15 luku

Apostoli todistaa, vedoten moneen silmin näkijään, Kristuksen nousseen kuolleista 1 – 11, osoittaa, että, elleivät kuolleet nouse, ei Kristuskaan ole noussut 12 – 19; mutta koska Kristus on noussut kuolleista, niin kaikki tulevat hänessä eläviksi, ja kaikki hänen vihollisensa alistetaan hänen jalkojensa alle, että Jumala olisi kaikki kaikissa 20 – 28 Itsensä kastattaminen kuolleitten puolesta ja apostolin antautuminen hengenvaaraan osoittavat myöskin, että uskottiin kuolleitten ylösnousevan 29 – 34 Paavali osoittaa luonnosta otetuilla vertauksilla, millainen ruumis kuolleista nousseilla on oleva 35 – 49; nekin, jotka silloin elävät, muuttuvat, ja niin ennustus kuoleman kukistumisesta käy toteen 50 – 57 Kehoitus ahkeruuteen Herran työssä 58.

1 Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte

1 Veljet, minä teen teille tunnetuksi sen ilosanoman, jonka teille julistin, jonka te myös otitte vastaan ja jossa pysytte.

1. Mutta minä teen teille tiettäväksi, rakkaat veljet, sen evankeliumin, jonka minä teille ilmoitin, jonka te myös saaneet olette, jossa te myös seisotte,

1. MInä teen teille tiettäwäxi rackat weljet sen Evangeliumin cuin minä teille ilmoitin jonga te ottanet oletta.

1. MUtta mine teen teille tietteuexi/ rackat weliet/ sen Euangelium quin mine teille ilmoitin/ Jonga te mös ottaneet oletta/ (Mutta minä teen teille tiettäwäksi/ rakkaat weljet/ sen ewankelium kuin minä teille ilmoitin/ Jonka te myös ottaneet olette/)

1. Γνωρίζω δὲ ὑμῖν, ἀδελφοί, τὸ εὐαγγέλιον ὃ εὐηγγελισάμην ὑμῖν, ὃ καὶ παρελάβετε, ἐν ᾧ καὶ ἑστήκατε,

1. γνωριζω δε υμιν αδελφοι το ευαγγελιον ο ευηγγελισαμην υμιν ο και παρελαβετε εν ω και εστηκατε 1. gnorizo de υmin adelfoi to eυaggelion o eυeggelisamen υmin o kai parelaβete en o kai estekate

1 Now I make known to you° brethren, the good-news which I proclaimed to you°, which you° also received, in which you° are also standing,

1. Moreover, brethren, I declare unto you the gospel which I preached unto you, which also ye have received, and wherein ye stand;

1. Ich erinnere euch aber, liebe Brüder, des Evangeliums, das ich euch verkündigt habe, welches ihr auch angenommen habt, in welchem ihr auch stehet,

1. EMPERO os declaro, hermanos, el evangelio que os he predicado, el cual también recibisteis, y en el cual estáis firmes;

1 Напоминаю вам, братия, Евангелие, которое я благовествовал вам, которое вы и приняли, в котором и утвердились,

2 ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet.

2 Sen avulla te myös pelastutte, jos pidätte kiinni siitä sanasta, jonka teille ilosanomana julistin, jollette turhaan uskoneet.

2. Jonka kautta te myös autuaaksi tulette, jos te sen pidätte, minkä minä teille olen ilmoittanut, ellette hukkaan ole uskoneet.

2. Josa te myös pysytte jonga cautta te autuaxi tuletta cuinga minä sen teille olen ilmoittanut jos te sen oletta pitänet ellei nijn ole että te huckan oletta usconet.

2. iossa te mös seisotta/ ionga cautta te mös autuaxi tuletta/ Mille modholla mine sen teille olen ilmoitanut/ ios te sen oletta piteneet/ Ellei nin ole ette te huckan oletta vskoneet. (jossa te myös seisotte/ jonka kautta te myös autuaaksi tulette/ Millä muodolla minä sen teille olen ilmoittanut/ jos te sen olette pitäneet/ Ellei niin ole että te hukkaan olette uskoneet.)

2. δι’ οὗ καὶ σῴζεσθε, τίνι λόγῳ εὐηγγελισάμην ὑμῖν εἰ κατέχετε, ἐκτὸς εἰ μὴ εἰκῇ ἐπιστεύσατε.

2. δι ου και σωζεσθε τινι λογω ευηγγελισαμην υμιν ει κατεχετε εκτος ει μη εικη επιστευσατε 2. di oυ kai sozesthe tini logo eυeggelisamen υmin ei katechete ektos ei me eike episteυsate

2 through which you° are also saved, if you° are holding-onto the good-news of the word which I proclaimed to you°– unless you° vainly believed.

2. By which also ye are saved, if ye keep in memory what I preached unto you, unless ye have believed in vain.

2. durch welches ihr auch selig werdet: welchergestalt ich es euch verkündigt habe, so ihr's behalten habt; es wäre denn, daß ihr umsonst geglaubt hättet.

2. Por el cual asimismo sois salvos, si retenéis en la memoria lo que os he predicado, si no es que habéis creido en vano.

2 которым и спасаетесь, если преподанное удерживаете так, как я благовествовал вам, если только не тщетно уверовали.

3 Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan,

3 Sillä tein teille ennen kaikkea tiettäväksi sen, minkä itsekin olin saanut, että Kristus kuoli syntiemme vuoksi Kirjoitusten mukaan

3. Sillä minä olen sen ensin teille antanut, jonka minä myös saanut olen, että Kristus on kuollut meidän synteimme tähden, Raamattuin jälkeen,

3. Sillä minä olen sen algusta teille andanut jonga minä myös saanut olen että Christus on cuollut meidän syndeimme tähden Ramattuin jälken.

3. Sille ette mine olen alghusta teille sen andanut/ ionga mine mös saanut olen/ Ette Christus coollut ombi meiden Syndein tedhen/ Ramatuidhen ielken/ (Sillä että minä olen alusta teille sen antanut/ jonka minä myös saanut olen/ Että Kristus kuollut ompi meidän syntein tähden/ Raamatuiden jälkeen/)

3. παρέδωκα γὰρ ὑμῖν ἐν πρώτοις, ὃ καὶ παρέλαβον, ὅτι Χριστὸς ἀπέθανεν ὑπὲρ τῶν ἁμαρτιῶν ἡμῶν κατὰ τὰς γραφάς,

3. παρεδωκα γαρ υμιν εν πρωτοις ο και παρελαβον οτι χριστος απεθανεν υπερ των αμαρτιων ημων κατα τας γραφας 3. paredoka gar υmin en protois o kai parelaβon oti christos apethanen υper ton amartion emon kata tas grafas

3 For* I gave to you° first, what I also received: that Christ died on behalf of our sins according to the Scriptures; {Isa 53:8-9}

3. For I delivered unto you first of all that which I also received, how that Christ died for our sins according to the scriptures;

3. Denn ich habe euch zuvörderst gegeben, was ich empfangen habe: daß Christus gestorben sei für unsre Sünden nach der Schrift,

3. Porque primeramente os he enseñado lo que asimismo yo recibí, es a saber: que Cristo fué muerto por nuestros pecados, conforme a las Escrituras;

3 Ибо я первоначально преподал вам, что и сам принял, то есть , что Христос умер за грехи наши, по Писанию,

4 ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan,

4 ja että Hänet haudattiin ja että Hän heräsi eloon kolmantena päivänä Kirjoitusten mukaan

4. Ja että hän oli haudattu ja nousi ylös kolmantena päivänä Raamattuin jälkeen,

4. Ja että hän oli haudattu ja ylösnousi colmandena päiwänä Ramattuin jälken.

4. Ja ette Hen Haudhattu oli/ ia ette hen ylesnousi colmanna peiuen/ Ramatuidhen ielkin. (Ja että hän haudattu oli/ ja että hän ylös nousi kolmantena päiwän/ Raamatuiden jälkeen.)

4. καὶ ὅτι ἐτάφη, καὶ ὅτι ἐγήγερται τῇ ἡμέρᾳ τῇ τρίτῃ κατὰ τὰς γραφάς,

4. και οτι εταφη και οτι εγηγερται τη τριτη ημερα κατα τας γραφας 4. kai oti etafe kai oti egegertai te trite emera kata tas grafas

4 and that he was buried, and that he has been raised (up on) the third day according to the Scriptures. {Psa 16:10} {1Co 15:5-7, Mat 28:16-17, Mar 16:12-13, Luk 24:13-35, 24:44-49, Joh 20:26-31, Acts 1:3-8.}

4. And that he was buried, and that he rose again the third day according to the scriptures:

4. und daß er begraben sei, und daß er auferstanden sei am dritten Tage nach der Schrift,

4. Y que fué sepultado, y que resucitó al tercero día, conforme a las Escrituras;

4 и что Он погребен был, и что воскрес в третий день, по Писанию,

5 ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista.

5 ja että Hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista.

5. Ja että hän nähtiin Kephaalta ja sitte kahdeltatoistakymmeneltä.

5. Ja että hän nähtin Cephaxelda ja sijtte nijldä cahdeldatoistakymmeneldä:

5. Ja ette hen nechtijn Cephaselda/ ia sijtte nijlde Cadheldatoistakymmenelda/ (Ja että hän nähtiin Cephaselta/ ja sitten niiltä kahdeltatoista kymmeneltä/)

5. καὶ ὅτι ὤφθη Κηφᾷ, εἶτα τοῖς δώδεκα·

5. και οτι ωφθη κηφα ειτα τοις δωδεκα 5. kai oti ofthe kefa eita tois dodeka

5 And that he was seen by Cephas; thereafter by the twelve;

5. And that he was seen of Cephas, then of the twelve:

5. und daß er gesehen worden ist von Kephas, darnach von den Zwölfen.

5. Y que fué visto por Céfas; y después por los doce:

5 и что явился Кифе, потом двенадцати;

6 Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois.

6 Sen jälkeen Hän näyttäytyi yhdellä kertaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat yhä vielä ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois.

6. Senjälkeen hän nähtiin usiammalta kuin viideltäsadalta veljeltä yhdellä haavalla, joista monta vielä elävät, mutta muutamat ovat nukkuneet.

6. Sen jälken hän nähtin usiammalda cuin wijdeldä sadalda weljeldä yhdellä haawalla joista monda wielä eläwät mutta muutamat owat nuckunet.

6. Senielkin he' nechtijn enemelde quin Widhelde sadhalda Welielde ydhelle Haualla/ Joista monda wiele nyt eleuet/ Mutta mutomat ouat poisnuckuneet. (Sen jälkeen hän nähtiin enemmälti kuin wiideltä sadalta weljeltä yhdellä haawalla/ Joista monta wielä nyt eläwät/ Mutta muutamat owat pois nukkuneet.)

6. ἔπειτα ὤφθη ἐπάνω πεντακοσίοις ἀδελφοῖς ἐφάπαξ, ἐξ ὧν οἱ πλείους μένουσιν ἕως ἄρτι, τινὲς δὲ καὶ ἐκοιμήθησαν·

6. επειτα ωφθη επανω πεντακοσιοις αδελφοις εφαπαξ εξ ων οι πλειους μενουσιν εως αρτι τινες δε και εκοιμηθησαν 6. epeita ofthe epano pentakosiois adelfois efapaks eks on oi pleioυs menoυsin eos arti tines de kai ekoimethesan

6 thereafter he was seen by over five hundred brethren at once, out of whom most remain until now, but some did also fall-asleep {i.e. died} ;

6. After that, he was seen of above five hundred brethren at once; of whom the greater part remain unto this present, but some are fallen asleep.

6. Darnach ist er gesehen worden von mehr denn fünfhundert Brüdern auf einmal, deren noch viele leben, etliche aber sind entschlafen.

6. Que después fué visto de más de quinientos hermanos a la vez: de los cuales los más viven aun, empero algunos han dormido.

6 потом явился более нежели пятистам братий в одно время, из которых большая часть доныне в живых, а некоторые и почили;

7 Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille.

7 Sen jälkeen Hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille.

7. Sitälähin nähtiin hän Jakobilta ja sen jälkeen kaikilta apostoleilta.

7. Sitälähin nähtin hän Jacobilda ja sen jälken caikilda Apostoleilda.

7. Sitelehin hen nechtijn Jacobilda/ Ja senpereste caikilda Apostoleilda. (Siitälähin hän nähtiin Jakobilta/ Ja senperästä kaikilta apostoleilta.)

7. ἔπειτα ὤφθη Ἰακώβῳ, εἶτα τοῖς ἀποστόλοις πᾶσιν·

7. επειτα ωφθη ιακωβω ειτα τοις αποστολοις πασιν 7. epeita ofthe iakoβo eita tois apostolois pasin

7 thereafter he was seen by James; thereafter by all the apostles;

7. After that, he was seen of James; then of all the apostles.

7. Darnach ist er gesehen worden von Jakobus, darnach von allen Aposteln.

7. Que después fué visto por Santiago, después por todos los apóstoles.

7 потом явился Иакову, также всем Апостолам;

8 Mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikäänkuin keskensyntynyt.

8 Mutta kaikkein viimeiseksi Hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikään kuin kesken syntynyt.

8. Vaan kaikkein viimein on hän myös minulta nähty, niinkuin keskensyntyneeltä.

8. Wijmeiseldä caickein jälkin on hän minulda nähty nijncuin kesken syndyneldä.

8. Wimeiselda caikein ielkinne/ ombi mös minulda nechty nin quin yhdelde keskensyndynelde. (Wiimeiseltä kaikkein jälkiinne/ ompi myös minulta nähty niinkuin yhdeltä keskensyntyneeltä.)

