TUOMARIEN KIRJA
563
minun tyköni, kuin teillä tuska
on?
8. Gileadin vanhimmat sanoivat
Jephtalle: sentähden me nyt tu-
lemme jälleen sinun tykös, ettäs
kävisit meidän kanssamme, ja
sotisit Ammonin lapsia vastaan,
ja olisit meidän päämiehemme ja
kaikkein jotka Gileadissa asuvat.
9. Jephta sanoi Gileadin van-
himmille: jos te viette minun so-
timaan Ammonin lapsia vastaan,
ja Herra antaa heidät minun
eteeni, pitääkö minun oleman
teidän päämiehenne?
10. Gileadin vanhimmat sanoivat
Jephtalle: Herra olkoon kuulia
meidän välillämme, jos emme
sitä tee, mitä sinä sanonut olet.
11. Ja Jephta meni Gileadin
vanhimpain kanssa, ja kansa
asetti hänen itsellensä päämie-
heksi ja johdattajaksi. Ja Jephta
puhui Herran edessä kaikki sa-
nansa Mitspassa.
12. II. Silloin lähetti Jephta sa-
nansaattajat Ammonin lasten
kuninkaan tykö, sanoen: mitä si-
nun on minun kanssani, ettäs
tulet sotimaan minua ja minun
maakuntaani vastaan?
13. Ammonin lasten kuningas
vastasi Jephtan sanansaattajia:
että Israel otti minun maani, sil-
loin kuin hän läksi Egyptistä, Ar-
nonista Jabbokiin ja Jordaniin
asti*, anna siis ne jällensä hy-
vällä sovinnolla.
14. Jephta lähetti taas sanan-
saattajat Ammonin lasten kunin-
kaan tykö,
15. Jotka sanoivat hänelle: näin
sanoo Jephta: ei Israel ottanut
maakuntaa Moabilaisilta eikä
Ammonin lapsilta:
16. Sillä kuin he läksivät Egyptis-
tä, matkusti Israel korven lävitse
Punaiseen mereen asti, ja tuli
Kadekseen.
17. Ja Israel lähetti sanansaatta-
jat Edomilaisten kuninkaan tykö,
sanoen: anna minun käydä sinun
maas lävitse*. Mutta Edomilais-
ten kuningas ei kuullut heitä. Ja
hän lähetti myös Moabilaisten
kuninkaan tykö, joka ei myös-
kään tahtonut. Niin oli Israel Ka-
deksessa,
18. Ja vaelsi korvessa, ja kävi
Edomilaisten ja Moabilaisten
maita ympäri, ja tuli auringon
nousemisen puolelta Moabilais-
ten maahan, ja sioitti itsensä
tuolla puolella Arnonia; ja ei tul-
