Ensimmäinen kuningasten kirja
1344
että sortaisi heitä pois heidän
perintömaaltansa. Omasta
perintömaastaan hän antakoon
perintöosia pojillensa, ettei
kukaan minun kansastani tulisi
häädetyksi pois omalta
perintömaaltansa.
4. Niin Ahab tuli kotiinsa
pahastuneena ja alakuloisena
vastauksesta, jonka
jisreeliläinen Naabot oli hänelle
antanut, kun tämä oli sanonut:
En minä anna sinulle isieni
perintöosaa. Ja hän pani
maata vuoteellensa, käänsi
kasvonsa pois eikä syönyt
mitään.
5. Niin hänen vaimonsa Iisebel
tuli hänen luokseen ja puhui
hänelle: Miksi olet niin pahoilla
mielin ja miksi et syö mitään?
6. Ahab vastasi hänelle: Siksi,
että puhuttelin jisreeliläistä
Naabotia ja sanoin hänelle:
'Anna minulle viinitarhasi
rahasta, tahi jos haluat, annan
minä sinulle toisen viinitarhan
sen sijaan', mutta hän vastasi:
'En minä anna sinulle
viinitarhaani'.
7. Niin hänen vaimonsa Iisebel
sanoi hänelle: Sinäkö olet
käyttävinäsi kuninkaanvaltaa
Israelissa? Nouse ja syö, ja
olkoon sydämesi iloinen; minä
kyllä toimitan sinulle
jisreeliläisen Naabotin
viinitarhan.
8. Ja hän kirjoitti kirjeen
Ahabin nimessä, sinetöi sen
hänen sinetillään ja lähetti
kirjeen vanhimmille ja
ylimyksille, jotka olivat
Naabotin kaupungissa ja
asuivat siellä hänen kanssaan.
9. Ja kirjeessä hän kirjoitti
näin: Kuuluttakaa paasto ja
asettakaa Naabot istumaan
etumaiseksi kansan joukkoon.
10. Ja asettakaa kaksi
kelvotonta miestä istumaan
häntä vastapäätä, että he
todistaisivat hänestä näin: 'Sinä
olet kironnut Jumalaa ja
kuningasta.' Viekää hänet sitten
ulos ja kivittäkää hänet
kuoliaaksi.
11. Ja kaupungin miehet,
vanhimmat ja ylimykset, jotka
asuivat hänen kaupungissansa,
tekivät, niinkuin Iisebel oli
käskenyt heitä ja niinkuin oli
kirjoitettu kirjeessä, jonka hän
