707
Toinen aikakirja
ka vallitsivat väkeä. Ja Salomo toi faraon tyttären Daavidin kau-
pungista linnaan, jonka hän oli tälle rakentanut; sillä hän sanoi: Äl-
köön nainen asuko Daavidin, Israelin kuninkaan, linnassa; sillä se
on pyhäkkö, koska Herran arkki on tullut sinne. Siihen aikaan Sa-
lomo uhrasi polttouhreja Herralle Herran alttarilla, jonka hän oli ra-
kentanut eteisen eteen. Hän uhrasi kunakin päivänä sen päivän uh-
rit Mooseksen käskyn mukaan, sapatteina ja uudenkuun päivinä se-
kä juhlina kolme kertaa vuodessa: happamattoman leivän juhlana,
viikkojuhlana ja lehtimajanjuhlana. Ja hän asetti, niinkuin hänen
isänsä Daavid oli säätänyt, pappien osastot toimittamaan virkaansa
ja leeviläiset suorittamaan tehtäviänsä, veisaamaan ylistysvirsiä ja
palvelemaan pappeja, kunakin päivänä sen päivän tehtävissä, sekä
ovenvartijat osastoittain joka ovelle, sillä niin oli Jumalan mies
Daavid käskenyt. Eikä missään poikettu kuninkaan käskyistä, mitä
tuli pappeihin, leeviläisiin ja aarrekammioihin. Ja niin suoritettiin Sa-
lomon kaikki työt, Herran temppelin perustamispäivään asti, sekä
siihen saakka, kunnes se valmistui. Niin oli Herran temppeli valmis.
Siihen aikaan Salomo meni Esjon-Geberiin ja Elatiin, joka on meren
rannalla Edomin maassa. Ja Huuram lähetti palvelijansa tuomaan
hänelle laivoja. Palvelijat olivat meritaitoisia ja menivät yhdessä Sa-
lomon palvelijain kanssa Oofiriin ja noutivat sieltä kultaa neljäsataa
viisikymmentä talenttia ja toivat sen kuningas Salomolle.
Kun Saban kuningatar kuuli Salomon maineen, tuli hän Jerusalemiin
koettelemaan Salomoa arvoituksilla. Hän tuli sangen suuren seuru-
een kanssa, mukanaan kameleja, jotka kantoivat hajuaineita, kultaa
ylen paljon ja kalliita kiviä. Ja kun hän tuli Salomon luo, puhui hän
tälle kaikki, mitä hänellä oli mielessänsä. Mutta Salomo selitti hä-
nelle kaikki hänen kysymyksensä; Salomolle ei mikään jäänyt on-
gelmaksi, jota hän ei olisi hänelle selittänyt. Kun Saban kuningatar
näki kaiken Salomon viisauden, linnan, jonka hän oli rakentanut,
ruuat hänen pöydällänsä, kuinka hänen palvelijansa asuivat ja hä-
nen palvelusväkensä palveli ja kuinka he olivat puetut, ja näki hä-
nen juomanlaskijansa ja kuinka he olivat puetut, ja hänen yläsalin-
sa, josta hän nousi Herran temppeliin, meni hän miltei hengettö-
