P. PAAVALIN TOINEN EPISTOLA KORINTILAISILLE
liiaksi ollut, joka paljo koonnut oli, eikä siltä mitään puuttunut, joka
vähemmän kokosi*, mutta jokainen oli koonnut niin paljo kuin he
syödäksensä tarvitsivat.
III. 16. Mutta Jumalan olkoon kiitos, joka senkaltaisen ahkeruuden antoi
Tituksen sydämeen teidän tähtenne!
17. Sillä hän otti sen neuvon hyväksi, ja tosin oli sitä ahkerampi, että
hän läksi mielellänsä teidän tykönne.
18. Mutta me olemme hänen kanssansa lähettäneet veljen, jota
evankeliumissa kiitetään kaikissa seurakunnissa.
19. (Mutta ei se ainoasti, vaan hän on myös säätty seurakunnilta*
meidän matkakumppaniksemme tämän armon kanssa, joka meidän
kauttamme Herran kunniaksi toimitetaan, ja teidän hyvän tahtonne
koettelemiseksi,)
Ap. T.11:30. Niin kuin he tekivätkin, ja lähettivät vanhimmille Barnabaan
ja Sauluksen kätten kautta.
20. Karttain sitä, ettei kenkään meitä panettelisi senkaltaisen rikkaan
avun puolesta, joka meidän kauttamme toimitetaan.
21. Sillä me ahkeroitsemme sitä, mikä kunniallinen on, ei ainoasti Herran
edessä, vaan myös ihmisten edessä.
Rom.12:17. Älkäät kellenkään pahaa pahalla kostako*. Ahkeroitkaat sitä,
mikä kunniallinen on kaikkein ihmisten edessä+.
Phil.4:8. Vielä, rakkaat veljet, mikä tosi, mikä kunniallinen, mikä oikein,
mikä puhdas, mikä otollinen on, mikä hyvin kuuluu, jos joku hyvä tapa
ja jos joku kiitos on, ajatelkaat niitä.
1 Piet.2:12. Ja pitäkäät hyvä meno pakanain seassa*, että ne, jotka teitä
panettelevat niin kuin pahointekijöitä, näkisivät teidän hyvistä töistänne+
ja kiittäisivät Jumalaa etsikon päivänä.
22. Ja me olemme heidän kanssansa lähettäneet meidän veljemme,
