам,

33 sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa,

33 Sillä Jumala* ei ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala. Niin kuin kaikissa pyhien seurakunnissa,

33. Sillä ei Jumala ole sekaseuraisuuden, vaan rauhan Jumala, niinkuin kaikissa pyhäin seurakunnissa.

33. Sillä ei Jumala ole secaseuraisuden waan rauhan Jumala nijncuin caikisa Pyhäin Seuracunnisa.

33. Sille ettei Jumala ole secaseuraudhen waan Rauhan Jumala/ ninquin caikissa Pyhein Seurakunnissa. (Sillä ettei Jumala ole sekaseurauden waan Rauhan Jumala/ niinkuin kaikissa pyhäin seurakunnissa.)

33. οὐ γάρ ἐστιν ἀκαταστασίας ὁ Θεὸς, ἀλλὰ εἰρήνης.

33. ου γαρ εστιν ακαταστασιας ο θεος αλλ ειρηνης ως εν πασαις ταις εκκλησιαις των αγιων 33. oυ gar estin akatastasias o theos all eirenes os en pasais tais ekklesiais ton agion

33 for* God is not (a God) of unrest, but of peace. As in all the congregations* of the holy-ones:

33. For God is not the author of confusion, but of peace, as in all churches of the saints.

33. Denn Gott ist nicht ein Gott der Unordnung, sondern des Friedens.

33. Porque Dios no es autor de disensión, sino de paz, como en todas las iglesias de los santos.

33 потому что Бог не есть Бог неустройства, но мира. Так бывает во всех церквах у святых.

34 olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo.

34 olkoot vaimonne* vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia niin kuin lakikin sanoo.

34. Teidän vaimonne pitää seurakunnissa ääneti oleman; sillä ei heille ole sallittu puhua, vaan että he ovat alamaiset, niinkuin myös laki sanoo.

34. TEidän waimon pitä Seuracunnisa äneti oleman: sillä ei heille ole sallittu puhua waan että he owat alammaiset nijncuin Laki sano.

34. Teiden waimon pite wait oleman Seurakunnissa/ Sille eipe heille sallittu ole puhua/ waan ette he ouat siuiet/ Ninquin Laki sano. (Teidän waimon pitää waiti oleman seurakunnissa/ Sillä eipä heillä sallittu ole puhua/ waan että he owat siweät/ Niinkuin laki sanoo.)

34. Ὡς ἐν πάσαις ταῖς ἐκκλησίαις τῶν ἁγίων, αἱ γυναῖκες ὑμῶν ἐν ταῖς ἐκκλησίαις σιγάτωσαν· οὐ γὰρ ἐπιτέτραπται αὐταῖς λαλεῖν, ἀλλ’ ὑποτάσεσθαι, καθὼς καὶ ὁ νόμος λέγει.

34. αι γυναικες υμων εν ταις εκκλησιαις σιγατωσαν ου γαρ επιτετραπται αυταις λαλειν αλλ υποτασσεσθαι καθως και ο νομος λεγει 34. ai gυnaikes υmon en tais ekklesiais sigatosan oυ gar epitetraptai aυtais lalein all υpotassesthai kathos kai o nomos legei

34 let your° women {Or: wives} be silent in the congregations*; for* it has not been permitted for them to speak, but to be subject, just-as the law also says. {Gen 3:16}

34. Let your women keep silence in the churches: for it is not permitted unto them to speak; but they are commanded to be under obedience, as also saith the law.

34. Wie in allen Gemeinden der Heiligen lasset eure Weiber schweigen in der Gemeinde; denn es soll ihnen nicht zugelassen werden, daß sie reden, sondern sie sollen untertan sein, wie auch das Gesetz sagt.

34. Vuestras mujeres callen en las iglesias; porque no les es permitido hablar, sino que estén sujetas como también lo dice la ley.

34 Жены ваши в церквах да молчат, ибо не позволено им говорить, а быть в подчинении, как и закон говорит.

35 Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa.

35 Mutta jos he tahtovat oppia jotain, kysykööt kotona omilta miehiltään, sillä häpeällistä on vaimojen* puhua seurakunnassa.

35. Mutta jos he jotain oppia tahtovat, niin kysykööt miehiltänsä kotona; sillä häijysti se vaimoille sopii, että he seurakunnassa puhuvat.