8. ἔσχατον δὲ πάντων ὡσπερεὶ τῷ ἐκτρώματι ὤφθη κἀμοί.

8. εσχατον δε παντων ωσπερει τω εκτρωματι ωφθη καμοι 8. eschaton de panton osperei to ektromati ofthe kamoi

8 and last of all, like to the premature-baby, he was seen also to me.

8. And last of all he was seen of me also, as of one born out of due time.

8. Am letzten ist er auch von mir, einer unzeitigen Geburt gesehen worden.

8. Y a la postre de todos, fué visto por mí también, como por uno nacido fuera de debido tiempo.

8 а после всех явился и мне, как некоемуизвергу.

9 Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.

9 Sillä minä olen apostoleista vähäisin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.

9. Sillä minä olen kaikkein huonoin apostolitten seassa enkä ole kelvollinen apostoliksi kutsuttaa, että minä olen Jumalan seurakuntaa vainonnut.

9. Sillä minä olen caickein huonoin Apostolitten seas engä ole kelwollinen Apostolixi cudzutta että minä olen Seuracunda wainonnut.

9. Sille mine olen caikein Hoonoin Apostolitten seassa/ ioca en ole keluolinen Apostolixi cutzutta/ Senteden ette mine olen Seurakunda wainonut. (Sillä minä olen kaikkein huonoin apostolitten seassa/ joka en ole kelwollinen apostoliksi kutsuttaa/ Sentähden että minä olen seurakuntaa wainonnut.)

9. ἐγὼ γάρ εἰμι ὁ ἐλάχιστος τῶν ἀποστόλων, ὃς οὐκ εἰμὶ ἱκανὸς καλεῖσθαι ἀπόστολος, διότι ἐδίωξα τὴν ἐκκλησίαν τοῦ Θεοῦ·

9. εγω γαρ ειμι ο ελαχιστος των αποστολων ος ουκ ειμι ικανος καλεισθαι αποστολος διοτι εδιωξα την εκκλησιαν του θεου 9. ego gar eimi o elachistos ton apostolon os oυk eimi ikanos kaleisthai apostolos dioti edioksa ten ekklesian toυ theoυ

9 For* I am the least of the apostles, who is not sufficient to be called an apostle, because I persecuted the congregation* (of believers) of God.

9. For I am the least of the apostles, that am not meet to be called an apostle, because I persecuted the church of God.

9. Denn ich bin der geringste unter den Aposteln, der ich nicht wert bin, daß ich ein Apostel heiße, darum daß ich die Gemeinde Gottes verfolgt habe.

9. Porque yo soy el menor de los apóstoles, que no soy digno de ser llamado apóstol, porque perseguía a la iglesia de Dios.

9 Ибо я наименьший из Апостолов, и недостоин называться Апостолом, потому что гнал церковь Божию.

10 Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani.

10 Mutta Jumalan armon avulla olen, mikä olen, eikä Hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä vaan Jumalan armo, joka on kanssani.

10. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä minä olen, ja hänen armonsa minun kohtaani ei ole tyhjä ollut, vaan minä olen enemmän työtä tehnyt kuin muut kaikki; mutta en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka minussa on.

10. Mutta Jumalan armosta minä olen se cuin minä olen ja hänen armons ei ole minun cohtani tyhjä ollut waan minä olen enämmän tehnyt cuin muut caicki: mutta en cuitengan minä waan Jumalan armo joca minusa on.

10. Mutta Jumalan armosta mine olen/ se quin mine olen/ ia henen Armo'sa minun cochtani/ ei ole tyhije ollut/ Waan mine olen enemen tehnyt/ quin he caiki/ Mutta en quitengan mine/ waan Jumalan Armo ioca minussa ombi. (Mutta Jumalan armosta minä olen/ se kuin minä olen/ ja hänen armonsa minun kohtaani/ ei ole tyhjä ollut/ Waan minä olen enemmin tehnyt/ kuin he kaikki/ Mutta en kuitenkaan minä/ waan Jumalan armo joka minussa ompi.)

10. χάριτι δὲ Θεοῦ εἰμι ὅ εἰμι· καὶ ἡ χάρις αὐτοῦ ἡ εἰς ἐμὲ οὐ κενὴ ἐγενήθη, ἀλλὰ περισσότερον αὐτῶν πάντων ἐκοπίασα, οὐκ ἐγὼ δὲ, ἀλλ’ ἡ χάρις τοῦ Θεοῦ ἡ σὺν ἐμοί.

10. χαριτι δε θεου ειμι ο ειμι και η χαρις αυτου η εις εμε ου κενη εγενηθη αλλα περισσοτερον αυτων παντων εκοπιασα ουκ εγω δε αλλ η χαρις του θεου η συν εμοι 10. chariti de theoυ eimi o eimi kai e charis aυtoυ e eis eme oυ kene egenethe alla perissoteron aυton panton ekopiasa oυk ego de all e charis toυ theoυ e sυn emoi

10 But I am what I am by (the) grace of God {Or: favor from God} and his grace toward me has not become empty, but I labored even-more than they all (did;) but not I, but the grace of God which (was) together with me.

10. But by the grace of God I am what I am: and his grace which was bestowed upon me was not in vain; but I laboured more abundantly than they all: yet not I, but the grace of God which was with me.

10. Aber von Gottes Gnade bin ich, was ich bin. Und seine Gnade an mir ist nicht vergeblich gewesen, sondern ich habe vielmehr gearbeitet denn sie alle; nicht aber ich, sondern Gottes Gnade, die mit mir ist.

10. Empero por la gracia de Dios soy lo que soy; y su gracia no ha sido en vano para conmigo; ántes he trabajado más que todos ellos: pero no yo, sino la gracia de Dios que fué conmigo.

10 Но благодатию Божиею есмь то, что есмь; и благодать Его во мне не была тщетна, но я более всех их потрудился: не я, впрочем, а благодать Божия, котораясо мною.

11 Olinpa siis minä tai olivatpa he: näin me saarnaamme, ja näin te olette uskoon tulleet.

11 Julistanpa siis minä tai he, näin me saarnaamme ja näin te olette tulleet uskoon.

11. Olisin siis minä eli he, näin me saarnaamme ja näin te olette myös uskoneet.

11. Olisin sijs minä eli he näin me saarnamme ja näin te oletta myös usconet.

11. Olis sis mine eli he/ nein me sarname/ Ja nein te oletta vskoneet. (Olisi siis minä eli he/ näin me saarnaamme/ Ja näin te olette uskoneet.)

11. εἴτε οὖν ἐγὼ εἴτε ἐκεῖνοι, οὕτω κηρύσσομεν καὶ οὕτως ἐπιστεύσατε.

11. ειτε ουν εγω ειτε εκεινοι ουτως κηρυσσομεν και ουτως επιστευσατε 11. eite oυn ego eite ekeinoi oυtos kerυssomen kai oυtos episteυsate

11 Therefore whether (it is) I, or (it is) those (men), so we preach and so you° believed.

11. Therefore whether it were I or they, so we preach, and so ye believed.

11. Es sei nun ich oder jene: also predigen wir, und also habt ihr geglaubt.

11. Por tanto, sea yo, o sean ellos, así predicamos, y así habéis creido.

11 Итак я ли, они ли, мы так проповедуем, и вы так уверовали.

12 Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hän on noussut kuolleista, kuinka muutamat teistä saattavat sanoa, ettei kuolleitten ylösnousemusta ole?

12 Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että Hänet on herätetty kuolleista, kuinka muutamat teistä sanovat, ettei ole kuolleitten ylösnousemusta?

12. Mutta jos Kristus saarnataan kuolleista nousseeksi ylös; miksi siis teidän seassanne muutamat sanovat, ettei kuolleitten ylösnousemista ole?

12. MUtta jos Christus saarnatan cuolleista ylösnosnexi mixi sijs teidän seasan muutamat sanowat? Ei cuolluitten ylösnousemista olewan?

12. Mutta ios nyt Christus sarnatan Coolluista ylesnosneexi/ Mixi sis teiden keskenen mwtomat sanouat? Ei ensingen Cooluten Ylesnousemista oleua'? (Mutta jos nyt Kristus saarnataan kuolleista ylösnousseeksi/ Miksi siis teidän keskenän muutamat sanowat? Eli ensinkään kuolleitten ylösnousemista olewan?)

12. Εἰ δὲ Χριστὸς κηρύσσεται ὅτι ἐκ νεκρῶν ἐγήγερται, πῶς λέγουσί τινες ἐν ὑμῖν ὅτι ἀνάστασις νεκρῶν οὐκ ἔστιν;

12. ει δε χριστος κηρυσσεται οτι εκ νεκρων εγηγερται πως λεγουσιν τινες εν υμιν οτι αναστασις νεκρων ουκ εστιν 12. ei de christos kerυssetai oti ek nekron egegertai pos legoυsin tines en υmin oti anastasis nekron oυk estin

12 Now if Christ is preached that he has been raised (up) from the dead, how are some among you° saying that there is no resurrection of the dead?

12. Now if Christ be preached that he rose from the dead, how say some among you that there is no resurrection of the dead?

12. So aber Christus gepredigt wird, daß er sei von den Toten auferstanden, wie sagen denn etliche unter euch, die Auferstehung der Toten sei nichts?

12. Mas si se predica a Cristo, que resucitó de los muertos, ¿cómo dicen algunos entre vosotros, que no hay resurrección de los muertos?

12 Если же о Христе проповедуется, что Он воскрес измертвых, то как некоторые из вас говорят, что нет воскресения мертвых?

13 Vaan jos ei ole kuolleitten ylösnousemusta, ei Kristuskaan ole noussut.

13 Vaan jollei ole kuolleitten ylösnousemusta, ei Kristustakaan ole herätetty.

13. Mutta ellei kuolleitten ylösnousemus ole, niin ei Kristuskaan noussut ylös.

13. Mutta ellei cuolluitten ylösnousemus ole nijn ei Christuscan ylösnosnut.

13. Mutta ellei Coolluten ylesnousemus ole/ Nin ei mös Christus ylesnosnut. (Mutta ellei kuolleitten ylösnousemus ole/ Niin ei myös Kristus ylösnoussut.)

13. εἰ δὲ ἀνάστασις νεκρῶν οὐκ ἔστιν, οὐδὲ Χριστὸς ἐγήγερται·

13. ει δε αναστασις νεκρων ουκ εστιν ουδε χριστος εγηγερται 13. ei de anastasis nekron oυk estin oυde christos egegertai

13 But if there is no resurrection of the dead, not even Christ has been raised (up);

13. But if there be no resurrection of the dead, then is Christ not risen:

13. Ist die Auferstehung der Toten nichts, so ist auch Christus nicht auferstanden.

13. Porque si no hay resurrección de los muertos, Cristo tampoco resucitó.

13 Если нет воскресения мертвых, то и Христос не воскрес;

14 Mutta jos Kristus ei ole noussut kuolleista, turha on silloin meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne;

14 Mutta jos Kristusta ei ole herätetty, turha on meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne.

14. Mutta jollei Kristus noussut ylös, niin on meidän saarnamme turha ja teidän uskonne on myös turha,

14. Mutta jollei Christus ylösnosnut nijn on meidän saarnamme turha ja teidän uscon on myös turha.

14. Mutta iollei Christus ylesnosnut/ Nin on meiden sarnan tyhije/ Nin o'bi mös teiden Uskona tyhije. (Mutta jollei Kristus ylösnoussut/ Niin on meidän saarnan tyhjä/ Niin ompi myös teidän uskonne tyhjä.)

14. εἰ δὲ Χριστὸς οὐκ ἐγήγερται, κενὸν ἄρα τὸ κήρυγμα ἡμῶν, κενὴ δὲ καὶ ἡ πίστις ὑμῶν.

14. ει δε χριστος ουκ εγηγερται κενον αρα το κηρυγμα ημων κενη δε και η πιστις υμων 14. ei de christos oυk egegertai kenon ara to kerυgma emon kene de kai e pistis υmon

14 and if Christ has not been raised (up), consequently*, our preaching (is) empty and your° faith (is) also empty.

14. And if Christ be not risen, then is our preaching vain, and your faith is also vain.

14. Ist aber Christus nicht auferstanden, so ist unsre Predigt vergeblich, so ist auch euer Glaube vergeblich.

14. Y si Cristo no resucitó, luego vana es nuestra predicación, y vana es también vuestra fé.

14 а если Христос не воскрес, то и проповедь наша тщетна, тщетна и вера ваша.

15 ja silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän on herättänyt Kristuksen, jota hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä.

15 Ja meidät havaitaan myös vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalasta, että Hän on herättänyt Kristuksen, jota Hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä.

15. Ja me löydetään Jumalan vääriksi todistajiksi, että me Jumalaa vastaan todistaneet olemme, että hän on herättänyt ylös Kristuksen, jota ei hän ole herättänyt ylös, ellei kuolleet nouse ylös.

