ENSIMMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
huoneesta, siihen asti että hän hävitti hänen, Herran sanan jälkeen, joka
oli sanottu hänen palvelialtansa Ahialta Silosta,
1 Kun. K.16:3. Katso, minä hävitän Baesan perilliset ja hänen huoneensa
perilliset, ja annan sinun huonees tulla niin kuin Jerobeamin Nebatin
pojan huoneen:
1 Kun. K.16:11. Ja kuin hän oli kuningas ja istui kuninkaallisella
istuimellansa, löi hän kaiken Baesan huoneen ja ei jättänyt yhtäkään
seinään vettänsä heittävää*, eikä perillisiä eli lankoja.
23. Ja Herra puhui myös Isebelille ja sanoi: koirain pitää syömän Isebelin
Jisreelin muurin tykönä.
2 Kun. K.9:10. Ja koirat pitää syömän Isebelin Jisreelin pellolla, ja ei
yksikään pidä häntä hautaaman. Ja hän avasi oven ja pakeni.
2 Kun. K.9:35. Kuin he menivät pois häntä hautaamaan, niin ei he
löytäneet hänestä muuta mitään kuin pääkallon ja jalat ja paljaat
kämmenet.
24. Joka Ahabista kuolee kaupungissa, se pitää koirilta syötämän, ja jos
joku kuolee kedolla, se pitää taivaan linnuilta syötämän.
25. Tosin ei yhtään ollut, joka niin oli itsensä myynyt pahaa tekemään
Herran edessä kuin Ahab; sillä hänen emäntänsä Isebel vietteli hänen,
26. Ja teki aivan suuret kauhistukset, seuraten epäjumalia, kaiken sen
jälkeen kuin Amorilaiset tehneet olivat, jotka Herra ajoi Israelin lasten
edestä pois.
IV. 27. Koska Ahab nämät sanat kuuli, repäisi hän vaatteensa, ja puki
säkin ihollensa ja paastosi, ja makasi säkissä ja kävi suruissansa.
28. Ja Herran sana tuli Elian Tisbiläisen tykö ja sanoi:
29. Etkös nähnyt, kuinka Ahab nöyryytti itsensä minun edessäni? että
hän itsensä niin nöyryyttää minun edessäni, en minä saata sitä pahaa
hänen aikanansa; mutta hänen poikansa aikana* saatan minä pahan
hänen huoneensa päälle.