35. Mutta jos he jotain oppia tahtowat nijn kysykän miehildäns cotona.

35. Mutta ios he iotain tachtouat oppe/ nin kysyken Miehildens Cotona/ (Mutta jos he jotain tahtowat oppia/ niin kysykään miehiltänsä kotona/)

35. εἰ δέ τι μαθεῖν θέλουσιν, ἐν οἴκῳ τοὺς ἰδίους ἄνδρας ἐπερωτάτωσαν· αἰσχρὸν γάρ ἐστι γυναιξὶν ἐν ἐκκλησίᾳ λαλεῖν.

35. ει δε τι μαθειν θελουσιν εν οικω τους ιδιους ανδρας επερωτατωσαν αισχρον γαρ εστιν γυναιξιν εν εκκλησια λαλειν 35. ei de ti mathein theloυsin en oiko toυs idioυs andras eperotatosan aischron gar estin gυnaiksin en ekklesia lalein

35 And if they wish to learn anything, let them ask their own husbands in (their own) house; for* it is shameful for women {Or: wives} to speak in a congregation*.

35. And if they will learn any thing, let them ask their husbands at home: for it is a shame for women to speak in the church.

35. Wollen sie etwas lernen, so lasset sie daheim ihre Männer fragen. Es steht den Weibern übel an, in der Gemeinde zu reden.

35. Y si quieren aprender alguna cosa, pregunten en casa a sus maridos; porque deshonesta cosa es hablar las mujeres en la iglesia.

35 Если же они хотят чему научиться, пусть спрашивают о том дома у мужей своих; ибо неприлично жене говорить в церкви.

36 Vai teistäkö Jumalan sana on lähtenyt? Vai ainoastaan teidänkö tykönne se on tullut?

36 Vai teistäkö Jumalan sana on lähtenyt? Vai ainoastaan teillekö se on tullut?

36. Eli onko Jumalan sana teistä tullut? Taikka onko se ainoasti teidän tykönne tullut?

36. Häjysti se waimoille sopi että he Seuracunnas puhuwat: eli ongo Jumalan sana teistä tullut? Taicka ongo se ainoastans teidän tygönne tullut?

36. Heijusti se Waimoille sopi/ ette he Seurakunnasa puhuuat. Eli ongo Jumala' Sana teiste wlostullut? Taicka ongo se waan teiden tygen tullut? (Häijysti se waimoille sopii/ että he seurakunnassa puhuwat. Eli onko Jumalan sana teistä ulos tullut? Taikka onko se waan teidän tykön tullut?)

36. ἢ ἀφ’ ὑμῶν ὁ λόγος τοῦ Θεοῦ ἐξῆλθεν, ἢ εἰς ὑμᾶς μόνους κατήντησεν;

36. η αφ υμων ο λογος του θεου εξηλθεν η εις υμας μονους κατηντησεν 36. e af υmon o logos toυ theoυ ekselthen e eis υmas monoυs katentesen

36 What? Was it from you° that the word of God went forth? Or did it arrive only *for you°?

36. What? came the word of God out from you? or came it unto you only?

36. Oder ist das Wort Gottes von euch ausgekommen? Oder ist's allein zu euch gekommen?

36. ¡Qué! ¿Ha salido de vosotros la palabra de Dios? ¿o a vosotros solos ha llegado?

36 Разве от вас вышло слово Божие? Или до вас одних достигло?

37 Jos joku luulee olevansa profeetta tai hengellinen, niin tietäköön, että mitä minä kirjoitan teille, se on Herran käsky.

37 Jos joku luulee olevansa profeetta tai hengellinen, tietäköön, että mitä teille kirjoitan, *ne ovat Herran käskyjä*.

37. Jos joku luulee itsensä prophetaksi, eli hengelliseksi, se tutkikaan, mitä minä teille kirjoitan, että ne ovat Herran käskyt.

37. Jos jocu luule hänens Prophetaxi eli Hengellisexi se tutkican mitä minä teille kirjoitan: sillä ne owat HERran käskyt.

37. Jos iocu nyt henens lwle Prophetaxi/ eli Hengelisexi/ se tutkan mite mine teille kirioitan/ sille ette ne ouat HERRAN keskyt/ (Jos joku nyt hänens luulee prophetaksi/ eli hengelliseksi/ se tutkaan mitä minä teille kirjoitan/ sillä että ne owat HERRAN käskyt/)

37. Εἴ τις δοκεῖ προφήτης εἶναι ἢ πνευματικός, ἐπιγινωσκέτω ἃ γράφω ὑμῖν, ὅτι τοῦ Κυρίου εἰσὶν ἐντολαί·

37. ει τις δοκει προφητης ειναι η πνευματικος επιγινωσκετω α γραφω υμιν οτι του κυριου εισιν εντολαι 37. ei tis dokei profetes einai e pneυmatikos epiginosketo a grafo υmin oti toυ kυrioυ eisin entolai

37 If anyone thinks (himself) to be a prophet or spiritual, let him fully know what I write to you°, that they are the commandments from (the) Lord.

