Ensimmäinen Mooseksen kirja
107
lasteni lapsia ja tyttäriäni.
Tyhmästi sinä olet menetellyt.
29. Minulla olisi valta tehdä
teille pahaa, mutta teidän
isänne Jumala sanoi minulle
viime yönä näin: 'Varo, ettet
puhu Jaakobille hyvää etkä
pahaa.'
30. Olkoon: sinä olet nyt
lähtenyt matkallesi, koska niin
suuresti ikävöit isäsi kotiin,
mutta minkätähden olet
varastanut minun jumalani?
31. Jaakob vastasi ja sanoi
Laabanille: Minä pelkäsin, sillä
ajattelin, että sinä riistäisit
minulta tyttäresi.
32. Mutta se, jonka hallusta
löydät jumalasi, menettäköön
henkensä. Heimojemme miesten
läsnäollessa tutki, mitä minulla
on, ja ota pois, mikä on
omaasi. Sillä Jaakob ei tiennyt,
että Raakel oli ne varastanut.
33. Ja Laaban meni Jaakobin
telttaan, Leean telttaan ja
molempien orjatarten telttaan,
mutta ei löytänyt mitään. Ja
tultuaan ulos Leean teltasta
hän meni Raakelin telttaan.
34. Mutta Raakel oli ottanut
kotijumalat, pannut ne kamelin
satulaan ja istunut niiden
päälle. Ja Laaban penkoi koko
teltan, mutta ei löytänyt
mitään.
35. Ja hän sanoi isällensä: Älä
vihastu, herrani, siitä etten voi
nousta sinun edessäsi, sillä
minun on, niinkuin naisten
tavallisesti on. Ja Laaban etsi,
mutta ei löytänyt kotijumalia.
36. Silloin Jaakob vihastui ja
soimasi Laabania; Jaakob
puhkesi puhumaan ja sanoi
Laabanille: Mitä minä olen
rikkonut, mitä pahaa minä olen
tehnyt, että näin minua
ahdistat?
37. Nyt olet penkonut kaikki
minun tavarani; mitä olet
löytänyt sellaista, joka olisi
sinun talosi tavaraa? Tuo se
tähän minun heimoni ja sinun
heimosi miesten eteen, että he
ratkaisisivat meidän molempien
välin.
38. Jo kaksikymmentä vuotta
minä olen ollut sinun luonasi;
sinun uuhesi ja vuohesi eivät
ole synnyttäneet keskoisia,
enkä minä ole oinaita sinun
laumastasi syönyt.
39. Pedon haaskaamaa en ole