15. Ja me löytän Jumalan wääräxi todistajaxi että me Jumalata wastan todistanet olemma että hän on ylösherättänyt Christuxen: jota ei hän ole ylösherättänyt ellei cuollet ylösnouse.

15. Ja me mös leuteen Jumalan Wärexi Todhistaiaxi/ ette me Jumalata wastan olema todhistaneet/ Ette hen on ylesherettenyt Christusen/ iota hen ei ylesherettenyt/ ellei ne Coolluet ylesnouse. (Ja me myös löydetään Jumalan wääräksi todistajaksi/ että me Jumalata wastaan olemme todistaneet/ Että hän on ylös herättänyt Kristuksen/ jota hän ei ylösherättänyt/ ellei ne kuolleet ylös nouse.)

15. εὑρισκόμεθα δὲ καὶ ψευδομάρτυρες τοῦ Θεοῦ, ὅτι ἐμαρτυρήσαμεν κατὰ τοῦ Θεοῦ ὅτι ἤγειρε τὸν Χριστόν, ὃν οὐκ ἤγειρεν, εἴπερ ἄρα νεκροὶ οὐκ ἐγείρονται·

15. ευρισκομεθα δε και ψευδομαρτυρες του θεου οτι εμαρτυρησαμεν κατα του θεου οτι ηγειρεν τον χριστον ον ουκ ηγειρεν ειπερ αρα νεκροι ουκ εγειρονται 15. eυriskometha de kai pseυdomartυres toυ theoυ oti emartυresamen kata toυ theoυ oti egeiren ton christon on oυk egeiren eiper ara nekroi oυk egeirontai

15 Now, we are also found (to be) false witnesses of God, because we testified against God (in saying) that he raised the Christ (up); whom consequently*, he did not raise (up), if indeed* the dead are not raised (up).

15. Yea, and we are found false witnesses of God; because we have testified of God that he raised up Christ: whom he raised not up, if so be that the dead rise not.

15. Wir würden aber auch erfunden als falsche Zeugen Gottes, daß wir wider Gott gezeugt hätten, er hätte Christum auferweckt, den er nicht auferweckt hätte, wenn doch die Toten nicht auferstehen.

15. Y también somos hallados falsos testigos de Dios; porque hemos testificado de Dios, que él haya levantado a Cristo: al cual empero no levantó, si es así que los muertos no resucitan.

15 Притом мы оказались бы и лжесвидетелями о Боге, потому что свидетельствовали бы о Боге, что Он воскресил Христа, Которого Он не воскрешал, если, то есть , мертвые не воскресают;

16 Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty.

16 Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristustakaan ole herätetty.

16. Sillä jollei kuolleet nouse ylös, eipä Kristuskaan noussut ole.

16. Sillä jollei cuollet ylösnouse/eipä Christuscan ylösnosnut ole.

16. Sille iollei ne Coolluet ylesnouse/ Eipe mös Christus ylesnosnut ole. (Sillä jollei ne kuolleet ylös nouse/ Eipä myös Kristus ylös noussut ole.)

16. εἰ γὰρ νεκροὶ οὐκ ἐγείρονται, οὐδὲ Χριστὸς ἐγήγερται.

16. ει γαρ νεκροι ουκ εγειρονται ουδε χριστος εγηγερται 16. ei gar nekroi oυk egeirontai oυde christos egegertai

16 For* if the dead are not raised (up), not even Christ has been raised (up);

16. For if the dead rise not, then is not Christ raised:

16. Denn so die Toten nicht auferstehen, so ist auch Christus nicht auferstanden.

16. Porque si los muertos no resucitan, tampoco Cristo resucitó.

16 ибо если мертвые не воскресают, то и Христос не воскрес.

17 Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha, ja te olette vielä synneissänne.

17 Mutta jos Kristusta ei ole herätetty, turha on uskonne — olette yhä synneissänne.

17. Mutta ellei Kristus ole noussut ylös, niin on teidän uskonne turha, ja te olette vielä teidän synneissänne,

17. Mutta ellei Christus ole ylösnosnut nijn on teidän uscon turha.

17. Mutta ellei Christus ole ylesnosnut/ Nin ombi teiden Uskona turha/ (Mutta ellei Kristus ole ylös noussut/ Niin ompi teidän uskonne turha/)

17. εἰ δὲ Χριστὸς οὐκ ἐγήγερται, ματαία ἡ πίστις ὑμῶν· ἔτι ἐστὲ ἐν ταῖς ἁμαρτίαις ὑμῶν.

17. ει δε χριστος ουκ εγηγερται ματαια η πιστις υμων ετι εστε εν ταις αμαρτιαις υμων 17. ei de christos oυk egegertai mataia e pistis υmon eti este en tais amartiais υmon

17 and if Christ has not been raised (up), your° faith (is) futile. You° are still in your° sins.

17. And if Christ be not raised, your faith is vain; ye are yet in your sins.

17. Ist Christus aber nicht auferstanden, so ist euer Glaube eitel, so seid ihr noch in euren Sünden.

17. Y si Cristo no resucitó, vuestra fé es vana; aun os estáis en vuestros pecados.

17 А если Христос не воскрес, то вера ваша тщетна: выеще во грехах ваших.

18 Ja silloinhan Kristuksessa nukkuneetkin olisivat kadotetut.

18 Silloin myös Kristuksessa nukkuneet ovat joutuneet perikatoon.

18. Niin ovat myös ne, jotka Kristuksessa nukkuneet ovat, kadotetut.

18. Ja te oletta wielä teidän synneisän: Nijn owat myös ne jotca Christuxes nuckunet owat cadotetut.

18. Nin te oletta wiele nyt teiden synnisenna. Nin ouat mös ne iotca Christusesa poisnuckuit/ cadhotetut. (Niin te olette wielä nyt teidän synneissäni. Niin owat myös ne jotka Kristuksessa pois nukuit/ kadotetut.)

18. ἄρα καὶ οἱ κοιμηθέντες ἐν Χριστῷ ἀπώλοντο.

18. αρα και οι κοιμηθεντες εν χριστω απωλοντο 18. ara kai oi koimethentes en christo apolonto

18 Consequently*, also those who fell-asleep in Christ perished.

18. Then they also which are fallen asleep in Christ are perished.

18. So sind auch die, so in Christo entschlafen sind, verloren.

18. Luego también los que durmieron en Cristo, son perdidos.

18 Поэтому и умершие во Христе погибли.

19 Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.

19 Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, olemme kaikista ihmisistä säälittävimmät.

19. Jos meillä ainoastaan tässä elämässä on toivo Kristuksen päälle, niin me olemme viheliäisemmät kaikkia muita ihmisiä.

19. Jos meillä ainoastans täsä elämäs on toiwo Christuxen päälle nijn me olisimma wiheljäisemmät caickia muita ihmisiä.

19. Jos meille waiwoin tesse Elemes ombi toiuo Chriskusen päle/ Nin me olisima ne wihileitzimet caikein Inhimisten seas. (Jos meille waiwoin tässä elämässä ompi toiwo Kristuksen päälle/ Niin me olisimme ne wiheliäisimmät kaikkein ihmisten seassa.)

19. εἰ ἐν τῇ ζωῇ ταύτῃ ἠλπικότες ἐσμὲν ἐν Χριστῷ μόνον, ἐλεεινότεροι πάντων ἀνθρώπων ἐσμέν.

19. ει εν τη ζωη ταυτη ηλπικοτες εσμεν εν χριστω μονον ελεεινοτεροι παντων ανθρωπων εσμεν 19. ei en te zoe taυte elpikotes esmen en christo monon eleeinoteroi panton anthropon esmen

19 If we are those who have hoped in Christ in this life only, we are the most pitiful of all men.

19. If in this life only we have hope in Christ, we are of all men most miserable.

19. Hoffen wir allein in diesem Leben auf Christum, so sind wir die elendesten unter allen Menschen.

19. Si en esta vida solamente tenemos esperanza en Cristo, los más desdichados somos de todos los hombres.

19 И если мы в этой только жизни надеемся на Христа, то мы несчастнее всех человеков.

20 Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.

20 Mutta nytpä Kristus on herätetty kuolleista *ja Hänestä on tullut poisnukkuneitten esikoinen*.

20. Mutta nyt on Kristus kuolleista noussut ylös ja on tullut uutiseksi nukkuneiden seassa.

20. Mutta Christus on cuolleista ylösnosnut ja on tullut utisexi nuckunuitten seasa.

20. Mutta nyt on Christus Coolleista ylesnosnut/ Ja on tullut Wtisexi nijnen nuckunutten keskene. (Mutta nyt on Kristus kuolleista ylös noussut/ Ja on tullut uutiseksi niiden nukkuneitten keskenä.)

20. Νυνὶ δὲ Χριστὸς ἐγήγερται ἐκ νεκρῶν, ἀπαρχὴ τῶν κεκοιμημένων ἐγένετο.

20. νυνι δε χριστος εγηγερται εκ νεκρων απαρχη των κεκοιμημενων εγενετο 20. nυni de christos egegertai ek nekron aparche ton kekoimemenon egeneto

20 But now Christ has been raised (up) from the dead, he became the first-fruit of those who have fallen-asleep.

20. But now is Christ risen from the dead, and become the firstfruits of them that slept.

20. Nun ist aber Christus auferstanden von den Toten und der Erstling geworden unter denen, die da schlafen.

20. Mas ahora, Cristo ha resucitado de los muertos: y él es hecho primicias de los que durmieron.

20 Но Христос воскрес из мертвых, первенец из умерших.

21 Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.

21 Sillä koska kuolema on ihmisen toimesta, on myös kuolleitten ylösnousemus ihmisen toimesta.

21. Sillä että ihmisen kautta kuolema on, niin on myös ihmisen kautta kuolleitten ylösnousemus.

21. Ja että ihmisen cautta cuolema on nijn on myös ihmisen cautta cuolluitten ylösnousemus.

21. Sille senwoxi ette Inhimisen cautta Colema on/ Nin mös Inhimisen cautta Coolluten ylsenousemus tule. (Sillä sen wuoksi että ihmisen kautta kuolema on/ Niin myös ihmisen kautta kuolleitten ylösnousemus tulee.)

21. ἐπειδὴ γὰρ δι’ ἀνθρώπου ὁ θάνατος, καὶ δι’ ἀνθρώπου ἀνάστασις νεκρῶν.

21. επειδη γαρ δι ανθρωπου ο θανατος και δι ανθρωπου αναστασις νεκρων 21. epeide gar di anthropoυ o thanatos kai di anthropoυ anastasis nekron

21 For* since death (came) through a man, the resurrection of the dead also (came) through a man.

21. For since by man came death, by man came also the resurrection of the dead.

21. Sintemal durch einen Menschen der Tod und durch einen Menschen die Auferstehung der Toten kommt.

21. Porque por cuanto la muerte vino por hombre, también por hombre vino la resurrección de los muertos.

21 Ибо, как смерть через человека, так через человека и воскресение мертвых.

22 Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,

22 Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,

22. Sillä niinkuin kaikki Adamissa kuolevat, niin he myös kaikki pitää Kristuksessa eläväksi tehtämän,

22. Sillä nijncuin caicki Adamis cuolewat: nijn he myös caicki pitä Christuxes eläwäxi tehtämän.

22. Sille ninquin caiki Adamissa coleuat Nin he mös Caiki Christusesa pite eleuexi techtemen. (Sillä niinkuin kaikki Adamissa kuolewat. Niin he myös kaikki Kristuksessa pitää eläwäksi tehtämän.)

22. ὥσπερ γὰρ ἐν τῷ Ἀδὰμ πάντες ἀποθνήσκουσιν, οὕτω καὶ ἐν τῷ Χριστῷ πάντες ζωοποιηθήσονται.

22. ωσπερ γαρ εν τω αδαμ παντες αποθνησκουσιν ουτως και εν τω χριστω παντες ζωοποιηθησονται 22. osper gar en to adam pantes apothneskoυsin oυtos kai en to christo pantes zoopoiethesontai

22 For* just-as all die in Adam, so all will also be given-life in Christ.

22. For as in Adam all die, even so in Christ shall all be made alive.

22. Denn gleichwie sie in Adam alle sterben, also werden sie in Christo alle lebendig gemacht werden.

22. Porque a la manera que todos en Adam mueren, así también todos en Cristo serán vivificados.

22 Как в Адаме все умирают, так во Христе все оживут,

23 mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan;

23 mutta kukin vuorollaan: esikoisena Kristus, sen jälkeen Kristuksen omat Hänen tulemuksessaan.

23. Mutta kukin järjestyksessänsä: uutinen Kristus, sitte ne, jotka Kristuksen omat ovat, hänen tulemisessansa.

23. Mutta cukin säädysäns utinen Christus sijtte ne jotca Christuxen omat owat cosca hän tule.

23. Mutta itzecukin säädhysens/ Ninen Wtinen Christus/ senielkin ne iotca Christusen omat ouat/ coska hen tulepi. (Mutta itsekukin säädyssänsä/ Niiden uutinen Kristus/ senjälkeen ne jotka Kristuksessa omat owat/ koska hän tuleepi.)

