P. PAAVALIN 1 EPISTOLA TESSALONIKALAISILLE
Matt.23:32. Niin tekin täyttäkäät teidän isäinne määrä.
Ap. T.13:50. Mutta Juudalaiset yllyttivät jumalisia ja kunniallisia vaimoja,
niin myös kaupungin ylimmäisiä, ja kehoittivat vainon* Paavalia ja
Barnabasta vastaan; ja he sysäsivät heidät ulos maansa ääristä.
Ap. T.14:5. Kuin siis pakanoilta ja Juudalaisilta kapina nousi, ynnä heidän
päämiestensä kanssa, pilkkaamaan ja kivittämään heitä,
III. Ap. T.14:19. Niin sinne myös tuli muutamia Juudalaisia Antiokiasta ja
Ikoniosta, ja kuin he kansan olivat saattaneet Paavalia kivittämään*,
riepoittivat he hänen ulos kaupungista, ja luulivat hänen kuolleeksi.
Ap. T.19:9. Mutta kuin muutamat heistä paatuivat ja ei uskoneet*, vaan
panettelivat Herran tietä yhteisen kansan edessä, meni hän pois heidän
tyköänsä, ja eroitti opetuslapset, ja puhui joka päivä yhden miehen
koulussa, joka kutsuttiin Tyrannus.
Ap. T.22:21. Ja hän sanoi minulle: mene, sillä minä lähetän sinun kauvas
pakanain tykö.
II. Ap. T.22:22. Ja he kuulivat häntä tähän sanaan asti, niin he korottivat
äänensä ja sanoivat: ota pois* senkaltainen ihminen maan päältä; sillä
ei hänen ole luvallinen elää.
III. 17. Mutta me, rakkaat veljet, sitte kuin me hetkeksi olemme teiltä
otetut pois, näkyvistä, ei sydämestä, niin me olemme sitä enemmin
suurella halulla pyytäneet teidän kasvojanne nähdä.
18. Sen tähden tahdoimme me tulla teidän tykönne, (minä Paavali,)
kerran ja kaksi, mutta saatana esti meitä.
19. Sillä mikä on meidän toivomme taikka ilomme, eli meidän
kerskauksemme kruunu*? Ettekö myös te meidän Herran Jesuksen
Kristuksen edessä hänen tulemisessansa?
2 Kor.1:14. Niin kuin te puolittain meidät tietäneet olette, että me
olemme teidän kerskaamisenne, niin kuin tekin meidän kerskauksemme
Herran Jesuksen päivänä olette.
Phil.2:16. Että te elämän sanassa pysytte, minulle Kristuksen päivänä
kerskaamiseksi*, etten minä hukkaan juossut olisi eli turhaan työtä
