717
Toinen aikakirja
etsisivät Herraa, isiensä Jumalaa, kaikesta sydämestään ja kaikesta
sielustaan, ja että jokainen, joka ei etsinyt Herraa, Israelin Jumalaa,
oli surmattava, olipa hän pieni tai suuri, mies tai nainen. Ja he
vannoivat valan Herralle suurella äänellä riemun raikuessa ja torvi-
en ja pasunain pauhatessa. Ja koko Juuda iloitsi siitä valasta, sillä
he olivat vannoneet sen kaikesta sydämestään, ja he etsivät Herraa
kaikella halullansa ja löysivät hänet; niin Herra soi heidän päästä
rauhaan joka taholla. Kuningas Aasa erotti äitinsäkin Maakan ku-
ningattaren arvosta, koska tämä oli pystyttänyt inhotuksen Aseralle;
Aasa kukisti inhotuksen, rouhensi ja poltti sen Kidronin laaksossa.
Mutta uhrikukkulat eivät hävinneet Israelista. Kuitenkin Aasan sydän
oli ehyesti Herralle antautunut, niin kauan kuin hän eli. Ja hän vei
Jumalan temppeliin isänsä pyhät lahjat ja omat pyhät lahjansa: ho-
peata, kultaa ja kalua. Eikä ollut sotaa Aasan kolmanteenkym-
menenteen viidenteen hallitusvuoteen asti.
Aasan kolmantenakymmenentenä kuudentena hallitusvuotena lähti
Baesa, Israelin kuningas, Juudaa vastaan ja linnoitti Raaman, es-
tääkseen ketään pääsemästä Aasan, Juudan kuninkaan luota tai
hänen luokseen. Ja Aasa toi hopeata ja kultaa Herran temppelin ja
kuninkaan linnan aarrekammioista ja lähetti sen Benhadadille, Ara-
min kuninkaalle, joka asui Damaskossa, ja käski sanoa: Onhan liitto
meidän välillämme, minun ja sinun, niinkuin oli minun isäni ja sinun
isäsi välillä. Katso, minä lähetän sinulle hopeata ja kultaa; mene ja
riko liittosi Baesan, Israelin kuninkaan, kanssa, että hän lähtisi pois
minun kimpustani. Niin Benhadad kuuli kuningas Aasaa ja lähetti
sotajoukkojensa päälliköt Israelin kaupunkeja vastaan, ja he valtasi-
vat Iijonin, Daanin ja Aabel-Maimin sekä kaikki Naftalin kaupunkien
varastohuoneet. Kun Baesa kuuli sen, lakkasi hän linnoittamasta
Raamaa ja keskeytti työnsä. Mutta kuningas Aasa toi koko Juudan,
ja he veivät pois Raamasta kivet ja puut, joilla Baesa oli sitä lin-
noittanut. Niillä hän linnoitti Geban ja Mispan. Siihen aikaan tuli nä-
kijä Hanani Aasan, Juudan kuninkaan, tykö ja sanoi hänelle: Koska
sinä turvauduit Aramin kuninkaaseen etkä turvautunut Herraan, Ju-
malaasi, sentähden on Aramin kuninkaan sotajoukko päässyt sinun