23. ἕκαστος δὲ ἐν τῷ ἰδίῳ τάγματι· ἀπαρχὴ Χριστός, ἔπειτα οἱ Χριστοῦ ἐν τῇ παρουσίᾳ αὐτοῦ·

23. εκαστος δε εν τω ιδιω ταγματι απαρχη χριστος επειτα οι χριστου εν τη παρουσια αυτου 23. ekastos de en to idio tagmati aparche christos epeita oi christoυ en te paroυsia aυtoυ

23 But each in his own order: Christ the first-fruit; thereafter those (who are) the Christ’s in his presence.

23. But every man in his own order: Christ the firstfruits; afterward they that are Christ's at his coming.

23. Ein jeglicher aber in seiner Ordnung: der Erstling Christus; darnach die Christo angehören, wenn er kommen wird;

23. Mas cada uno en su órden: Cristo las primicias; luego los que son de Cristo en su venida.

23 каждый в своем порядке: первенец Христос, потом Христовы, в пришествие Его.

24 sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.

24 Sitten tulee loppu, kun Hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.

24. Sitte on loppu, koska hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, ja panee pois kaiken herrauden ja kaiken vallan ja voiman.

24. Silloin on loppu cosca hän anda waldacunnan Jumalan ja Isän haldun ja pane pois caiken herrauden ja caiken Esiwallan ja wäen.

24. Sijtte on loppu/ Coska hen andapi Waldakunnan Jumalan ia Isen haltun/ ia poispane caiki Herraudhet/ ia caiken Esiwallan ia Wäen. (Sitten on loppu/ Koska hän antaapi waltakunnan Jumalan ja Isän haltuun/ ja pois panee kaikki herraudet/ ja kaiken esiwallan ja wäen.)

24. εἶτα τὸ τέλος, ὅταν παραδῷ τὴν βασιλείαν τῷ Θεῷ καὶ πατρί, ὅταν καταργήσῃ πᾶσαν ἀρχὴν καὶ πᾶσαν ἐξουσίαν καὶ δύναμιν.

24. ειτα το τελος οταν παραδω την βασιλειαν τω θεω και πατρι οταν καταργηση πασαν αρχην και πασαν εξουσιαν και δυναμιν 24. eita to telos otan parado ten βasileian to theo kai patri otan katargese pasan archen kai pasan eksoυsian kai dυnamin

24 Thereafter (is) the end, whenever he gives up the kingdom to the God and Father; whenever he does-away-with all rule and all authority and power.

24. Then cometh the end, when he shall have delivered up the kingdom to God, even the Father; when he shall have put down all rule and all authority and power.

24. darnach das Ende, wenn er das Reich Gott und dem Vater überantworten wird, wenn er aufheben wird alle Herrschaft und alle Obrigkeit und Gewalt.

24. Luego viene el fin: cuando entregará el reino a Dios y al Padre; cuando hubiere abatido todo imperio, y toda potencia, y potestad.

24 А затем конец, когда Он предаст Царство Богу и Отцу,когда упразднит всякое начальство и всякую власть и силу.

25 Sillä hänen pitää hallitseman "siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle".

25 Sillä Hänen tulee hallita, "kunnes Hän on pannut kaikki viholliset Hänen jalkainsa alle*."

25. Sillä hänen tulee hallita, siihenasti kuin hän kaikki vihollisensa panee hänen jalkainsa alle.

25. Sillä hänen tule hallita sijhenasti cuin hän caicki wihollisens pane jalcains ala.

25. Sille henen tule Hallita/ sihenasti ette hen pane caiki wiholisens Jalcains ala. (Sillä hänen tulee hallita/ siihen asti että hän panee kaikki wihollisensa jalkainsa alle.)

25. δεῖ γὰρ αὐτὸν βασιλεύειν ἄχρις οὗ ἂν θῇ πάντας τοὺς ἐχθροὺς ὑπὸ τοὺς πόδας αὐτοῦ.

25. δει γαρ αυτον βασιλευειν αχρις ου αν θη παντας τους εχθρους υπο τους ποδας αυτου 25. dei gar aυton βasileυein achris oυ an the pantas toυs echthroυs υpo toυs podas aυtoυ

25 For* it is essential for him to reign, till the (time) he would have placed all his enemies under his feet. {Psa 110:1}

25. For he must reign, till he hath put all enemies under his feet.

25. Er muß aber herrschen, bis daß er "alle seine Feinde unter seine Füße lege".

25. Porque es menester que él reine, hasta que sujete a todos sus enemigos debajo de sus piés.

25 Ибо Ему надлежит царствовать, доколе низложит всех врагов под ноги Свои.

26 Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.

26 Viimeisenä vihollisena kukistetaan kuolema.

26. Viimeinen vihollinen, joka pannaan pois, on kuolema.

26. Wijmeinen wihollinen joca poispannan on cuolema sillä hän on caicki hänen jalcains ala heittänyt.

26. Se wimeinen wiholinen/ ioca poispannan/ se ombi Colema/ sille hen on henelle caiki henen Jalcains ala heittenyt. (Se wiimeinen wihollinen/ joka pois pannaan/ se ompi kuolema/ sillä hän on hänelle kaikki hänen jalkainsa alle heittänyt.)

26. ἔσχατος ἐχθρὸς καταργεῖται ὁ θάνατος·

26. εσχατος εχθρος καταργειται ο θανατος 26. eschatos echthros katargeitai o thanatos

26 (The) last enemy done-away-with (is) death.

26. The last enemy that shall be destroyed is death.

26. Der letzte Feind, der aufgehoben wird, ist der Tod.

26. Y el postrer enemigo que será destruido, es la muerte.

26 Последний же враг истребится – смерть,

27 Sillä: "kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle". Mutta kun hän sanoo: "kaikki on alistettu", niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa.

27 Sillä "kaikki Hän on alistanut Hänen jalkainsa alle". Mutta kun Hän sanoo, että kaikki on alistettu, on ilmeistä, että lukuun ei oteta Häntä, joka on alistanut kaiken Hänen valtaansa.

27. Sillä hän on kaikki hänen jalkainsa alle heittänyt. Mutta koska hän sanoo, että kaikki hänen allensa heitetyt ovat, niin on julki, että se on eroitettu, joka hänelle kaikki heitti alle.

27. Cosca hän sano että caicki hänen alansheitetyt owat nijn on julki että se on eroitettu joca hänelle caicki alaheitti.

27. Costa he' nyt sano/ Ette caiki henen alansheitetudh ouat/ nin on iulki/ ette se on eritetty/ ioca henelle caiki alaheitti. (Koska hän nyt sanoo/ Että kaikki hänen allensa heitetyt owat/ niin on julki/ että se on eritetty/ joka hänelle kaikki alle heitti.)

27. πάντα γὰρ ὑπέταξεν ὑπὸ τοὺς πόδας αὐτοῦ. ὅταν δὲ εἴπῃ ὅτι πάντα ὑποτέτακται, δῆλον ὅτι ἐκτὸς τοῦ ὑποτάξαντος αὐτῷ τὰ πάντα.

27. παντα γαρ υπεταξεν υπο τους ποδας αυτου οταν δε ειπη οτι παντα υποτετακται δηλον οτι εκτος του υποταξαντος αυτω τα παντα 27. panta gar υpetaksen υpo toυs podas aυtoυ otan de eipe oti panta υpotetaktai delon oti ektos toυ υpotaksantos aυto ta panta

27 For* he subjected all things under his feet. {Psa 8:6} But whenever he says, All things are subjected, ((it is) evident that (is) outside {i.e. except} the one who (has) subjected all things to him).

27. For he hath put all things under his feet. But when he saith all things are put under him, it is manifest that he is excepted, which did put all things under him.

27. Denn "er hat ihm alles unter seine Füße getan". Wenn er aber sagt, daß es alles untertan sei, ist's offenbar, daß ausgenommen ist, der ihm alles untergetan hat.

27. Porque todas las cosas sujetó debajo de sus piés. Mas cuando dice: Todas las cosas son sujetadas a él, claro es que está esceptuado el mismo que sujetó a él todas las cosas.

27 потому что все покорил под ноги Его. Когда же сказано, что Ему все покорено, то ясно, что кроме Того, Который покорил Ему все.

28 Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.

28 Mutta kun kaikki on alistettu Hänen valtaansa, silloin itse Poikakin on alistuva sen valtaan, joka on alistanut kaiken Hänen valtaansa, jotta Jumala olisi kaikki kaikissa.

28. Kuin nyt kaikki hänen allensa heitetyksi tulevat, silloin myös itse Poika hänen allensa heitetään, joka kaikki hänen allensa heitti, että Jumala kaikki kaikessa olis.

28. Cosca nyt caicki hänen alansheitetyxi tulewat silloin myös idze Poicakin hänen alansheitetän joca caicki hänen alansheitti että Jumala caicki caikisa olis.

28. Coska nyt Caiki henen ala'sheitetyxi tuleuat/ silloin mös itze Poicaki henen alansheiteten/ ioca caiki henen alansheitti/ Senpäle ette Jumala pite caikinaisi caikissa oleman. (Koska nyt kaikki hänen allensa heitetyksi tulewat/ sillon myös itse Poikakin hänen allensa heitetään/ joka kaikki hänen allensa heitti/ Senpäälle että Jumala pitää kaikkinainen kaikissa oleman.)

28. ὅταν δὲ ὑποταγῇ αὐτῷ τὰ πάντα, τότε καὶ αὐτὸς ὁ υἱὸς ὑποταγήσεται τῷ ὑποτάξαντι αὐτῷ τὰ πάντα, ἵνα ᾖ ὁ Θεὸς τὰ πάντα ἐν πᾶσιν.

28. οταν δε υποταγη αυτω τα παντα τοτε και αυτος ο υιος υποταγησεται τω υποταξαντι αυτω τα παντα ινα η ο θεος τα παντα εν πασιν 28. otan de υpotage aυto ta panta tote kai aυtos o υios υpotagesetai to υpotaksanti aυto ta panta ina e o theos ta panta en pasin

28 But whenever all things are subject to him, then the Son himself will also be subjected to the one who subjected all things to him, in order that God may be all in all.

28. And when all things shall be subdued unto him, then shall the Son also himself be subject unto him that put all things under him, that God may be all in all.

28. Wenn aber alles ihm untertan sein wird, alsdann wird auch der Sohn selbst untertan sein dem, der ihm alles untergetan hat, auf daß Gott sei alles in allen.

28. Mas después que todas las cosas le fueren sujetas, entónces también el mismo Hijo se sujetará al que le sujetó a él todas las cosas, para que Dios sea todo en todos.

28 Когда же все покорит Ему, тогда и Сам Сын покорится Покорившему все Ему, да будет Богвсе во всем.

29 Mitä muutoin ne, jotka kastattavat itsensä kuolleitten puolesta, sillä saavat aikaan? Jos kuolleet eivät heräjä, miksi nämä sitten kastattavat itsensä heidän puolestaan?

29 Mitä muuten tekevät ne, jotka kastattavat itsensä kuolleitten puolesta*, jos kuolleita ei yleensä herätetä? Miksi nämä sitten kastattavat itsensä kuolleitten puolesta*?

29. Mitä ne muutoin tekevät, jotka itsensä kastaa antavat kuolleitten päälle, jollei kuolleet nouse ylös? Miksi he siis antavat kuolleitten päälle itseänsä kastaa?

29. ELi mitä ne tekewät jotca heitäns casta andawat cuolluitten päälle jollei cuollet ylösnouse? Mixi he sijs andawat cuolluitten päälle heitäns casta?

29. Eli mite he tekeuet/ iotca heidens andauat Casta ninen * Cooluten päle/ Jollei ensingen Coolluet ylesnouse? Mixi he sis andauat heidens Casta ninen Cooluten päle? (Eli mitä he tekewät/ jotka heidäns antawat kastaa niiden kuolleitten päälle/ Jollei ensinkään kuolleet ylösnouse? Miksi he siis antawat heidäns kastaa niiden kuolleitten päälle?)

29. Ἐπεὶ τί ποιήσουσιν οἱ βαπτιζόμενοι ὑπὲρ τῶν νεκρῶν, εἰ ὅλως νεκροὶ οὐκ ἐγείρονται; τί καὶ βαπτίζονται ὑπὲρ τῶν νεκρῶν;

29. επει τι ποιησουσιν οι βαπτιζομενοι υπερ των νεκρων ει ολως νεκροι ουκ εγειρονται τι και βαπτιζονται υπερ των νεκρων 29. epei ti poiesoυsin oi βaptizomenoi υper ton nekron ei olos nekroi oυk egeirontai ti kai βaptizontai υper ton nekron

29 Otherwise what will they do who are immersed* on behalf of the dead? If the dead are not literally raised (up), why then are they immersed* on behalf of the dead?

29. Else what shall they do which are baptized for the dead, if the dead rise not at all? why are they then baptized for the dead?

29. Was machen sonst, die sich taufen lassen über den Toten, so überhaupt die Toten nicht auferstehen? Was lassen sie sich taufen über den Toten?

29. De otro modo, ¿qué harán, los que son bautizados por los muertos, si en ninguna manera los muertos resucitan? ¿Por qué, pues, son bautizados por los muertos?

29 Иначе, что делают крестящиеся для мертвых? Если мертвые совсем не воскресают, то для чего и крестятся для мертвых?

