1922
Jesus Siirakin kirja
kääntyvät pahaksi. On tuulia, jotka ovat luodut kostamaan ja jotka
vimmassaan vitsaavat rajusti ja tuhon päivänä vuodattavat voiman-
sa ja tyynnyttävät hänen vihansa, hänen, joka on ne luonut. Tuli ja
rakeet ja nälkä ja rutto: nämä kaikki ovat luodut kostamaan. Peto-
jen hampaat ja skorpionit ja käärmeet ja koston miekka jumalatto-
mien surmaksi, ne iloitsevat saadessaan hänen käskynsä ja ovat
valmiina maan päällä, milloin niitä tarvitaan, eivätkä ne, kun niiden
aika on, hänen sanaansa sivuuta. Sentähden on minulla alusta asti
ollut varma vakaumus, ja minä olen tämän tutkinut ja pannut kir-
jaan: Herran teot ovat kaikki hyvät, ja kaiken tarpeellisen hän an-
taa ajallansa. Älköön sanottako: "tämä on huonompi kuin tuo"; sillä
kaikki osoittautuu aikanaan hyvin kelvolliseksi. Ja nyt veisatkaa kii-
tosvirsi koko sydämellä ja suulla ja ylistäkää Herran nimeä.
Suuri työn vaiva on luotu jokaiselle ihmiselle, ja raskas ies on Aa-
damin lasten kannettavana siitä päivästä asti, jona he äidin koh-
dusta lähtevät, hamaan siihen päivään, jona he palajavat kaikkien
äidin helmaan. Odotuksen huoli, kuolinpäivä valtaa heidän ajatuk-
sensa ja peljättää heidän sydämensä. Niin hyvin sillä, joka istuu
valtaistuimella kunniassa, kuin sillä, joka nöyryytettynä istuu tomus-
sa ja tuhassa, niin hyvin purppuran kantajalla kuin karkeaan hurs-
tiin puetulla on kiukku ja kateus ja vavistus ja levottomuus ja kuo-
leman pelko ja vihanpito ja riita. Levon aikanakin vuoteessa uni
yöllä muuttelee hänen ajatuksiansa. Vähän, tyhjän verran, hän on
levossa, ja siitä lähtien on olo unissa samanlaista kuin päivällä val-
voessa: sydämensä näkyjen säikyttämänä hän on pakenevinaan so-
dan jaloista, ja juuri kun on pelastumassa, kun herää ja hämmäs-
tyy, kun ei mitään peljättävää ole. Kaikkea lihaa, ihmisestä juhtaan
asti - ja syntisiä vielä seitsenkertaisesti - seuraa kuolema ja veri ja
riita ja miekka, onnettomuudet ja nälkä ja turmio ja vitsaus. Lait-
tomien varalle on tämä kaikki luotu, ja niitten tähden tuli veden-
paisumus. Kaikki, mikä maasta on, maahan jälleen palajaa, ja vedet
painuvat jälleen mereen. Kaikki lahjukset ja väärinsaatu häviävät,
mutta rehellisyys pysyy iäti. Vääräin tavarat ehtyvät kuin sadepuro,
ovat kuin kova ukkonen, jonka jylinä loppuu sateeseen. oka käten-