2 Mosexen kirja
188
olet minulle weriylkä.
4:26 Nijn luopui hän hänestä. Mutta
hän sanoi: weriylkä/
ymbärinsleickauxen tähden.
4:27 JA HERra sanoi Aaronille: mene
Mosesta wastan corpeen. Ja hän meni/
ja tuli händä wastan Jumalan wuorella/
ja andoi suuta.
4:28 Ja Moses ilmoitti Aaronille caicki
HERran sanat/ joca hänen lähetti/ ja
caicki ihmet cuin hän hänelle käskenyt
oli.
4:29 Nijn he menit ja cocoisit caicki
Israelin lasten wanhemmat.
4:30 Ja Aaron puhui caicki ne sanat
cuin HERra Mosexelle puhunut oli/ ja
teki ihmeitä Canssan edes.
4:32 Ja Canssa uscoi. Ja cuin he cuulit
että HERra oli edzinyt Israelin lapsia/
nähnyt myös heidän surkeudens/
langeisit he maahan ja rucoilit.
Vers.21. Mutta minä paadutan) se on/
Minä Iehovah , nijncuin wanhurscas
duomari annan hänen pahan tecons/ ja
suuren angarudens tähden/ cuin hän
minun Canssalleni oli tehnyt/ olla
hänen pahudesans/ ja paadutta idzens.
Sillä näin tämän peräst seura/ Cap. 9.
34. että Pharao teki paha ja paadutti
sydämens/ hän ja hänen palwelians.
Nijn pitä myös muut sencaltaiset
puhen parret ymmärdettämän/
nimittäin: että HERra saldi moninaisten
endisten puhain tecoin tähden nijn
tapahtua/ ihmisen pahuden ja Perkelen
cawaluxen cautta. Nijn käske HERra
Esa.6:20. sowaista Canssan silmät/ ei
että Jumala on syy heidän sokeuteens/
waan nijncuin JEsus Christus/ joca
kirjoituxet parhain ymmärtä/ idze
selittä Matth. 13:15. cusa hän näin
sano: heidän silmäns owat he sulkenet/
ettei he ensingän nijllä näkis. Nijn anda
Jumala/ nijncuin wanhurscas Duomari/
ihmisten synnillä sowaista heidän
silmäns/ cowetta ja paadutta
sydämens. V. 25. Weriylkä) se on/ hän
wihastui/ ja sanoi: Se maxa werta/ että
sinä olet minun mieheni/ ja minun pitä
ymbärinsleickaman minun lapsen/ jota
ei hän mielelläns tehnyt/ nijncuin se
olikin häpiä pacanoitten seas.
V. Lucu.
MOses ja Aaron menewät Pharaon
tygö/ ja julistawat hänelle Jumalan
käskyn/ v. 1. mutta ei hän päästä
Canssa/ v. 2. waan käske teettäitten
waiwata heitä cowemmin/ v. 5. jotca
taas waikiast walittawat/ ensin
Pharaolle/ v. 15. sijtte Mosexelle ja
Aaronille/ v. 20. ja Moses Jumalalle/ v.
22.
5:1 SIitte menit Moses ja Aaron
Pharaon tygö/ ja sanoit: näin sano
HERra Israelin Jumala: päästä minun
Canssan/ pitämän minulle juhla
corwesa.
5:2 Pharao wastais: cuca on HERra/
jonga ändä minun pidäis cuuleman/ ja
päästämän Israelin? en minä sijtä