30 Ja miksi mekään antaudumme joka hetki vaaraan?

30 Ja miksi mekään olemme, joka hetki vaarassa?

30. Miksi myös me joka aika vaarassa olemme?

30. Ja mixi me aina waaras olemma?

30. Ja mixi me aina seisoma Waarasa? (Ja miksi me aina seisomme waarassa?)

30. τί καὶ ἡμεῖς κινδυνεύομεν πᾶσαν ὥραν;

30. τι και ημεις κινδυνευομεν πασαν ωραν 30. ti kai emeis kindυneυomen pasan oran

30 Why are we also in peril every hour?

30. And why stand we in jeopardy every hour?

30. Und was stehen wir alle Stunde in der Gefahr?

30. ¿Y por qué nosotros peligramos a toda hora?

30 Для чего и мы ежечасно подвергаемся бедствиям?

31 Joka päivä minä olen kuoleman kidassa, niin totta kuin te, veljet, olette minun kerskaukseni Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

31 [Veljet,] minä kuolen joka päivä, *niin totta kuin voin kerskata teistä* Kristuksessa Jeesuksessa, Herrassamme.

31. Minä kuolen joka päivä meidän kerskaamisen puolesta, joka minulla on Kristuksessa Jesuksessa meidän Herrassamme.

31. Meidän kerscamisemme puolesta cuin minulla on Christuxes Jesuxes meidän HERrasam minä cuolen jocapäiwä.

31. Meiden kerskamisen polesta/ ioca minulla ombi Christusesa Iesusesa meiden Herrasa/ mine Coolen iocapeiue. (Meidän kerskaamisen puolesta/ joka minulla ompi Kristuksessa Jesuksessa meidän Herrassa/ minä kuolen jokapäiwä.)

31. καθ’ ἡμέραν ἀποθνήσκω, νὴ τὴν ὑμετέραν καύχησιν ἣν ἔχω ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ τῷ Κυρίῳ ἡμῶν.

31. καθ ημεραν αποθνησκω νη την {VAR1: ημετεραν } {VAR2: υμετεραν } καυχησιν ην εχω εν χριστω ιησου τω κυριω ημων 31. kath emeran apothnesko ne ten {VAR1: emeteran } {VAR2: υmeteran } kaυchesin en echo en christo iesoυ to kυrio emon

31 I die every day (by my) boasting of you°, which I have in Christ Jesus our Lord.

31. I protest by your rejoicing which I have in Christ Jesus our Lord, I die daily.

31. Bei unserm Ruhm, den ich habe in Christo Jesu, unserm HERRN, ich sterbe täglich.

31. Cada día muero; lo protesto por vuestra gloria, la cual tengo en Cristo Jesús Señor nuestro.

31 Я каждый день умираю: свидетельствуюсь в том похвалою вашею, братия, которую я имею во Христе Иисусе, Господе нашем.

32 Jos minä ihmisten tavoin olen taistellut petojen kanssa Efesossa, mitä hyötyä minulle siitä on? Jos kuolleet eivät heräjä, niin: "syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme".

32 Jos ihmisen tavoin olen taistellut petojen kanssa Efesossa, mitä hyötyä minulla siitä on? Jos kuolleita ei herätetä, niin "syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna kuolemme.”

32. Jos minä olen ihmisten tavalla Ephesossa petoin kanssa sotinut, mitä se minua auttaa, ellei kuolleet nouse ylös? Syökäämme ja juokaamme; sillä huomenna me kuolemme.

32. JOs minä olen ihmisten tawalla Ephesos petoin cansa sotinut? Mitä se minua autta ellei cuollet ylösnouse? Syökäm ja juocam sillä huomena me cuolemma.

32. Jos mine olen Inhimisten taualla Ephesos Petoin cansa sotinut? Mite se minun autta/ ellei ne Coolleet ylesnouse? Sökem ia iokam? Sille Homena me coolema. (Jos minä olen ihmisten tawalla Ephesossa petoin kanssa sotinut? Mitä se minun auttaa/ ellei ne kuolleet ylös nouse? Syökäämme ja juokaamme? Sillä huomenna me kuolemme.)

32. εἰ κατὰ ἄνθρωπον ἐθηριομάχησα ἐν Ἐφέσῳ, τί μοι τὸ ὄφελος; εἰ νεκροὶ οὐκ ἐγείρονται, φάγωμεν καὶ πίωμεν, αὔριον γὰρ ἀποθνήσκομεν.

32. ει κατα ανθρωπον εθηριομαχησα εν εφεσω τι μοι το οφελος ει νεκροι ουκ εγειρονται φαγωμεν και πιωμεν αυριον γαρ αποθνησκομεν 32. ei kata anthropon etheriomachesa en efeso ti moi to ofelos ei nekroi oυk egeirontai fagomen kai piomen aυrion gar apothneskomen

32 If I quarreled with beasts in Ephesus according to (the manner of) man, what is the profit to me? If the dead are not raised up, ‘We should eat and drink, for* (the) next-day we die.’ {Isa 22:13}

32. If after the manner of men I have fought with beasts at Ephesus, what advantageth it me, if the dead rise not? let us eat and drink; for to morrow we die.

32. Habe ich nach menschlicher Meinung zu Ephesus mit wilden Tieren gefochten, was hilft's mir? So die Toten nicht auferstehen, "laßt uns essen und trinken; denn morgen sind wir tot!"

32. Si como hombre batallé en Efeso contra las bestias, ¿qué me aprovecha si los muertos no resucitan? Comamos y bebamos, que mañana moriremos:

32 По рассуждению человеческому, когда я боролся со зверями в Ефесе, какая мне польза, если мертвые не воскресают? Станем есть и пить, ибо завтра умрем!

33 Älkää eksykö. "Huono seura hyvät tavat turmelee."

33 Älkää eksykö. "Huono seura turmelee hyvät tavat."

33. Älkäät antako pettää teitänne: pahat jaaritukset turmelevat hyvät tavat.

33. Älkät andaco pettä teitän: pahat jaarituxet turmelewat hywät tawat.

33. Elke a'dako petettä teiten. Pahat * ialitoxet turmeleuat Hyuet tauat. (Älkään antako petettää teitän. Pahat jaaritukset turmelewat hywät tawat.)

33. μὴ πλανᾶσθε· φθείρουσιν ἤθη χρηστὰ ὁμιλίαι κακαί.

33. μη πλανασθε φθειρουσιν ηθη χρησθ ομιλιαι κακαι 33. me planasthe ftheiroυsin ethe chresth omiliai kakai

33 Do° not be misled: evil associations corrupt virtuous {F} morals. {Or: customs or habits; (inward & outward).}

33. Be not deceived: evil communications corrupt good manners.

33. Lasset euch nicht verführen! Böse Geschwätze verderben gute Sitten.

33. No os engañéis. Las malas conversaciones corrompen las buenas costumbres.

33 Не обманывайтесь: худые сообщества развращают добрые нравы.

34 Raitistukaa oikealla tavalla, älkääkä syntiä tehkö; sillä niitä on, joilla ei ole mitään tietoa Jumalasta. Teidän häpeäksenne minä tämän sanon.

34 Raitistukaa oikealla tavalla älkääkä syntiä tehkö, sillä eräät ovat tietämättömiä Jumalasta. Puhun teille häpeäksi.

34. Herätkäät ylös hurskaasti ja älkäät syntiä tehkö; sillä ei muutamat Jumalasta mitään tiedä. Häpiäksi minä näitä teille sanon.

34. Ylösherätkät hurscast ja älkät syndiä tehkö: sillä ei muutamat Jumalasta mitän tiedä. Häpiäxi minä näitä teille sanon.

34. Ylesheretkä hurskaasta/ ia elke syndi techkö. Sille ette mutomat ei miten Jumalasta tiedä. Häpiexi mine neitä teille sanon. (Ylös herätkää hurskaasta/ ja älkää syntiä tehkö. Sillä että muutamat ei mitään Jumalasta tiedä. Häpeäksi minä näitä teille sanon.)

34. ἐκνήψατε δικαίως καὶ μὴ ἁμαρτάνετε· ἀγνωσίαν γὰρ Θεοῦ τινες ἔχουσι· πρὸς ἐντροπὴν ὑμῖν λέγω.

34. εκνηψατε δικαιως και μη αμαρτανετε αγνωσιαν γαρ θεου τινες εχουσιν προς εντροπην υμιν λεγω 34. eknepsate dikaios kai me amartanete agnosian gar theoυ tines echoυsin pros entropen υmin lego

34 Be° righteously sober and do° not sin; for* some have ignorance of God. I say (this) to shame you°.

34. Awake to righteousness, and sin not; for some have not the knowledge of God: I speak this to your shame.

34. Werdet doch einmal recht nüchtern und sündigt nicht! Denn etliche wissen nichts von Gott; das sage ich euch zur Schande.

34. Despertád, como es justo, y no pequéis; porque algunos no conocen a Dios, para vergüenza vuestra lo digo.

34 Отрезвитесь, как должно, и не грешите; ибо, к стыду вашему скажу, некоторые из вас не знают Бога.

35 Mutta joku ehkä kysyy: "Millä tavoin kuolleet heräjävät, ja millaisessa ruumiissa he tulevat?"

35 Mutta joku sanoo: "Miten kuolleet heräävät ja millaisessa ruumiissa he tulevat?"

35. Vaan joku taitais sanoa: kuinkas kuolleet nousevat? ja minkäkaltaisilla ruumiilla he tulevat?

35. JOs jocu sano: cuingasta cuollet ylösnousewat? Ja mingäcaltaisilla ruumilla he tulewat?

35. Machta nyt iocu sano/ Quinga ne Coollet ylesnouseuat? Ja mingecaltaisella Rumilla he tuleuat? (Mahtaa nyt joku sanoa/ Kuinka ne kuolleet ylös nousewat/ Ja minkäkaltaiselle ruumiilla he tulewat?)

35. Ἀλλ’ ἐρεῖ τις· πῶς ἐγείρονται οἱ νεκροί; ποίῳ δὲ σώματι ἔρχονται;

35. αλλ ερει τις πως εγειρονται οι νεκροι ποιω δε σωματι ερχονται 35. all erei tis pos egeirontai oi nekroi poio de somati erchontai

35 But someone will say, How are the dead raised up and with what (manner of) body do they come?

35. But some man will say, How are the dead raised up? and with what body do they come?

35. Möchte aber jemand sagen: Wie werden die Toten auferstehen, und mit welchem Leibe werden sie kommen?

35. Mas alguno dirá. ¿Cómo resucitan los muertos? ¿Con qué cuerpo salen?

35 Но скажет кто-нибудь: как воскреснут мертвые? и вкаком теле придут?

36 Sinä mieletön, se, minkä kylvät, ei virkoa eloon, ellei se ensin kuole!

36 Tyhmyri! Se, minkä kylvät, ei tule eläväksi, jollei se kuole.

36. Sinä tomppeli! Se, minkä sinä kylvät, ei tule eläväksi, ellei hän (ensin) kuole.

36. Sinä tompeli se cuins kylwät ei tule eläwäxi ellei hän ensin cuole.

36. Sine Tompeli/ sen quin sine kyluet/ ei tule eleuexi/ ellei hen ennen coolisi. (Sinä tomppeli/ sen kuin sinä kylwät/ ei tule eläwäksi/ ellei hän ennen kuolisi.)

36. ἄφρον, σὺ ὃ σπείρεις οὐ ζῳοποιεῖται, ἐὰν μὴ ἀποθάνῃ·

36. αφρον συ ο σπειρεις ου ζωοποιειται εαν μη αποθανη 36. afron sυ o speireis oυ zoopoieitai ean me apothane

36 You fool, what you sow is not given-life if it does not die;

36. Thou fool, that which thou sowest is not quickened, except it die:

36. Du Narr: was du säst, wird nicht lebendig, es sterbe denn.

36. ¡Insensato! lo que tú siembras, no revive, si ántes no muriere:

36 Безрассудный! то, что ты сеешь, не оживет, если не умрет.

37 Ja kun kylvät, et kylvä sitä vartta, joka on nouseva, vaan paljaan jyvän, nisun jyvän tai muun minkä tahansa.

37 ja minkä kylvät, et kylvä sitä kasvua*, joka on nouseva, vaan paljaan jyvän, ehkä vehnän tai jonkin muun kasvin jyvän.

37. Ja jonka sinä kylvät, ei se ole se ruumis, joka tuleva on, vaan paljas jyvä, nimittäin nisun jyvä eli joku muu.

37. Ja jonga sinä kylwät ei se ole se ruumis joca tulewa on waan paljas jywä nimittäin nisun jywä eli jocu muu sencaltainen.

37. Ja iota sine kyluet/ eipe se ole se Rumis ioca tuleua on/ Waan yxi palias Jyue/ nimitten/ Nisun iyue eli mwta sencaltaista. (Ja jota sinä kylwät/ eipä se ole se ruumis joka tulewa on/ Waan yksi paljas jywä/ nimittäin/ Nisun jywä eli muuta senkaltaista.)

