P. PAAVALIN 1 EPISTOLA TESSALONIKALAISILLE
ovat paljoa rohkiammaksi tulleet pelkäämättä sanaa puhumaan.
2 Tim.3:12. Mutta myös kaikkein, jotka jumalisesti Jesuksessa
Kristuksessa elää tahtovat, pitää vainoa kärsimän.
4. Ja tosin, kuin me olimme teidän tykönänne, niin me sen teille edellä
sanoimme, että meidän piti vaivaa kärsimän, niin kuin te tapahtuneenkin
tiedätte.
5. Sen tähden myös minä en taitanut enään malttaa itsiäni, mutta
lähetin tietämään teidän uskoanne, ettei kiusaaja olisi teitä kiusannut*,
ja niin meidän työmme turhaksi tullut+.
Matt.4:3. Ja kiusaaja tuli hänen tykönsä* ja sanoi: jos sinä olet Jumalan
Poika, niin sano, että nämät kivet leiviksi tulevat.
Phil.2:16. Että te elämän sanassa pysytte, minulle Kristuksen päivänä
kerskaamiseksi*, etten minä hukkaan juossut olisi eli turhaan työtä
tehnyt+.
II. 6. Mutta nyt, kuin Timoteus tuli teiltä meidän tykömme ja ilmoitti
meille teidän uskonne ja rakkautenne, että te aina meitä hyvässä
muistossa pidätte ja halajatte meitä nähdä, niin kuin mekin teitä,
7. Niin me saimme teistä, rakkaat veljet, lohdutuksen kaikessa meidän
vaivassamme ja tuskassamme, teidän uskonne tähden;
8. Sillä nyt me elämme, jos te Herrassa pysytte.
9. Minkä kiitoksen siis me taidamme Jumalalle antaa teidän tähtenne,
kaikesta tästä ilosta, jolla me iloitsemme teistä meidän Jumalamme
edessä?
10. Yötä ja päivää rukoillen ahkerasti, että me teidän kasvonne
näkisimme* ja täyttäisimme, mitä teidän uskostanne puuttuu.
Rom.1:10. Rukoillen aina minun rukouksissani, että minä saisin jollakin
tavalla vihdoin joskus, jos Jumala tahtoo, onnellisen tien tulla teidän
tykönne.
Rom.1:11. Sillä minä ikävöitsen teitä nähdä, että minä jotain hengellistä
lahjaa teille jakaisin, että te vahvistetuksi tulisitte,
