ENSIMMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
vastaan, mutta ainoastansa Israelin kuningasta vastaan.
32. Koska vaunuin päämiehet näkivät Josaphatin, sanoivat he: tämä on
tosin Israelin kuningas, ja poikkesivat sotimaan häntä vastaan. Niin
Josaphat huusi.
2 Aika K.18:31. Ja tapahtui, kuin vaunuin päämiehet näkivät Josaphatin,
että he sanoivat: se on Israelin kuningas; ja he käänsivät itsensä
sotimaan häntä vastaan. Ja Josaphat huusi, ja Herra autti häntä, ja
Jumala käänsi heidät pois hänestä.
33. Koska vaunuin päämiehet näkivät, ettei se ollut Israelin kuningas,
luopuivat he hänestä.
34. Mutta yksi mies jännitti joutsensa yksinkertaisuudessa ja ampui
Israelin kuningasta rautapaidan jatkoon. Ja hän sanoi vaunumiehellensä:
käännä kätes ja vie minua pois leiristä; sillä minä olen haavoitettu.
1 Kun. K.20:42. Ja hän sanoi hänelle: näin sanoo Herra: ettäs päästit
minulta kirotun miehen kädestäs, pitää sinun sielus oleman hänen
sielunsa edestä* ja sinun kansas pitää oleman hänen kansansa edestä.
35. Ja sinä päivänä oli suuri sota, ja kuningas seisoi vaunuissansa
Syrialaisia vastaan, ja kuoli ehtoona, ja veri vuoti hänen haavastansa
vaunuin keskelle.
36. Ja auringon laskiessa kuulutettiin leirissä sanoen: menkään jokainen
kaupunkiinsa ja maallensa!
37. Ja kuningas kuoli ja vietiin Samariaan, ja he hautasivat kuninkaan
Samariassa.
38. Mutta kuin vaunut virutettiin Samarian kalalammikossa, nuolivat
koirat hänen vertansa, ja portot pesivät, Herran sanan jälkeen, jonka
hän puhui.
1 Kun. K.21:19. Ja puhu hänelle ja sano: näin sanoo Herra: pitikö sinun
tappaman, ja vielä päälliseksi omistaman? Ja sinun pitää puhuman
hänelle ja sanoman: näin sanoo Herra: siinä paikassa, jossa koirat