37. καὶ ὃ σπείρεις, οὐ τὸ σῶμα τὸ γενησόμενον σπείρεις, ἀλλὰ γυμνὸν κόκκον, εἰ τύχοι σίτου ἤ τινος τῶν λοιπῶν·

37. και ο σπειρεις ου το σωμα το γενησομενον σπειρεις αλλα γυμνον κοκκον ει τυχοι σιτου η τινος των λοιπων 37. kai o speireis oυ to soma to genesomenon speireis alla gυmnon kokkon ei tυchoi sitoυ e tinos ton loipon

37 and what you sow, you do not sow the body that will become, but a naked kernel, it may be of wheat or anyone of the rest (of the grains);

37. And that which thou sowest, thou sowest not that body that shall be, but bare grain, it may chance of wheat, or of some other grain:

37. Und was du säst, ist ja nicht der Leib, der werden soll, sondern ein bloßes Korn, etwa Weizen oder der andern eines.

37. Y lo que siembras, no siembras el cuerpo que ha de ser, sino el grano desnudo, puede ser de trigo, o de alguno de los otros granos:

37 И когда ты сеешь, то сеешь не тело будущее, а голое зерно, какое случится, пшеничное или другое какое;

38 Mutta Jumala antaa sille varren, sellaisen kuin tahtoo, ja kullekin siemenelle sen oman varren.

38 Mutta Jumala antaa sille kasvun,* niin kuin tahtoo ja kullekin siemenelle sen oman kasvun*.

38. Mutta Jumala antaa hänelle ruumiin niinkuin hän tahtoi, ja kullekin siemenelle oman ruumiinsa.

38. Mutta Jumala anda hänelle ruumin sencaltaisen cuin hän tahto ja cullengin siemenelle oman ruumins.

38. Mutta Jumala andapi henelle ydhen Rumin quin hen tachto/ ia itzekullengi Siemenelle/ oman Rumihin. (Mutta Jumala antaapi hänelle yhden ruumiin kuin hän tahtoo/ ja itsekullenkin siemenelle/ oman ruumiin.)

38. ὁ δὲ Θεὸς αὐτῷ δίδωσι σῶμα καθὼς ἠθέλησε, καὶ ἑκάστῳ τῶν σπερμάτων τὸ ἴδιον σῶμα.

38. ο δε θεος αυτω διδωσιν σωμα καθως ηθελησεν και εκαστω των σπερματων το ιδιον σωμα 38. o de theos aυto didosin soma kathos ethelesen kai ekasto ton spermaton to idion soma

38 but God gives it a body just-as he willed and to each seed a body of its own.

38. But God giveth it a body as it hath pleased him, and to every seed his own body.

38. Gott aber gibt ihm einen Leib, wie er will, und einem jeglichen von den Samen seinen eigenen Leib.

38. Mas Dios de la el cuerpo como él ha querido, y a cada simiente su propio cuerpo.

38 но Бог дает ему тело, как хочет, и каждому семени свое тело.

39 Ei kaikki liha ole samaa lihaa, vaan toista on ihmisten (liha), toista taas karjan liha, toista on lintujen liha, toista kalojen.

39 Ei kaikki liha ole samaa lihaa, vaan toista on ihmisten (liha) ja toista karjan liha, toista taas kalojen* [liha] ja toista lintujen.

39. Ei kaikki liha ole yhtäläinen liha; vaan toinen on ihmisten liha, toinen on karjan liha, toinen on kalain, toinen on lintuin;

39. Ei caicki liha ole yhtäläinen waan toinen on ihmisen liha toinen on carjan toinen on calain toinen on linduin.

39. Ei caiki Liha ole ychteleine' liha/ wan toine' o'bi Inhimisen Liha/ toine' on Caria'/ toine' on Calain/ toine' mös Linduin. (Ei kaikki liha ole yhtäläinen liha/ waan toinen ompi ihmisen liha/ toinen on karjan/ toinen on kalain/ toinen myös lintuin.)

39. οὐ πᾶσα σὰρξ ἡ αὐτὴ σάρξ, ἀλλὰ ἄλλη μὲν ἀνθρώπων, ἄλλη δὲ σὰρξ κτηνῶν, ἄλλη δὲ ἰχθύων, ἄλλη δὲ πετεινῶν.

39. ου πασα σαρξ η αυτη σαρξ αλλα αλλη μεν σαρξ ανθρωπων αλλη δε σαρξ κτηνων αλλη δε ιχθυων αλλη δε πτηνων 39. oυ pasa sarks e aυte sarks alla alle men sarks anthropon alle de sarks ktenon alle de ichthυon alle de ptenon

39 All flesh is not the same flesh, but (there is) one (flesh) of men and another flesh of animals and another of birds and another of fish

39. All flesh is not the same flesh: but there is one kind of flesh of men, another flesh of beasts, another of fishes, and another of birds.

39. Nicht ist alles Fleisch einerlei Fleisch; sondern ein anderes Fleisch ist der Menschen, ein anderes des Viehs, ein anderes der Fische, ein anderes der Vögel.

39. Toda carne no es la misma carne, mas una carne es la de los hombres, y otra carne es la de los animales, y otra la de los peces, y otra la de las aves.

39 Не всякая плоть такая же плоть; но иная плоть у человеков, иная плоть у скотов, иная у рыб, иная у птиц.

40 Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta toinen on taivaallisten kirkkaus, toinen taas maallisten.

40 Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita, mutta toinen on taivaallisten kirkkaus ja toinen maallisten.

40. Ja ovat taivaalliset ruumiit ja maalliset ruumiit; mutta toinen kirkkaus on taivaallisilla ja toinen maallisilla.

40. Owat taiwalliset ruumit ja owat maaliset ruumit. Mutta toinen cunnia on taiwallisilla ja toinen maalisilla.

40. Ouat Taiualiset Rumijt ia ouat mös Maaliset Rumijt : Mutta toinen Cunnia on nijlle Taiualisilla/ Ja toinen nijlle Maalisilla. (Owat taiwaallinen ruumiit ja owat myös maalliset ruumiit: Mutta toinen kunnia on niillä taiwaallisilla/ Ja toinen niillä maallisilla.)

40. καὶ σώματα ἐπουράνια, καὶ σώματα ἐπίγεια· ἀλλ’ ἑτέρα μὲν ἡ τῶν ἐπουρανίων δόξα, ἑτέρα δὲ ἡ τῶν ἐπιγείων.

40. και σωματα επουρανια και σωματα επιγεια αλλ ετερα μεν η των επουρανιων δοξα ετερα δε η των επιγειων 40. kai somata epoυrania kai somata epigeia all etera men e ton epoυranion doksa etera de e ton epigeion

40 and heavenly bodies and earthly bodies, (but the glory of the heavenly is indeed different, and the (glory) of the earthly is different).

40. There are also celestial bodies, and bodies terrestrial: but the glory of the celestial is one, and the glory of the terrestrial is another.

40. Und es sind himmlische Körper und irdische Körper; aber eine andere Herrlichkeit haben die himmlischen Körper und eine andere die irdischen.

40. Hay también cuerpos celestes, y cuerpos terrestres; mas una es la gloria de los celestes, y otra la de los terrestres.

40 Есть тела небесные и тела земные; но иная слава небесных, иная земных.

41 Toinen on auringon kirkkaus ja toinen kuun kirkkaus ja toinen tähtien kirkkaus, ja toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa.

41 Toinen on auringon kirkkaus ja toinen kuun kirkkaus ja toinen tähtien kirkkaus; eroaapa tähti tähdestä kirkkaudessa.

41. Toinen kirkkaus on auringolla ja toinen kirkkaus kuulla, ja toinen kirkkaus tähdillä; sillä yksi tähti voittaa toisen kirkkaudessa.

41. Toinen kirckaus on Auringolla toinen kirckaus on Cuulla toinen kirckaus Tähdeillä: Sillä yxi Tähti woitta toisen kirckaudes nijn myös cuolluitten ylösnousemus.

41. Toinen kircaus ombi Auringoisella/ toinen kircaus ombi Cuulla/ toinen kircaus Tehdheillä/ Sille ette yxi Tehcti ylitzekieupi sen toisen kircaudhesa/ Nin mös se Cooluten ylesnousemus. (Toinen kirkkaus ompi aurinkoisella/ toinen kirkkaus ompi kuulla/ toinen kirkkaus tähdellä/ Sillä että yksi tähti ylitsekäypi sen toisen kirkkaudessa/ Niin myös se kuolleitten ylösnousemus.)

41. ἄλλη δόξα ἡλίου, καὶ ἄλλη δόξα σελήνης, καὶ ἄλλη δόξα ἀστέρων· ἀστὴρ γὰρ ἀστέρος διαφέρει ἐν δόξῃ.

41. αλλη δοξα ηλιου και αλλη δοξα σεληνης και αλλη δοξα αστερων αστηρ γαρ αστερος διαφερει εν δοξη 41. alle doksa elioυ kai alle doksa selenes kai alle doksa asteron aster gar asteros diaferei en dokse

41 One glory (is) of the sun and another glory (is) of the moon and another glory (is) of the stars; for* (one) star carries more-value in glory than (that) of (another) star.

41. There is one glory of the sun, and another glory of the moon, and another glory of the stars: for one star differeth from another star in glory.

41. Eine andere Klarheit hat die Sonne, eine andere Klarheit hat der Mond, eine andere Klarheit haben die Sterne; denn ein Stern übertrifft den andern an Klarheit.

41. Una es la gloria del sol, y otra la gloria de la luna, y otra la gloria de las estrellas; porque una estrella se diferencia de otra estrella en gloria.

41 Иная слава солнца, иная слава луны, иная звезд; и звезда от звезды разнится в славе.

42 Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa;

42 Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa;

42. Niin myös kuolleitten ylösnousemus: se kylvetään turmeluksessa ja nousee ylös turmelematoin,

42. Se kylwetän turmeluxes ja ylösnouse turmelematoin. Se kylwetän huonona ja ylösnouse cunniasa.

42. Se kylueten turmeluxesa/ ia ylesnousepi turmelematoin/ Se kylueten Hoonolisudhes/ Ja ylesnousepi Cunniasa. (Se kylwetään turmeluksessa/ ja ylös nouseepi turmelematoin/ Se kylwetään huonollisuudessa/ Ja ylös nouseepi kunniassa.)

42. οὕτω καὶ ἡ ἀνάστασις τῶν νεκρῶν, σπείρεται ἐν φθορᾷ, ἐγείρεται ἐν ἀφθαρσίᾳ·

42. ουτως και η αναστασις των νεκρων σπειρεται εν φθορα εγειρεται εν αφθαρσια 42. oυtos kai e anastasis ton nekron speiretai en fthora egeiretai en aftharsia

42 So also is the resurrection of the dead. (If) it is sown in corruption; it is raised (up) in incorruption.

42. So also is the resurrection of the dead. It is sown in corruption; it is raised in incorruption:

42. Also auch die Auferstehung der Toten. Es wird gesät verweslich, und wird auferstehen unverweslich.

42. Así también es la resurrección de los muertos. Se siembra en corrupción; se levantará en incorrupción:

42 Так и при воскресении мертвых: сеется в тлении, восстает в нетлении;

43 kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa;

43 kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa;

43. Se kylvetään huonona ja nousee ylös kunniassa, se kylvetään heikkoudessa ja nousee ylös väkevyydessä,

43. Se kylwetän heickoudesa ja ylösnouse wäkewydesä.

43. Se kylueten Heickoudhesa/ Ja ylesnousepi wäkeyxesa. (Se kylwetään heikkoudessa/ Ja ylös nouseepi wäkewyydessä.)

43. σπείρεται ἐν ἀτιμίᾳ, ἐγείρεται ἐν δόξῃ· σπείρεται ἐν ἀσθενείᾳ, ἐγείρεται ἐν δυνάμει·

43. σπειρεται εν ατιμια εγειρεται εν δοξη σπειρεται εν ασθενεια εγειρεται εν δυναμει 43. speiretai en atimia egeiretai en dokse speiretai en astheneia egeiretai en dυnamei

43 It is sown in dishonor; it is raised (up) in glory. It is sown in weakness; it is raised up in power.

43. It is sown in dishonour; it is raised in glory: it is sown in weakness; it is raised in power:

43. Es wird gesät in Unehre, und wird auferstehen in Herrlichkeit. Es wird gesät in Schwachheit, und wird auferstehen in Kraft.

43. Se siembra en vergüenza; se levantará en gloria: se siembra en flaqueza; se levantará en poder:

43 сеется в уничижении, восстает в славе; сеется в немощи, восстает в силе;

44 kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen.

44 kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. [Jos] on sielullinen ruumis, on myös hengellinen (ruumis).

44. Se kylvetään luonnollinen ruumis ja nousee hengellinen ruumis. Meillä on luonnollinen ruumis, on myös hengellinen ruumis.

44. Se kylwetän luonnollinen ruumis ja ylösnouse hengellinen ruumis nijn meillä on myös hengellinen ruumis. Että meillä on luonnollinen ruumis njin meillä on myös hengellinen ruumis.

44. Se kylueten yxi Lonoilnen * Rumis/ Ja ylesnousepi yxi Hengelinen Rumis. Ette meille on yxi Loonolinen Rumis/ Nin meille mös on yxi Hengelinen Rumis/ (Se kylwetään yksi luonnollinen ruumis/ Ja ylös nouseepi yksi hengellinen ruumis. Että meillä on yksi luonnollinen ruumis/ Niin meille myös on yksi hengellinen ruumis/)

44. σπείρεται σῶμα ψυχικόν, ἐγείρεται σῶμα πνευματικόν. ἔστι σῶμα ψυχικόν, καὶ ἔστι σῶμα πνευματικόν.

44. σπειρεται σωμα ψυχικον εγειρεται σωμα πνευματικον εστιν σωμα ψυχικον και εστιν σωμα πνευματικον 44. speiretai soma psυchikon egeiretai soma pneυmatikon estin soma psυchikon kai estin soma pneυmatikon

44 It is sown a physical body; it is raised up a spiritual body. If there is a physical body, there is also a spiritual body.

