P. PAAVALIN EPISTOLA GALATALAISILLE
9. Ja kuin he tunsivat sen armon, joka minulle annettu oli, niin Jakob ja
Kephas ja Johannes, jotka patsaina pidettiin, antoivat minulle ja
Barnabaalle kättä ja sopivat niin meidän kanssamme, että meidän
pakanain seassa ja heidän ympärileikkauksen seassa saarnaaman piti,
10. Ainoastaan että meidän piti vaivaisia muistaman, jota minä myös
olen ahkeroinut tehdä.
Ap. T.11:30. Niin kuin he tekivätkin, ja lähettivät vanhimmille Barnabaan
ja Sauluksen kätten kautta.
Ap. T.24:17. Mutta kuin minä monen ajastajan perästä tulin almua* ja
uhria kansalleni tekemään:
Rom.15:25. Mutta nyt minä vaellan Jerusalemiin* pyhille palvelusta
tekemään+;
I. 1 Kor.16:1. Mutta avun hakemisessa* pyhiä varten, niin kuin minä
Galatin seurakunnille säätänyt olen, niin te myös tehkäät.
I. 2 kor.8:1. Mutta minä teen teille tiettäväksi, rakkaat veljet, Jumalan
armon, joka Makedonian seurakuntiin annettu on;
I. 2 kor.9:1. Sillä siitä avusta, joka pyhille annetaan*, ei tarvitse minun
teille kirjoittaa.
II. 11. Mutta kuin Pietari Antiokiaan tuli, niin minä olin julkisesti häntä
vastaan, että kanne oli tullut hänen päällensä.
12. Sillä ennen kuin joku Jakobin tyköä tuli, söi hän pakanain kanssa;
vaan kuin ne tulivat, vältti hän, ja eroitti itsensä heistä, peljäten niitä,
jotka ympärileikkauksesta olivat,
13. Ja muutkin Juudalaiset viekastelivat hänen kanssansa, niin että
Barnabaskin vieteltiin heidän ulkokullaisuudellansa.
14. Mutta kuin minä sen näin, ettei he oikein vaeltaneet evankeliumin
totuuden jälkeen, sanoin minä Pietarille julkisesti kaikkein kuullen: jos
sinä, joka Juudalainen olet, pakanain tavalla elät* ja et Juudalaisten,
miksis vaadit+ pakanoita Juudalaisten tavalla elämään?
Ap. T.10:28. Ja hän sanoi heille: te tiedätte, ettei ole ollut luvallinen
