P. PAAVALIN EPISTOLA GALATALAISILLE
tahtonut ihmisille kelvata, niin en minä olisi Kristuksen palvelia.
1 Tess.2:4. Vaan niin kuin me Jumalalta koetellut olemme, ja meille on
evankeliumi uskottu*, niin me myös puhumme; ei niin että me
tahtoisimme ihmisille kelvata+, vaan Jumalalle, joka meidän sydämemme
koettelee.
Jak.4:4. Te huorintekiät ja huorat! ettekö te tiedä, että maailman
ystävyys on viha Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo maailman ystävä
olla, hän tulee Jumalan vihamieheksi.
II. 11. Mutta minä teen teille tiettäväksi, rakkaat veljet, ettei se
evankeliumi, joka minulta saarnattu on, ole ihmisen jälkeen.
I. 1 Kor.15:1. Mutta minä teen teille tiettäväksi, rakkaat veljet, sen
evankeliumin*, jonka minä teille ilmoitin, jonka te myös saaneet olette,
jossa te myös seisotte,
1 Kor.15:3. Sillä minä olen sen ensin teille antanut, jonka minä myös
saanut olen*, että Kristus on kuollut meidän synteimme tähden,
Raamattuin jälkeen+,
12. Sillä en minä ole sitä ihmiseltä saanut enkä oppinut, vaan Jesuksen
Kristuksen ilmoituksesta.
Eph.3:3. Että minulle on tämä salaus* ilmoituksen+ kautta tiettäväksi
tehty, niin kuin minä jo ennen lyhykäisesti kirjoitin,
13. Sillä te olette kuulleet minun muinaisen olentoni Juudalaisten
tavoissa, kuinka ylönpalttisesti minä Jumalan seurakuntaa vainosin ja
hävitin sitä,
Ap. T.8:3. Mutta Saulus raateli seurakuntaa ja kävi huone huoneelta, otti
miehet ja vaimot ja panetti vankiuteen.
I. Ap. T.9:1. Mutta Saulus puskui vielä uhkauksia ja murhaa* Herran
opetuslapsia vastaan ja meni ylimmäisen papin tykö,
Ap. T.22:4. Ja olen tätä tietä vainonnut kuolemaan asti, sitoin ja antain