44. It is sown a natural body; it is raised a spiritual body. There is a natural body, and there is a spiritual body.

44. Es wird gesät ein natürlicher Leib, und wird auferstehen ein geistlicher Leib. Ist ein natürlicher Leib, so ist auch ein geistlicher Leib.

44. Se siembra cuerpo animal; resucitará cuerpo espiritual. Hay cuerpo animal, y hay cuerpo espiritual.

44 сеется тело душевное, восстает тело духовное. Есть тело душевное, есть тело и духовное.

45 Niin on myös kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu"; viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki.

45 Niin on myös kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu", viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki.

45. Niinkuin myös kirjoitettu on: ensimäinen ihminen Adam on tehty eläväksi sieluksi, ja viimeinen Adam eläväksi tekeväiseksi hengeksi.

45. Nijncuin kirjoitettu on: Ensimäinen ihminen Adam on tehty eläwäxi sieluxi: ja wijmeinen Adam eläwäxi tekewäisexi Hengexi.

45. Ninquin kirioitettu on/ Se ensimeine' Inhiminen Adam on techty Loonolises Elemes. Ja se Wimeinen Adam He'gelises Elemes. (Niinkuin kirjoitettu on/ Se ensimmäinen ihminen Adam on tehty luonnollisessa elämässä. Ja se wiimeinen Adam hengellisessä elämässä.)

45. οὕτω καὶ γέγραπται· ἐγένετο ὁ πρῶτος ἄνθρωπος Ἀδὰμ εἰς ψυχὴν ζῶσαν· ὁ ἔσχατος Ἀδὰμ εἰς πνεῦμα ζωοποιοῦν·

45. ουτως και γεγραπται εγενετο ο πρωτος ανθρωπος αδαμ εις ψυχην ζωσαν ο εσχατος αδαμ εις πνευμα ζωοποιουν 45. oυtos kai gegraptai egeneto o protos anthropos adam eis psυchen zosan o eschatos adam eis pneυma zoopoioυn

45 So also it has been written, ‘The first man Adam became a living soul.’ {Gen 2:7} The last Adam is giving-life *for (our) spirit.

45. And so it is written, The first man Adam was made a living soul; the last Adam was made a quickening spirit.

45. Wie es geschrieben steht: der erste Mensch, Adam, "ward zu einer lebendigen Seele", und der letzte Adam zum Geist, der da lebendig macht.

45. Y así está escrito: Fué hecho el primer hombre Adam en alma viviente; el postrer Adam fué hecho en espíritu vivificante.

45 Так и написано: первый человек Адам стал душею живущею; а последний Адам есть дух животворящий.

46 Mutta mikä on hengellistä, se ei ole ensimmäinen, vaan se, mikä on sielullista, on ensimmäinen; sitten on se, mikä on hengellistä.

46 Mutta hengellinen ei ollut ensin vaan sielullinen*, sitten hengellinen.

46. Mutta hengellinen ei ole ensimäinen, vaan luonnollinen, senjälkeen hengellinen.

46. Mutta hengellinen ruumis ei ole se ensimäinen waan se luonnollinen senjälken se hengellinen.

46. Mutta se hengelinen Rumis ei ole se ensimeinen/ Waan se Loonolinen/ senielkin se He'gelinen. (Mutta se hengellinen ruumis ei ole se ensimmäinen/ Waan se luonnollinen/ sen jälkeen se hengellinen.)

46. ἀλλ’ οὐ πρῶτον τὸ πνευματικὸν, ἀλλὰ τὸ ψυχικόν, ἔπειτα τὸ πνευματικόν.

46. αλλ ου πρωτον το πνευματικον αλλα το ψυχικον επειτα το πνευματικον 46. all oυ proton to pneυmatikon alla to psυchikon epeita to pneυmatikon

46 But the spiritual (was) not first, but the physical(, and) thereafter the spiritual.

46. Howbeit that was not first which is spiritual, but that which is natural; and afterward that which is spiritual.

46. Aber der geistliche Leib ist nicht der erste, sondern der natürliche; darnach der geistliche.

46. Mas lo que es espiritual no es primero, sino lo que es animal; y después lo que es espiritual.

46 Но не духовное прежде, а душевное, потом духовное.

47 Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen (Herra) on taivaasta.

47 Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen; toinen ihminen on (Herra) taivaasta.

47. Ensimäinen ihminen on maasta ja maallinen, toinen ihminen on itse Herra taivaasta.

47. Ensimäinen ihminen on maasta ja maalinen toinen ihminen on idze HERra Taiwasta.

47. Se ensimeinen Inhiminen ombi maasta ia maalinen/ Se toinen Inhiminen ombi itze HERRA Taiuasta. (Se ensimmäinen ihminen ompi maasta ja maallinen/ Se toinen ihminen ompi itse HERRA taiwaasta.)

47. ὁ πρῶτος ἄνθρωπος ἐκ γῆς χοϊκός, ὁ δεύτερος ἄνθρωπος ὁ Κύριος ἐξ οὐρανοῦ.

47. ο πρωτος ανθρωπος εκ γης χοικος ο δευτερος ανθρωπος ο κυριος εξ ουρανου 47. o protos anthropos ek ges choikos o deυteros anthropos o kυrios eks oυranoυ

47 The first man (is) out of the earth, (the) terrestrial; the second man, the Lord, (is) out of heaven.

47. The first man is of the earth, earthy: the second man is the Lord from heaven.

47. Der erste Mensch ist von der Erde und irdisch; der andere Mensch ist der HERR vom Himmel.

47. El primer hombre es de la tierra, terreno: el segundo hombre, que es el Señor, es del cielo.

47 Первый человек – из земли, перстный; второй человек – Господь с неба.

48 Minkäkaltainen maallinen oli, senkaltaisia ovat myös maalliset; ja minkäkaltainen taivaallinen on, senkaltaisia ovat myös taivaalliset.

48 Millainen maallinen oli, sellaisia ovat myös maalliset; ja millainen taivaallinen on, sellaisia ovat myös taivaalliset.

48. Minkäkaltainen maallinen on, senkaltaiset ovat myös maalliset, ja minkäkaltainen taivaallinen on, senkaltaiset ovat myös taivaalliset.

48. Mingäcaltainen se maalinen on sencaltaiset owat myös maaliset ja mingäcaltainen taiwallinen on sencaltaiset owat myös taiwalliset.

48. Mingemotoinen se Maalinen on/ sencaltaiset ouat mös ne maaliset. Ja mingemotoinen se Taiualinen on/ sencaltaiset ouat mös ne Taiualiset. (Minkä muotoinen se maallinen on/ senkaltaiset owat myös ne maallliset. Ja minkä muotoinen se taiwaallinen on/ senkaltaiset owat myös ne taiwaalliset.)

48. οἷος ὁ χοϊκός, τοιοῦτοι καὶ οἱ χοϊκοί, καὶ οἷος ὁ ἐπουράνιος, τοιοῦτοι καὶ οἱ ἐπουράνιοι.

48. οιος ο χοικος τοιουτοι και οι χοικοι και οιος ο επουρανιος τοιουτοι και οι επουρανιοι 48. oios o choikos toioυtoi kai oi choikoi kai oios o epoυranios toioυtoi kai oi epoυranioi

48 Such-as (is) the terrestrial, such also (are) the terrestrial and such-as (is) the heavenly, such also (are) the heavenly.

48. As is the earthy, such are they also that are earthy: and as is the heavenly, such are they also that are heavenly.

48. Welcherlei der irdische ist, solcherlei sind auch die irdischen; und welcherlei der himmlische ist, solcherlei sind auch die himmlischen.

48. Cual el terreno, tales también los terrenos; y cual el celestial, tales también los celestiales.

48 Каков перстный, таковы и перстные; и каков небесный, таковы и небесные.

49 Ja niinkuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva.

49 Ja niin kuin meissä on ollut maallisen kuva, meissä on myös oleva taivaallisen kuva.

49. Ja niinkuin me olemme kantaneet maallisen kuvaa, niin pitää myös meidän kantaman taivaallisen kuvaa.

49. Ja nijncuin me olemma candanet maalisen cuwa: nijn pitä myös meidän candaman taiwallisen cuwa.

49. Ja quin me olema candaneet sen Maalisen Cuuan/ Nin meiden pite mös candaman sen Taiualisen Cuuan. (Ja kuin me olemme kantaneet sen maallisen kuwan/ Niin meidän pitää myös kantaman sen taiwaallisen kuwan.)

49. καὶ καθὼς ἐφορέσαμεν τὴν εἰκόνα τοῦ χοϊκοῦ, φορέσομεν καὶ τὴν εἰκόνα τοῦ ἐπουρανίου.

49. και καθως εφορεσαμεν την εικονα του χοικου φορεσομεν και την εικονα του επουρανιου 49. kai kathos eforesamen ten eikona toυ choikoυ foresomen kai ten eikona toυ epoυranioυ

49 And just-as we have worn the image of the terrestrial, we should also wear the image of the heavenly.

49. And as we have borne the image of the earthy, we shall also bear the image of the heavenly.

49. Und wie wir getragen haben das Bild des irdischen, also werden wir auch tragen das Bild des himmlischen.

49. Y así como hemos llevado la imágen del terreno, llevarémos también la imágen del celestial.

49 И как мы носили образ перстного, будем носить и образ небесного.

50 Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.

50 Mutta tämän sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.

50. Mutta minä sanon, rakkaat veljet, ei liha ja veri taida Jumalan valtakuntaa periä, ja ei turmeltu pidä turmelematointa perimän.

50. Mutta minä sanon: rackat weljet ei liha ja weri taida Jumalan waldacunda periä ja ei turmeldu pidä turmelematoinda perimän.

50. Mutta sijte mine sanon/ Rackat Weliet/ Ettei Liha ia Weri taidha Jumalan waldakunda perie/ Ja ei se turmeltu pidhe site turmelematoinda perimen. (Mutta siitä minä sanon/ Rakkaat weljet/ Ettei liha ja weri taida Jumalan waltakuntaa periä/ Ja ei se turmeltu pidä sitä turmelematointa perimän.)

50. Τοῦτο δέ φημι, ἀδελφοί, ὅτι σὰρξ καὶ αἷμα βασιλείαν Θεοῦ κληρονομῆσαι οὐ δύνανται, οὐδὲ ἡ φθορὰ τὴν ἀφθαρσίαν κληρονομεῖ.

50. τουτο δε φημι αδελφοι οτι σαρξ και αιμα βασιλειαν θεου κληρονομησαι ου δυνανται ουδε η φθορα την αφθαρσιαν κληρονομει 50. toυto de femi adelfoi oti sarks kai aima βasileian theoυ kleronomesai oυ dυnantai oυde e fthora ten aftharsian kleronomei

50 Now brethren, I say this, that flesh and blood is not able to inherit the kingdom of God; neither is corruption inheriting incorruption. {1Co 15:51-15:58 & Mat 24:27, 24:29-31 & Mar 13:24-37 & Luk 21:25-28 & Acts 1:11 & 1Th 4:13-17 & 2Th 1:7-9 & Rev 1:7 Second Coming.}

50. Now this I say, brethren, that flesh and blood cannot inherit the kingdom of God; neither doth corruption inherit incorruption.

50. Das sage ich aber, liebe Brüder, daß Fleisch und Blut nicht können das Reich Gottes ererben; auch wird das Verwesliche nicht erben das Unverwesliche.

50. Esto empero digo, hermanos: Que la carne y la sangre no pueden heredar el reino de Dios: ni la corrupción hereda la incorrupción.

50 Но то скажу вам , братия, что плоть и кровь не могут наследовать Царствия Божия, и тление не наследует нетления.

51 Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,

51 Katso, sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki muutumme,

51. Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme tosin kaikki nuku, vaan kaikki me muutetaan,

51. CAdzo minä sanon teille salaisuden: en me tosin caicki nucu waan caicki me ajan rahdusa muutetan silmän räpäyxes wijmeisellä Basunalla:

51. Catzo/ Mine sanon teille ydhen Salaudhen/ Eipe me tosin caiki poisnuku/ waan caiki me mwtetama ydhen aijan rahdussa/ ydhes Silmenräpeyxes/ wimeisen Pasunan cansa/ (Katso/ Minä sanon teille yhden salauden/ Eipä me tosin kaikki pois nuku/ waan kaikki me muutetaamme yhden ajan rahdussa/ yhdessä silmänräpäyksessä/ wiimeisen pasuunan kanssa/)

51. ἰδοὺ μυστήριον ὑμῖν λέγω· πάντες μὲν οὐ κοιμηθησόμεθα, πάντες δὲ ἀλλαγησόμεθα,

51. ιδου μυστηριον υμιν λεγω παντες μεν ου κοιμηθησομεθα παντες δε αλλαγησομεθα 51. idoυ mυsterion υmin lego pantes men oυ koimethesometha pantes de allagesometha

51 Behold, I tell you° a mystery, We indeed will not all be falling-asleep, but we will all be changed,

51. Behold, I shew you a mystery; We shall not all sleep, but we shall all be changed,

51. Siehe, ich sage euch ein Geheimnis: Wir werden nicht alle entschlafen, wir werden aber alle verwandelt werden;

51. He aquí, un misterio, os digo: Todos ciertamente no dormiremos; mas todos seremos transformados.

51 Говорю вам тайну: не все мы умрем, но все изменимся

52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.

52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan äänen aikana. Sillä pasuuna soi ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.

52. Ajan rahdussa, silmänräpäyksessä, viimeisellä basunalla; sillä basuna soi, ja kuolleet pitää turmelematoinna nouseman ylös ja me tulemme muutetuksi.

52. Sillä Basuna soi ja cuollet pitä turmelematoinna ylösnouseman ja me tulemma muutetuxi.

52. Sille ette Pasuna soipi/ ia ne Coolluet pite turmelematoinna ylesnouseman/ Ja me tulema mwtetuxi. (Sillä että pasuuna soipi/ ja ne kuolleet pitää turmelematoinna ylösnouseman/ Ja me tulemme muutetuksi.)

52. ἐν ἀτόμῳ, ἐν ῥιπῇ ὀφθαλμοῦ, ἐν τῇ ἐσχάτῃ σάλπιγγι· σαλπίσει γάρ, καὶ οἱ νεκροὶ ἐγερθήσονται ἄφθαρτοι, καὶ ἡμεῖς ἀλλαγησόμεθα.

52. εν ατομω εν ριπη οφθαλμου εν τη εσχατη σαλπιγγι σαλπισει γαρ και οι νεκροι εγερθησονται αφθαρτοι και ημεις αλλαγησομεθα 52. en atomo en ripe ofthalmoυ en te eschate salpiggi salpisei gar kai oi nekroi egerthesontai afthartoi kai emeis allagesometha

52 in (the) briefest moment, in the blink of an eye, at the last trumpet; for* (the last trumpet) will sound and the dead will be raised (up) incorruptible and we will be changed.

52. In a moment, in the twinkling of an eye, at the last trump: for the trumpet shall sound, and the dead shall be raised incorruptible, and we shall be changed.

52. und dasselbe plötzlich, in einem Augenblick, zur Zeit der letzten Posaune. Denn es wird die Posaune schallen, und die Toten werden auferstehen unverweslich, und wir werden verwandelt werden.

52. En un momento, en un abrir de ojo, a sonido de la final trompeta; porque será tocada la trompeta, y los muertos serán levantados incorruptibles, y nosotros seremos transformados.

52 вдруг, во мгновение ока, при последней трубе; ибовострубит, и мертвые воскреснут нетленными, а мы изменимся.

53 Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.

53 Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutua katoamattomuuteen ja tämän kuolevaisen pitää pukeutua kuolemattomuuteen.

53. Sillä tämä katoova pitää pukeman päällensä katoomattomuuden ja kuoleva pukee päällensä kuolemattomuuden.

53. Sillä tämä catowa puke päällens catomattomuden ja cuolewa puke päällens cuolemattomuden.

53. Sille ette teme Catoua pite pälenspukeman sen catomattudhen/ Ja teme cooleuainen pite pälenspukeman sen Coolemattudhen. (Sillä että tämä katoawa pitää päällensä pukeman sen katoamattomuuden/ Ja tämä kuolewainen pitää päällensä pukeman sen kuolemattomuuden.)

53. δεῖ γὰρ τὸ φθαρτὸν τοῦτο ἐνδύσασθαι ἀφθαρσίαν καὶ τὸ θνητὸν τοῦτο ἐνδύσασθαι ἀθανασίαν.

53. δει γαρ το φθαρτον τουτο ενδυσασθαι αφθαρσιαν και το θνητον τουτο ενδυσασθαι αθανασιαν 53. dei gar to ftharton toυto endυsasthai aftharsian kai to thneton toυto endυsasthai athanasian

53 For* it is essential this corruptible (body) to be clothed with incorruption and this mortal (body) to be clothed with immortality.

53. For this corruptible must put on incorruption, and this mortal must put on immortality.

53. Denn dies Verwesliche muß anziehen die Unverweslichkeit, und dies Sterbliche muß anziehen die Unsterblichkeit.

53. Porque es menester que esto corruptible sea vestido de incorrupción, y esto mortal sea vestido de inmortalidad.

53 Ибо тленному сему надлежит облечься в нетление, исмертному сему облечься в бессмертие.

54 Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty ja voitto saatu".

54 Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty voitossa*."

54. Mutta koska katoova pukee päällensä katoomattomuuden ja kuoleva pukee päällensä kuolemattomuuden, silloin täytetään se sana, joka kirjoitettu on: kuolema on nielty voitossa.

54. Mutta cosca catowa puke päällens catomattomuden ja cuolewa puke päällens cuolemattomuden silloin täytetän se sana cuin kirjoitettu on: Cuolema on nieltty woitosa.

54. Mutta coska teme catoua pälenspukepi sen catomattudhe'/ ia teme cooleuainen pälenspukepi sen coolemattudhen/ Silloin teutetän se Sana quin kirioitettu on. Se Coolema ombi ylesnielttu sijnä woitosa. (Mutta koska tämä katoawa päällensä pukeepi sen katoamattomuuden/ ja tämä kuolewainen päällensä pukeepi sen kuolemattomuuden/ Silloin täytetään se sana kuin kirjoitettu on. Se kuolema ompi ylösnielty siinä woitossa.)

54. ὅταν δὲ τὸ φθαρτὸν τοῦτο ἐνδύσηται ἀφθαρσίαν καὶ τὸ θνητὸν τοῦτο ἐνδύσηται ἀθανασίαν, τότε γενήσεται ὁ λόγος ὁ γεγραμμένος· κατεπόθη ὁ θάνατος εἰς νῖκος.

54. οταν δε το φθαρτον τουτο ενδυσηται αφθαρσιαν και το θνητον τουτο ενδυσηται αθανασιαν τοτε γενησεται ο λογος ο γεγραμμενος κατεποθη ο θανατος εις νικος 54. otan de to ftharton toυto endυsetai aftharsian kai to thneton toυto endυsetai athanasian tote genesetai o logos o gegrammenos katepothe o thanatos eis nikos

54 But whenever this corruptible (body) is clothed with incorruption and (whenever) this mortal is clothed with immortality, then the word that has been written will become (so), Death is swallowed up in victory. {Isa 25:8}

54. So when this corruptible shall have put on incorruption, and this mortal shall have put on immortality, then shall be brought to pass the saying that is written, Death is swallowed up in victory.

54. Wenn aber das Verwesliche wird anziehen die Unverweslichkeit, und dies Sterbliche wird anziehen die Unsterblichkeit, dann wird erfüllt werden das Wort, das geschrieben steht:

54. Y cuando esto corruptible fuere vestido de incorrupción, y esto mortal fuere vestido de inmortalidad, entónces será cumplida la palabra que está escrita: Sorbida es la muerte en la victoria.

54 Когда же тленное сие облечется в нетление и смертноесие облечется в бессмертие, тогда сбудется слово написанное: поглощена смерть победою.

55 Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema (Tuonela), missä on sinun otasi?

56 ”Kuolema, missä on *otasi? Tuonela, missä on voittosi?*"

55. Kuolema, kussa on sinun otas? Helvetti, kussa on sinun voittos?

55. Cuolema cusa on sinun otas? Helwetti cusa on sinun woittos?

55. COLEMA/ cussa on sinun Otas? HELVETTI/ cussa on sinun woittos? (Kuolema/ kussa on sinun otas? Helwetti/ kussa on sinun woittosi?)

55. ποῦ σου, θάνατε, τὸ κέντρον; ποῦ σου, ᾅδη, τὸ νῖκος;

55. που σου θανατε το κεντρον που σου αδη το νικος 55. poυ soυ thanate to kentron poυ soυ ade to nikos

55 (O) death, where is your sting? (O) Hades, where is your victory?

55. O death, where is thy sting? O grave, where is thy victory?

55. Der Tod ist verschlungen in den Sieg. Tod, wo ist dein Stachel? Hölle, wo ist dein Sieg?

55. ¿Dónde está, oh muerte, tu aguijón? ¿Dónde está, oh sepulcro, tu victoria?

55 Смерть! где твое жало? ад! где твоя победа?

56 Mutta kuoleman ota on synti, ja synnin voima on laki.

56 Mutta kuoleman ota on synti, ja synnin voima on laki.

56. Mutta kuoleman ota on synti ja synnin voima on laki.

56. Mutta cuoleman ota on syndi ja synnin woima on Laki.

56. Mutta Cooleman Ota on Syndi/ Ja synnin woima on Laki. (Mutta kuoleman ota on synti/ Ja synnin woima on laki.)

56. τὸ δὲ κέντρον τοῦ θανάτου ἡ ἁμαρτία, ἡ δὲ δύναμις τῆς ἁμαρτίας ὁ νόμος.

56. το δε κεντρον του θανατου η αμαρτια η δε δυναμις της αμαρτιας ο νομος 56. to de kentron toυ thanatoυ e amartia e de dυnamis tes amartias o nomos

56 The sting of death is sin, and the power of sin is the law;

56. The sting of death is sin; and the strength of sin is the law.

56. Aber der Stachel des Todes ist die Sünde; die Kraft aber der Sünde ist das Gesetz.

56. El aguijón de la muerte es el pecado; y la fuerza del pecado, la ley.

56 Жало же смерти – грех; а сила греха - закон.

57 Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!

57 Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton Herramme Jeesuksen Kristuksen avulla!

57. Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka meille voiton antanut on meidän Herran Jesuksen Kristuksen kautta!

57. Mutta kijtos olcon Jumalan joca meille woiton andanut on meidän HERran Jesuxen Christuxen cautta.

57. Mutta kijtos olcon JUMALAN/ Joca meille woiton andanut on meiden HERRAN IesuSEN CHRISTUSEN cautta. (Mutta kiitos olkoon JUMALAN/ Joka meille woiton antanut on meidän HERRAN Jesuksen KRISTUKSEN kautta.)

57. τῷ δὲ Θεῷ χάρις τῷ διδόντι ἡμῖν τὸ νῖκος διὰ τοῦ Κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ.

57. τω δε θεω χαρις τω διδοντι ημιν το νικος δια του κυριου ημων ιησου χριστου 57. to de theo charis to didonti emin to nikos dia toυ kυrioυ emon iesoυ christoυ

57 but gratitude to God, who is giving us the victory through our Lord Jesus Christ.

57. But thanks be to God, which giveth us the victory through our Lord Jesus Christ.

57. Gott aber sei Dank, der uns den Sieg gegeben hat durch unsern HERRN Jesus Christus!

57. Mas a Dios gracias, que nos dió la victoria por el Señor nuestro Jesu Cristo.

57 Благодарение Богу, даровавшему нам победу Господом нашим Иисусом Христом!

58 Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.

58 Sen vuoksi, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina uurastaen Herran työssä tietäen, ettei vaivannäkönne ole turha Herrassa.

58. Sentähden, minun rakkaat veljeni, olkaat vahvat, järkähtymättä ja aina yltäkylläiset Herran töissä, tietäen, ettei teidän työnne ole turha Herrassa.

58. Sentähden minun rackat weljeni olcat wahwat järkähtymätä ja aina wiriät HERran töisä että te tiedätte ettei teidän työn ole turha HERrasa.

58. Senteden minun Rackat Welieni/ olcatta wahwat/ ierkechtymetä/ ia aina wiliaiset HERRAN Töisse/ Senwoxi ette te tiedhette/ ettei teiden Töönnä ole tyhie Herrasa. (Sentähden minun rakkaat weljeni/ olkaatte wahwat/ järkähtymättä/ ja aina kuuliaiset HERRAN töissä/ Sen wuoksi että te tiedätte/ ettei teidän työnne ole tyhjä Herrassa..)

58. Ὥστε, ἀδελφοί μου ἀγαπητοί, ἑδραῖοι γίνεσθε, ἀμετακίνητοι, περισσεύοντες ἐν τῷ ἔργῳ τοῦ Κυρίου πάντοτε, εἰδότες ὅτι ὁ κόπος ὑμῶν οὐκ ἔστι κενὸς ἐν Κυρίῳ.

58. ωστε αδελφοι μου αγαπητοι εδραιοι γινεσθε αμετακινητοι περισσευοντες εν τω εργω του κυριου παντοτε ειδοτες οτι ο κοπος υμων ουκ εστιν κενος εν κυριω 58. oste adelfoi moυ agapetoi edraioi ginesthe ametakinetoi perisseυontes en to ergo toυ kυrioυ pantote eidotes oti o kopos υmon oυk estin kenos en kυrio

58 So-then my beloved brethren, become° grounded, unmovable, always abounding in the work of the Lord, knowing that your° labor is not empty in the Lord.

58. Therefore, my beloved brethren, be ye stedfast, unmoveable, always abounding in the work of the Lord, forasmuch as ye know that your labour is not in vain in the Lord.

58. Darum, meine lieben Brüder, seid fest, unbeweglich, und nehmet immer zu in dem Werk des HERRN, sintemal ihr wisset, daß eure Arbeit nicht vergeblich ist in dem HERRN.

58. Así que, hermanos míos amados, estád firmes y constantes, abundando siempre en la obra del Señor, sabiendo que vuestro trabajo en el Señor no es vano.

58 Итак, братия мои возлюбленные, будьте тверды, непоколебимы, всегда преуспевайте в деле Господнем, зная, что труд ваш не тщетен пред Господом.