Ensimmäinen Mooseksen kirja
146
37. Ruuben vastasi isälleen
sanoen: Saat surmata minun
molemmat poikani, jos en tuo
häntä sinulle takaisin; anna
hänet minun huostaani, niin
minä tuon hänet sinulle
takaisin.
38. Mutta hän sanoi: Ei minun
poikani saa lähteä teidän
kanssanne, sillä hänen veljensä
on kuollut, ja hän on yksin
jäljellä; jos onnettomuus kohtaa
häntä matkalla, jolle aiotte
lähteä, niin te saatatte minun
harmaat hapseni vaipumaan
murheella tuonelaan.
43. Luku
1. Mutta nälänhätä oli maassa
kova.
2. Ja kun he olivat syöneet
loppuun sen viljan, jonka olivat
tuoneet Egyptistä, sanoi heidän
isänsä heille: Menkää jälleen
ostamaan meille vähän
elintarpeita.
3. Juuda vastasi hänelle
sanoen: Se mies teroitti meille
teroittamalla: 'Ette saa tulla
minun kasvojeni eteen, ellei
veljenne ole teidän kanssanne.'
4. Jos annat veljemme seurata
meidän mukanamme, niin me
lähdemme ostamaan sinulle
elintarpeita.
5. Mutta jos et anna, niin
emme lähde; sillä se mies
sanoi meille: 'Ette saa tulla
minun kasvojeni eteen, ellei
veljenne ole teidän kanssanne.'
1. Moos. 42:15 Näin te tulette
koeteltaviksi: niin totta kuin
farao elää, te ette pääse täältä
lähtemään, ellei nuorin veljenne
tule tänne.
1. Moos. 42:20 Ja tuokaa
nuorin veljenne minun luokseni.
Jos teidän puheenne siten
todeksi vahvistuu, niin vältätte
kuoleman. Ja heidän täytyi
tehdä niin.
1. Moos. 44:23 Mutta sinä
sanoit palvelijoillesi: 'Jos nuorin
veljenne ei tule tänne teidän
kanssanne, niin älkää enää
näyttäytykö minun kasvojeni
edessä.'
6. Israel sanoi: Minkätähden
teitte niin pahasti minua
kohtaan, että ilmaisitte tuolle
miehelle teillä olevan vielä
