Ensimäinen Chrönikän Kirja
838
XVII. Lucu.
Al. 17. DAwid sano Prophetalle
Nathanille tahtowans raketa HERralle
huonen/ v. 1. HERra ilmoitta idzens
Nathanille ja kieldä hänen sitä
tekemäst/ hän lupa muutoin siunata
hänen/ ja coco Israelin/ v. 3. ja hänen
jälkens herättä yhden hänen pojistans
(se on Christuxen) joca hänelle on
rakendawa ijancaickisen huonen/ v. 11.
Dawid ihmettele/ ylistä HERran hywyttä
ja rucoile että hän pidäis lupauxens ja
täyttäis sen/ v. 15.
17:1 SE tapahdui cosca Dawid asui
huonesans/ sanoi hän Prophetalle
Nathanille: cadzo/ minä asun
Cedrihuones/ ja HERran lijton Arcki on
waatetten alla.
17:2 Nathan sanoi Dawidille: caicki cuin
sinun sydämesäs on/ tee: sillä HERRA
on sinun cansas.
17:3 MUtta sinä yönä tuli Jumalan sana
Nathanin tygö/ ja sanoi:
17:4 Mene/ ja sano minun palwelialleni
Dawidille: Näin sano HERra: älä minulle
rakenna yhtän huonetta asuaxeni:
17:5 Sillä en minä ole asunut
yhdesäkän huones/ sijtä päiwäst cuin
minä Israelin lapset johdatin ulos/
tähän päiwän asti/ waan minä olen aina
ollut majas ja Tabernaclis.
17:6 Cuhunga ikänäns minä waelsin
coco Israelis/ olengo minä puhutellut
jotacuta Duomarita Israelis/ jonga minä
olen käskenyt ruockia minun Canssani/
ja sanonut: mixet te ole minulle
rakendanet Cedrihuonetta?
17:7 Nijn sano näin minun palwelialleni
Dawidille: Näin sano HERra Zebaoth:
minä olen ottanut sinun kedolda cusas
lambaita caidzit/ minun Canssani
Israelin Förstixi.
17:8 Ja olen ollut sinun cansas
cuhungas ikänäns waelsit/ ja olen
häwittänyt sinun wihamiehes edestäs/
ja olen tehnyt sinulle nimen/ nijncuin
suurilla maan päällä nimi on.
17:9 Mutta minä panen minun
Canssalleni Israelille paican/ ja istutan
sen nijn/ että se sijnä/ asu ja ei enä
lijcuteta/ ja pahan Canssan ei pidä enä
sitä waiwaman nijncuin ennen.
17:10 Ja sijtä ajasta cuin minä käskin/
että minun Canssallani Israelillä piti
Duomarit oleman: minä painan caicki
sinun wihamiehes alas/ ja ilmoitan
sinulle HERran rakendawan sinulle
huonen.
17:11 MUtta cosca sinun päiwäs
täytetän/ että sinä menet Isäis tygö/
nijn minä herätän sinun siemenes sinun
jälkes/ yhden sinun pojistas/ ja minä
wahwistan hänen waldacundans.
17:12 Ja hän rakenda minulle huonen/
ja minä wahwistan hänen istuimens
ijancaickisest.
17:13 Minä olen hänen Isäns/ ja hän on
minun poican/ ja en minä käännä
minun laupiuttani häneldä pois/
nijncuin minä sen käänsin häneldä
pois/ joca sinun edelläs oli.
17:14 Mutta minä asetan hänen minun
