857
Psalmit
väijyy, niinkuin leijona pensaikossa, hän väijyy hyökätäksensä kurjan
kimppuun; hän saa kurjan kiinni, vetää hänet verkkoonsa. Hän kyy-
ristyy, painautuu maahan, ja onnettomat joutuvat hänen kynsiinsä.
Hän sanoo sydämessään: Jumala sen unhottaa, hän on peittänyt
kasvonsa, hän ei sitä ikinä näe. Nouse, Herra, kohota kätesi, Juma-
la! Älä unhota kurjia. Miksi jumalaton pilkkaa Jumalaa? Miksi hän
sanoo sydämessään: Et sinä kosta? Sinä olet sen nähnyt, sillä sinä
havaitset vaivan ja tuskan, ja sinä otat sen oman kätesi huomaan;
sinulle onneton uskoo asiansa, sinä olet orpojen auttaja. Murskaa
jumalattoman käsivarsi ja kosta pahan jumalattomuus, niin ettei
häntä enää löydetä. Herra on kuningas ainiaan ja iankaikkisesti;
hävinneet ovat pakanat hänen maastansa. Sinä kuulet nöyrien hala-
jamisen, Herra, sinä vahvistat heidän sydämensä, sinä teroitat kor-
vasi, auttaaksesi orvon ja sorretun oikeuteensa, ettei ihminen, joka
maasta on, enää saisi kauhua aikaan.
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herraan minä turvaan; kuinka te
sanotte minulle: Paetkaa vuorellenne niinkuin linnut! Sillä katso, ju-
malattomat jännittävät jousensa, ovat panneet nuolensa jänteelle
oikeamielisiä pimeässä ampuaksensa. Kun peruspylväät murretaan
maahan, mitä voi vanhurskas tehdä? Herra pyhässä temppelissänsä,
Herra, jonka istuin on taivaassa - hänen silmänsä näkevät, hänen
katseensa tutkii ihmislapset; Herra tutkii vanhurskaat, mutta juma-
lattomia ja niitä, jotka vääryyttä rakastavat, hänen sielunsa vihaa.
Hän antaa sataa jumalattomien päälle pauloja, tulta ja tulikiveä;
polttava tuuli on heidän maljansa osa. Sillä Herra on vanhurskas ja
rakastaa vanhurskautta; oikeamieliset saavat katsella hänen kasvo-
jansa.
Veisuunjohtajalle; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. Auta, Herra,
sillä hurskaat ovat hävinneet, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten
joukosta. He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain
huulin, kaksimielisin sydämin. Hävittäköön Herra kaikki liukkaat huu-
let, kielen, joka kerskuen puhuu, ne, jotka sanovat: Kielemme voi-
malla me olemme väkevät; huulemme ovat meidän tukemme; kuka
on meille herra? Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden
