P. PAAVALIN EPISTOLA GALATALAISILLE
20. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu*. Mutta minä elän, en
silleen minä, vaan Kristus elää minussa; sillä jota minä nyt elän lihassa,
sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, joka on minua rakastanut ja
antoi itsensä minun edestäni+.
Rom.6:6. Tietäen sen, että meidän vanha ihminen on ristiinnaulittu hänen
kanssansa*, että synnin ruumis pitää turmeltaman, ettemme tästedes
syntiä palvelisi.
Gal.5:24. Mutta jotka Kristuksen omat ovat, ne ovat ristiinnaulinneet
lihansa, himoin ja haluin kanssa.
Gal.6:14. Mutta pois se minusta, että minä muusta kerskaisin, vaan
ainoastansa meidän Herran Jesuksen Kristuksen rististä, jonka kautta
maailma minulle ristiinnaulittu on ja minä maailmalle.
Gal.1:4. Joka itsensä meidän synteimme edestä antanut on*, että
hän
meitä vapahtais tästä nykyisestä pahasta maailmasta, Jumalan ja
meidän Isämme tahdon jälkeen,
Eph.5:2. Ja vaeltakaat rakkaudessa, niinkuin myös Kristus meitä rakasti*
ja antoi itsensä ulos meidän edestämme lahjaksi, uhriksi+ ja Jumalalle
makiaksi hajuksi.
Tit.2:14. Joka itsensä antoi meidän edestämme, että hän meitä kaikesta
vääryydestä lunastais ja itsellensä erinomaiseksi kansaksi puhdistais*,
ahkeraksi hyviin töihin.
21. En minä hylkää Jumalan armoa; sillä jos vanhurskaus tulee laista,
niin on Kristus hukkaan kuollut.
II. Hebr.7:11. Sen tähden, jos täydellisyys on Levin pappeuden kautta
tapahtunut; (sillä sen alla on kansa lain saanut,) mitä sitte oli tarvetta
sanoa, että toinen pappi oli Melkisedekin säädyn jälkeen tuleva, ja ei
Aaronin säädyn jälkeen?