37. If any man think himself to be a prophet, or spiritual, let him acknowledge that the things that I write unto you are the commandments of the Lord.

37. So sich jemand läßt dünken, er sei ein Prophet oder geistlich, der erkenne, was ich euch schreibe; denn es sind des HERRN Gebote.

37. Si alguno, a su parecer, es profeta, o espiritual, reconozca que las cosas que yo os escribo son mandamientos del Señor.

37 Если кто почитает себя пророком илидуховным, тот да разумеет, что я пишу вам, ибо это заповеди Господни.

38 Mutta jos joku ei sitä ymmärrä, niin olkoon ymmärtämättä.

38 Mutta jos joku ei ymmärrä, olkoon ymmärtämättä.

38. Mutta jos joku on tietämätöin, se olkoon tietämätöin.

38. Mutta jos jocu on taitamatoin se olcon taitamatoin.

38. Mutta ios iocu onbi Taitamatoin/ se olcon taitamatoin. (Mutta jos joku ompi taitamatoin/ se olkoon taitamatoin.)

38. εἰ δέ τις ἀγνοεῖ, ἀγνοείτω.

38. ει δε τις αγνοει αγνοειτω 38. ei de tis agnoei agnoeito

38 But if anyone is ignorant, let him be ignorant.

38. But if any man be ignorant, let him be ignorant.

38. Ist aber jemand unwissend, der sei unwissend.

38. Mas si alguno quiere ser ignorante, sea ignorante.

38 А кто не разумеет, пусть не разумеет.

39 Sentähden, veljeni, harrastakaa profetoimista älkääkä estäkö kielillä puhumasta.

39 Siis veljeni, tavoitelkaa innokkaasti profetoimista älkääkä estäkö kielillä puhumasta.

39. Sentähden rakkaat veljet, ahkeroitkaat propheteerata ja älkäät kieltäkö kielillä puhumasta.

39. Sentähden rackat weljet ahkeroitcat propheterata ja älkät kielkö kielillä puhumast.

39. Senteden rackat Weliet/ sihen te pangata achkerudhenna/ ette te Propheteraisitta/ ia elket kielkö puhumasta Kielille. (Sentähden rakkaat weljet/ siihen te pankaatte ahkeruutenne/ että te propheteeraisitte/ ja älkäät kieltäkö puhumasta kielillä.)

39. Ὥστε, ἀδελφοί, ζηλοῦτε τὸ προφητεύειν, καὶ τὸ λαλεῖν γλώσσαις μὴ κωλύετε·

39. ωστε αδελφοι ζηλουτε το προφητευειν και το λαλειν γλωσσαις μη κωλυετε 39. oste adelfoi zeloυte to profeteυein kai to lalein glossais me kolυete

39 So-then brethren, be° zealous to prophesy and do° not forbid (people) to speak with (foreign) languages.

39. Wherefore, brethren, covet to prophesy, and forbid not to speak with tongues.

39. Darum, liebe Brüder, fleißiget euch des Weissagens und wehret nicht, mit Zungen zu reden.

39. Así que, hermanos, codiciád el profetizar; y no impidáis el hablar en lenguas extrañas.

39 Итак, братия, ревнуйте о том, чтобы пророчествовать, но не запрещайте говорить и языками;

40 Mutta kaikki tapahtukoon säädyllisesti ja järjestyksessä.

40 [Mutta] kaikki tapahtukoon kunniallisesti ja järjestyksessä.

40. Kaikki tapahtukoon soveliaasti ja säädyllisesti.

40. Andacat caicki soweliast ja säädyllisest tapahtua.

40. Andacat caiki soueliasta/ ia sädhylisesta tapachtua. (Antakaat kaikki soweliasta/ ja säädyllisesti tapahtua.)

40. πάντα εὐσχημόνως καὶ κατὰ τάξιν γινέσθω.

40. παντα ευσχημονως και κατα ταξιν γινεσθω 40. panta eυschemonos kai kata taksin ginestho

40 But let all things happen decently and according to (some) order.

40. Let all things be done decently and in order.

40. Lasset alles ehrbar und ordentlich zugehen.

40. Empero háganse todas las cosas decentemente, y con órden.

40 только все должно быть благопристойно и чинно.