Ensimmäinen Mooseksen kirja
152
palvelijasi, minun isäni, luo ja
kerroimme hänelle herrani
sanat.
25. Niin isämme sanoi: 'Menkää
jälleen ostamaan meille vähän
elintarpeita.'
26. Me sanoimme: 'Emme voi
lähteä sinne; ainoastaan jos
nuorin veljemme seuraa
mukanamme, me lähdemme,
sillä me emme voi näyttäytyä
sen miehen kasvojen edessä,
jollei nuorin veljemme ole
mukanamme.'
27. Niin palvelijasi, minun isäni,
sanoi meille: 'Tiedättehän itse,
että vaimoni synnytti minulle
kaksi poikaa.
28. Toinen lähti pois luotani, ja
minä sanoin: Varmaan hänet
on raadeltu kuoliaaksi, enkä
minä ole häntä siitä päivin
nähnyt.
1. Moos. 37:33 Ja
tarkastettuaan sen hän sanoi:
Tämä on minun poikani ihokas.
Villipeto on hänet syönyt;
totisesti, Joosef on raadeltu
kuoliaaksi.
29. Jos te nyt viette minulta
tämänkin ja jos onnettomuus
kohtaa häntä, niin te saatatte
minun harmaat hapseni
vaipumaan tuskalla tuonelaan.'
30. Jos minä siis tulisin kotiin
palvelijasi, isäni, luo eikä meillä
olisi mukanamme nuorukaista,
johon hän on kaikesta
sielustaan kiintynyt,
31. niin hän nähdessään, ettei
nuorukainen ole kanssamme,
kuolisi, ja me, sinun palvelijasi,
saattaisimme palvelijasi,
isämme, harmaat hapset
vaipumaan murheella
tuonelaan.
32. Sillä palvelijasi on luvannut
isälleen vastata nuorukaisesta
ja sanonut: 'Jos en tuo häntä
takaisin luoksesi, niin minä
olen syyllinen isäni edessä
kaiken elinaikani.'
1. Moos. 43:9 Minä vastaan
hänestä; minun kädestäni saat
vaatia hänet. Jos en tuo häntä
takaisin sinun luoksesi ja aseta
häntä eteesi, niin minä olen
syyllinen sinun edessäsi kaiken
elinaikani.
33. Ja jääköön siis palvelijasi
