Ensimmäinen Mooseksen kirja
110
3. Sitten Jaakob lähetti
sanansaattajat edellään
veljensä Eesaun luo Seirin
maahan, Edomin alueelle.
4. Ja hän käski heitä sanoen:
Sanokaa herralleni Eesaulle
näin: 'Sinun palvelijasi Jaakob
sanoo: Minä olen oleskellut
Laabanin luona ja viipynyt
siellä tähän saakka;
5. ja minä olen saanut
raavaita, aaseja, pikkukarjaa,
palvelijoita ja palvelijattaria ja
lähetän nyt sanan herralleni,
että saisin armon sinun silmiesi
edessä.'
6. Sanansaattajat palasivat
Jaakobin luo ja sanoivat: Me
tulimme veljesi Eesaun luo; hän
on jo matkalla sinua vastaan,
neljäsataa miestä mukanaan.
7. Silloin valtasi Jaakobin suuri
pelko ja ahdistus. Ja hän jakoi
väen, joka oli hänen
kanssansa, ja pikkukarjan ja
raavaskarjan ja kamelit kahteen
joukkoon.
8. Sillä hän ajatteli: Jos Eesau
hyökkää toisen joukon
kimppuun ja tuhoaa sen, niin
toinen joukko pääsee pakoon.
9. Ja Jaakob sanoi: Isäni
Aabrahamin Jumala ja isäni
Iisakin Jumala, Herra, sinä,
joka sanoit minulle: 'Palaja
maahasi ja sukusi luo, niin
minä teen sinulle hyvää!'
1. Moos. 31:13 Minä olen
Jumala, joka ilmestyin
Beetelissä, jossa sinä voitelit
patsaan ja jossa teit minulle
lupauksen. Nouse nyt ja lähde
tästä maasta ja palaja
synnyinmaahasi.'
10. Minä olen liian halpa
kaikkeen siihen armoon ja
kaikkeen siihen uskollisuuteen,
jota sinä olet palvelijallesi
osoittanut; sillä ainoastaan
sauva kädessäni minä kuljin
tämän Jordanin yli, ja nyt on
minulle karttunut kaksi joukkoa.
11. Pelasta minut veljeni
Eesaun käsistä, sillä minä
pelkään, että hän tulee ja
tuhoaa minut ynnä äidit
lapsineen.
12. Olethan itse sanonut: 'Minä
teen sinulle hyvää ja annan
sinun jälkeläistesi luvun tulla
paljoksi kuin meren hiekka, jota
ei voida lukea sen paljouden
