TUOMARIEN KIRJA
568
viinaa taikka väkevää juomaa,
älä myös syö mitään saastaista;
sillä se lapsi pitää oleman Ju-
malan natsir äitinsä kohdusta
niin kuolemaansa asti.
8. II. Ja Manoak rukoili Herraa ja
sanoi: ah minun Herrani! anna
sen Jumalan miehen, jonkas lä-
hetit, tulla meidän tykömme jäl-
leen, että hän meitä opettais,
mitä meidän tekemän pitää lap-
selle, joka syntyvä on.
9. Ja Jumala kuuli Manoakin
äänen: ja Jumalan enkeli tuli jäl-
leen vaimon tykö, ja hän istui
kedolla ja hänen miehensä Ma-
noak ei ollut hänen kanssansa.
10. Niin hän kiiruusti juoksi ja
tiettäväksi teki sen miehellensä,
ja sanoi hänelle: katso, se mies,
joka ennen tuli minun tyköni, on
minulle ilmestynyt.
11. Manoak nousi ja seurasi
emäntäänsä ja tuli miehen tykö
ja sanoi hänelle: oletkos se
mies, joka puhuttelit vaimoa?
Hän sanoi: olen.
12. Ja Manoak sanoi: kuin nyt
tapahtuu, mitä sanonut olet:
minkäkaltaiset pitää lapsen tavat
ja hänen työnsä oleman?
13. Herran enkeli sanoi Mano-
akille: vaimon pitää karttaman
kaikkia niitä, mitä hänelle sano-
nut olen.
14. Ei hänen pidä syömän siitä,
mikä viinapuusta tullut on, ja ei
hänen pidä viinaa taikka väkevää
juomaa juoman eikä mitään
saastaista syömän: kaikki kuin
minä hänelle käskin, pitää hänen
pitämän.
15. III. Manoak sanoi Herran en-
kelille: Jospa tahtoisit viipyä, me
valmistamme sinulle vohlan.
16. Mutta Herran enkeli vastasi
Manoakille: Vaikkas saisitkin mi-
nun viipymään, en minä kuiten-
kaan söisi sinun leipääs, mutta
jos tahdot uhrata polttouhria,
niin uhraa se Herralle; sillä ei
Manoak tietänyt sitä Herran en-
keliksi.
17. Ja Manoak sanoi Herran en-
kelille: mikä sinun nimes on, että
me sinua ylistäisimme, kuin se
tapahtuu, minkä sanonut olet?
18. Herran enkeli sanoi hänelle:
miksis kysyt minun nimeäni, joka
ihmeellinen on?
19. Niin otti Manoak vohlan ja
ruokauhrin ja uhrasi sen kallion
päällä Herralle, ja hän teki ih-
meen; mutta Manoak emäntinen-
