P. PAAVALIN TOINEN EPISTOLA KORINTILAISILLE
enemmän työtä tehnyt kuin muut kaikki+; mutta en kuitenkaan minä,
vaan Jumalan armo, joka minussa on.
II. 2 Kor.12:11. Minä olen tällä kerskaamisella tyhmäksi tullut; te olette
minua siihen vaatineet. Sillä minua piti teiltä kiitettämän, etten minä
ensinkään vähempi ole kuin korkeimmatkaan apostolit, ehken minä
mitään ole.
Gal.2:6. Mutta niihin, jotka jonakin pidetään, minkä kaltaiset he muinen
olivat, ei minun mitään tule: ei Jumala katso ihmisen muotoa*; sillä ne,
jotka jonakin pidetään, ei minulle mitään opettaneet.
6. Ja ehkä minä olen puheessa yksinkertainen*, niin en minä ole
tiedossa yksinkertainen+; kuitenkin olemme me kyllä kaikille teille
tiettävät§.
III. 1 Kor.1:17. Sillä ei Kristus minua lähettänyt kastamaan, vaan
evankeliumia saarnaamaan, ei sanan viisaudella*, ettei Kristuksen risti
turhaan menisi.
I. 1 Kor.2:1. Ja, rakkaat veljet, kuin minä teidän tykönne tulin*, en minä
tullut korkeilla sanoilla enkä syvällä viisaudella+ ilmoittamaan teille
Jumalan todistusta.
1 Kor.2:13. Jota me myös puhumme, ei niillä sanoilla, joita inhimillinen
viisaus opettaa*, vaan niillä, joita Pyhä Henki opettaa, ja me
tuomitsemme hengelliset asiat hengellisesti.
Eph.3:4. Josta te lukein taidatte minun ymmärrykseni Kristuksen
salaisuudessa tuta,
2 Kor.4:2. Vaan vältämme salaiset häpiät* ja emme vaella kavaluudella,
emmekä petoksella+ Jumalan sanaa turmele, vaan me ilmoitamme
totuuden ja meitämme julkisesti kaikkein ihmisten omaatuntoa kohtaan
Jumalan edessä osoitamme§.
II. 2 Kor.5:11. Että me siis tiedämme, että Herraa pitää peljättämän*, niin
me neuvomme ihmisiä, mutta Jumalalle olemme me julkiset: kuitenkin
minä toivon, että me olemme myös julki teidänkin omassatunnossanne+.
